Hawaasa:- Safantinoti haaro mootimma dagate mittimmanna gobbate keere sufissanno gede agarrannita mite mite Hawaasi quchumi teessaano egensiissu.
Hawaasi quchumi teessaancho dukko Asnaaqechi Gaditi xawissino garinni; haaro safantino mootimma gobbate keerenna dagate mittimma hattono gutu horo buuxisanno garinni gobba owaattanno gede agarranni. Konni albaanni sa’u mootimmanni baxxino garinni gobbate mittimma kaajjisha hasiissannotano hattonni.
Saihu 2013M.Dra gobbate gede sayinsummo gaancenna mimmitu ledo sumiimme hoogate qarri tidhamanno gede loossara agarranni yitinoti dukko Asnaaqechi; aantanno onte dirrara haaro mootimma gobbate keere agarsiisatenni duuchunku qansichi hasi’rinowa gobbate qooxeessira millise loosi’rannonna hee’ra dandaanno gede kaajjite loossara agarrannita huwachishshino.
Teessaanchote xawishshi garinni; loosi’ne jajja fushshi’rano ikko jiroo’ma dandiinannihu duuchunku gobbasira ga’labbo ge’eenna; sirchunninna gosatenni babbandammanni mimmito xiiwa gatteenna injiinoha millinse loosi’niro calla ikkinohura gosoomittenna ruukkadimma daganke giddonni ba’anno gede assa haaro mootimmanni agarrannita coyidhino. Xaa yannara gobbanke aana ola fantino diinna ana hasiissanno qaafo adhatenni, wedellaho loosu kaayyo kalaqano hasaawunni calla ikkikkinni loosunni leellisha hasiissannotano qummi assitino.
Woluno quchumu teessaanchi kalaa Beyyene Bulchihu xawisanni; haaro mootimma faajjetenni safamase hagiirsiissannote. Dagateno haarore haadhe dagginota ikka noose yino.
Gobbate keere agarsiisate jawa illacha tugganno gede haaro mootimmanni agarranni yinohu kalaa Beyyene; gobbanke Itophiyu xaa yannara jawa xiiwo giddo noota ikkasenni gobbate keere agarsiissano gede agarrannita coyi’rino. Buxima ajisha, loosu kaayyo kalaqanna daga gobbansa baxxannonna mittimmansa kaajjishidhanno gede haaro mootimma loossanno yine agarreemmo yino.
Dagate keere balaxisa hasiissanno yinohu teessaanchu; babbaxxitino korkaattanni sa’u 27 dirrara biilloonye amadde keeshshitu gaamo tene gobba ninke gobbaanni ayino gashsha didandaanno yaatenni qansoota kadote giddo keeshshiishshino; gobbate ayirrinyeno shollishshino yino. Qansootu gobbansara duuchante qooxeessuwara millisse loosidhannokkinna gobbansannra naaxxite heedhannokki gede assitinota xawise; togooha gosoomittete laooshshe taashshanna Itophiyimma giddoyidi mittimmanni, latishshunninna loosunni leellisha haaro mootimmanni agarrannite yino.
Haaro safantino mootimma gosoomittenna sirchunni babbadamate qiqqishancho laooshshe gatissara hasiissanno yitinoti kayinni wolenti hedose uyitinonketi Hawaasi quchumi teessaancho dukko Bulchitu Maarqoosite. Gobbankera base baalantera ka’’anno gaancenna uurrisanna qansootu Itophiyimma macciishshantannonsa gede assano mootimmate loosooti yitino.
Dagate hasiisanno latishsha halashshanna gobboomitte pirojekte ikkitinota Abbay haaroo’mate kofatto looso jeefisano ilamate mini looso assinanni sheshsheedhinanniha ikkikkinni saantanno ilama horonsidhanno gede loonse sa’’a hasiissannotano amadisiisatenni. Itophiya hee’ranna loosi’rate injiitinota assatennino loosonna woyyaabbino heeshsho hasidhanni qansootu manni gobbara darante hadhanni shettannokki gedenna loosu kaayyo halashshano haaro mootimma loosooti yitino.
Woluno baadiyyete qooxeessinni daye quchumaho Maaske dadda’lanni hee’rannohu qaaqqu Firew Mulaatuhuno isi widoonni haaro mootimma gobbanke qaqquulleho keerunni hee’ratenna rossanni lophitanno gede injiitinota assitanno yine agadhineemmo yino.
Qaaqquullu rosu kaayyonna baatooshshi weelo rossanno gede injeessa hasiisanno yinohu qaaqqu Firew; waagu lexxono heeshshote qarra gantanni noohura hee’rate yite qaaqquullu barru giddo seeda saatera wolqate looso loosate gadachantanni noohura qaaqquullu wolqate aleenni ikkino looso loossanni gawajjantannokki gede assano mootimmatewiinni agarrannireeti yino.
Bakkalcho Wocawaaro 27, 2014 M.D Hamuse
