Babbaxxitino Afriku gobbuwa jajjabba massagaano, IFDR xaphoomu ministiirchi Dr Abiy Ahimedi mootoo`ma lainohunni Addis Ababaho leelte hagiirru sokka sayissino.
Ikkinohurano, Afriku umisi hajo Afriku uminke hajo uminke tirreemmo gede mittimmanke kaajjisha doorshu nookki doogo ikkitinotano xawissino.
Keeniyu pirezidaante Uhuuru Keeniyaata sokka sayisanni; Itophiya ijaarsate assitinanni wo`naalshira kaa`lonke xawisate kawiicho leelloommo yee; Keeniyu keerunna jireenyu qoxeessa ijaarsate Itophiyu ledo mittimmatenni loossanno yino.
Ayyirradu xaphoomu minisitiircho, Itophiyu daga keerenna ga`labbo abbattoranna Itophiyu daga mittimmatenni uurrisattora yawo uuytinohe yinohu keniyaatta; Ati huuro uuytinoheriranna uuyitinohekki qansootirano xaphoomu minisitiirchooti; baalunku ate qansichaati. Gobba mitte assate assatto wo`naalshira duuchu garinni kaa`lonke dibaxxitannohe yaanni halimmasi buuxisino.
Itophiyu Afrikaho amate. Kadote gashshootira hirantinoikkiti callicho gobbaati; Afriku daga wolaphitaranna albaagge dagganno kaayyonsa uminsanni gumultanno gede Afriku daga ledo uurritino baayira gobbaati yaatenni bokkeessino.
Itophiyu baalunku Afriku dagara amate, ama keere ikka hoogguro maate baalanti keere ikkitannoikkita anfoonnite. Itophiyu keeri Afriku keereeti. Ikkinohurano ayyirradu rodii`ya; Itophiya keere assate jawu mini loosi noohe! Keeraa`mitinota, jiroo`mitino Itophiyanna Afrika adda assate assitinanni doogora ledo`ne hee`noommo; yaanni hagiirresi xawisino.
Nayjeeriyu Pirezidaante Muhammud Buhaari isi widoonni, Xaphoomu minisitiire Abiy Ahmedi Itophiyunniha Xaphoomu minisitiircho ikke mootoo`mino tenne mootoo`mate ayyaani aana leella`yanni macciishshaminoe hagiirri luphiimaho yee;
Itophiyu daganna mootimma dimokiraasete amanyooti balchoomiranna massagora uytinoonni waagiranna murci’raanchimmara nooe ayyirrinyi kaajjadoho yino.
Doorshu gumi Itophiyu daga massagaanchinsa massago murciraanchimmanna uurrinsha aana noonsa amma`nono leellishannoha ikkasino naqqasino. Yannaasincho dimokiraasete amanyoote Itophiyaho ijaarsate assinanni wo`naalshirano jawa hedo uynanniho yinohu Buhaari; Konni doorshu harinshora qeelle afidhinoonnihura Nayjeeriyu daga su`minni macciishshaminoeha wodanninni burqino hagiirre xawisatenni hawalle tashshi yii`ne yeemmo yino.
Nayjeeriyu wole gobbuwa gede baala Itophiyu miinju millimillo giddo umise qeecha baraarsatenni gobba cibbantino jiro fushshite horonsidhanno gede haaro massago ledo loossannota buuxisino. Gobba`ya investimentete doorshubba halashshatenni, xaadooshshe kaajjishatenni gobbayidi gobbuwarano giddoyidi gobbuwarano ammanamooshshe ijaarsatenni Haaro massago ledo guto loossanno yaanni guwursino.
Mootoonsate amanyooti aana leellinohu Somaaliyu pirezidaante Mohammed Abdullahi Formaajono hagiirru sokkasi xawisanni
Itophiyu daga 6ki gobboomu doorshira beeqqatenninna garunni riqiwannoe yitino mootimma dooratenni dimokiraase kaajjisha`nenni hawalle tashshi yiino`ne yee; tenne hedeweelchonnino Sumaaliyu daganna mootimma Dr Abiy Ahmed doorshunni qeelte Itophiyu xaphoomu minisitiircho ikkakkinni hawalle tashshi yiinohe yitanno sokka sayisino. Ati massagatto mootimmata polisenna polotiku ajanda dagate giddo kaajjishate ragaanni sewo xaaddannohe gedeno halchanno yaanni sokkasi sayisino.
