Mitte gobba qeelle keennannihu afi`noonni qeelle daganna gobba horaameessa assa dandiisanno dhuki hee`risironna kunino garunni leella dandiirooti.
Baxxinohunnino mereerima doogo aana uurritino gobba qansootise luphi yiino tultaawanninna konninni burqitanno ga’labbo hoongi giddo ikkitanno yannara afi`nanni gobba qeelaancho assitanno qeelle sufisase; hakkuyinni sa“e aanino gobbate sunfera jifamino wo’naalsha ikkannota ammannanni. Dhaggetenni hee`rannosi qeechi gotti yiinoha, hursaanchimmasi sanna reekkannoha ikkanno.
Gobbanke sa`u 60 dirrara sa`anni daggino guffanna waaga baatisiissanno doogonna tini dooga tugge sa`ino bassa garinni daganke konne halaale kiisannonna reekkanno haaro heeshshote gafa hanafanna dagganno ilamara woyyinoho yinanniha polotiku bude kalaqanna kaajjisha hasiissanno.
Tenne 60 dirrara daganke hasatto tenne ikkiturono, garunni leellinohunna hee`rinohu halaalu kunninni gurcho ikkasinni sa”e, umikki sorronni gedeniti roortanno yinannihu gede batinye so’roinni luphi yiino waaga baatate gadachamino.
Baxxinohunnino darge ubbu gedensaanni mootimmate su`minni woshshaminohu cancishaanchu HWHT daayno sharrete doogonninna doogo kalaqqino wodanu kakkachimmanni kainohunni gobba gobbate gede tii`u yaaddo giddora e`anno gede assino. Qeelle albitanna daggannota assidhe heddanno gaamo qeellensara gobba kakkalo assidhe shiqishate geeshsha iillitino kakkachimma giddora e`eno leeltino.
Kunninnino gobbate dhaggenni leellinokki garinni dagoominke tii`u tantanonni gobbaanni ikkino garinninna; horontanni Itophiyimma xawisannokki bunshetenna hunote doogonni gobbanna daga luphi yiino waaga baatisiissino. Dagate giddo wixxinohuno bunshete wixi mittu mittunku qansichi giddo nooha luphi yiino Itophiyimmate balchoomano shetisino.
Tenne gaamonni wixaminohu bunshete wixi gobba baalate guma laale qansoota jawa mitiimmaranna shettora iillishino. Kunninnino affinokki coyinninna e“inonsakki coyinni lubbantino; bisu xe`ne iillitinonsa, qaensanni darantino, luphi yiino tii“u shetto giddora e`ino qansooti kiiro shiimate yinannita dikkitino.
Baxxinohunnino saynsoommohu polotiku budinna kunninni burqitanno hexxo keeraanote mundee aana safaminohonna kunnira hiramino, gaamote qeelle albihanna duumbaha asse la“annoha ikkasinni kunnira hirantino gaamo afibbeelo polotikunnita sokko ikke karsamatenni laooshshu wirro polotiku tuuqqa ikke fulara wonaaltino.
Daganke duucha irkonni billoonyu widira dagginoti soorrote wolqa biilloonyunna kunnira ikkanno qeelaanchimma ledo calla xaadinonna sanna kiirsiisinoha gobbanniha polotiku bude gobbate qeelaanchimma aana safamanno gede; kunino gobbanniha haaro polotiku amanyootenna bude ikkanno gede seeda xeertinye qaafino. Harino xeertinyino umisinni poletikunna hedote soorro noota buuxisannohonkanni.
Gobbate qeelle laooshshi kalaqino hedo qaltino dancha ajuuja batinyu uurrite heddanno gede kaayyo kalaqino. Kalaqantino kaayyono gobba xaadinose tii“u yaaddonni gatisatenni sa`e haaro polotiku hedonna konninni burqanno bude kalaqa dandiissanno kaima ikkino. Dagankeno ga`ara woyyitino hexxo heedhannonsa gede dandiisino.
Kuni halaali haaro mootimmate safora duucha dhuka kalaqinoha ikkanna; mootimmate safora leellinohuno beeqqisiisate balchoomi addankanni haaro polotiku laooshshi giddo afamankenna laooshuno gobbate qeelle garunni leellisha dandiissanno dhaggete fooliishsho aana afamasi duduwannoha ikkino.
Bero qarrubbankenni fulle techo techonni ga`a woyyitino hexxonni agara dandiisanno polotiku haroo`ma giddo afamanke halaali, haaro polotiku dhagge hanafo ikkirono; dagate gede noonke luphi yitino mannoomittete balchoomi garinni la’niro tenne hanafo jawa dhaggete gafi widira soorrate ayyirrannonkeha dikkino.
Baxxinohunnino gobbate qeelle daafira faarsineemmo faarso baalanka qeelaancho assatenni sa“e gobbanke gobbate gede reekkisa dandiissann, hundi jawiidi saninkera higate assineemmo gobboomitte wo`naalshira jawa wolqankenna doogonkera sinqe ikkinota ge`ino surrenni yawote macciishshammenni huwantammora hasiisanno.
Bakkalcho Birra 4, 2014 M.D Hamuse