Kalqe koovid 19 taraawo lede diilallote soorronna cancishaanchimma labbino woloota tii`a jiffanno mitiimmanna shetto noo tenne yannara; kuri shettuwanna mitiimmubba tidhinanni gede huwatate ajuujaamonna kaajjado massagaancho ikka xa`manno. Kunni kaiminni massagaano dagansaranna gobbansa woyyaamberanna jireenya abbitara dandiitanno doogonna hexxo shiqisha noonsa yino.
Baxxinohunni kayinni ninke Afriiku massagaano albillicho gutu horaameessimmankera daganke ledo loonseemmo woyte uurrissannonke wolqa dino yitanno amano noosita xawisinohu Formaajo; Itophiyaho harinsoonnihu 6ki gobboomu doorshu gumino Itophiyu daga Dr Abiy Ahimedi ledo albillicho qaafatenna isi ledo shiqqe loosate hasatto noosita leellishanno.
Somaaliyu mootimmanna daga mixonna halchono Itophiyunna gattino Afriku olluu gobbuwa hattono kalqoomitte halamaano bissa ledo mitteenni loosate. Xaano Itophiyu mootimmanna daga assitinoonni seyino doorshira hawalle tashshi yiino`ne yaate hasi`reemmo. Haaro dooramino mootimmarano sewo halcheemmo.
Wodiidi Suudaane pirezidaante Salva Kiir Maardiyaati isi widoonni;
rodoo`ya Abiy Ahmedi hawalle tashshi yiinohe yaatenni; Itophiyu amankeeti; baayira amankeeti. Itophiyu hee`ra hooggoommero wodiidi Suudaane xa noo deerrira di-illitannonkanni. Ikkinohurano wodiidi Suudaanera iillinohu Itophiyaho iillara dihasi`neemmo.
Ninke qarrubbanke keerunninna hasaawunni tidhate didandiinoommonkanni. Wodiidi Suudaanera gabbi yiino akata kalaqamanno gede Itophiyu qeechi jawahonkanni yino
Techo tenne qixxaawora koysamoommohu maa`ne rodoo`ya Dr Abiy Ahmediha hawalle tashshi yiinohe yaatenna dancha baala halchateeti yinohu Salvaakiir mardiyaati; Baalanti Itophiyu daga Dr Abiy qote uurritara woshshatto shiqisheemmo yino.
Yugaandu riipebliike pirezidaante Yoweri Museveeni sokka sayisanni;
Itophiyu daga hattono Itophiyu mootimmate loosu soreeyye hawalle tashshi yii`ne yino.
Sa`u 60 dirra geeshsha Afriku polotika la`anninna beeqqanni keeshshommo yinohu Museveeni; Tenne 60 dirra giddo mite mite laooshubba nooe. Ugaandaho xaaddinoe qarrubba giddonni mittu ayimmate polotikati. Ani kunni gosanniiti, ani ku`uuy garenniiti, ani tenne amma`no harunsaanchooti, ani te`enne amma`no harinsaanchooti yitanno coyibba baca qarra kalaqqinonke. Yugaandu mittowa higa hanaffinohu ayimmate polotiku hajo raga amadisiisatenni hasattote polotiki widira qaafisa hananfummotaati. Itophiyu daga hasattote polotikinso ayimmate polotiki woyyanno yitannota illachunni heddara hasiissanno yino.
Jibutete pirezidaante Ismaaeel Omaar Gele isi widoonni;
Techo daga`yanna ane Su`minni baayi`ru ayyirrinyinninna hagiirrunni saysammora hasi`reemmo sokka Itophiyu daga baalanti baca wo`naalshi gedensaanni konni barrira iilla`nenni hawalle tashshi yiino`ne; tini hanafo`neno Jibutete dagara jawa rosooti yino.
Itophiyu batinye Afriku gobbuwara ama ikkase aleennino batinye Afriku gobbuwaha qarra duqqite umikkita halantino mangisituwa uurrinsha /Lgue of Nation/ miila ikkitinoha ikkanna hakku gedensaannino Afriku mittimma safantanno gede assatennino fultino qeechi shotaho yinanniha dikkino yino.
Itophiyu baalante dagasera injiitino heeshsho aate sa“eno gobbuwate keerunna ga`labbote hattono mitteenni latate ragaanni jawa hexxo uytannotanna albillicho ajuujarano jawa ikkite leellitanno gobba ikkaseno buuxisatenni.
Batinye daganna dagoomu afantanno gobba ikkitino Itophiyu sa`u dirrarra budesenna amma`nose agadhite heedhinota ikkase bayi`ra yiisiisannose. Konne agaranna amada hasiisanno yaanni ledino.
Abebech Maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 27, 2014 M.D Hamuse
