Addis Ababa:- Gobbankera daggino soorro massaganni keeshshinohunna haaro safantino mootimmannino Xaphoomu Ministircha ikke mootoo’minohu Dr Abiy Ahimedihu Addis Ababaho Masqalu gudumaalira wirro biilloonye adhi yannara gobbankera duuchunku qooxeessinni filantino daga, dagoominna manni basete leellite ayimmansa, budensanna balchoomansa xawisannonna leellishanno garinni gobbate gashshaanchira noonsa ayirrinye xawissino. Daga baxxe doodhitino mootimma ikkaseno leellishshino.
Tenne barera kayinni baxxinohunni Sidaamu daga riqibbe basete leellitino geerri budu garinni Xaphoomu Ministircha maassidhino. Xaphoomu Ministirchino Sidaamu annuwi maasso heeshshi yee adhino. Ninkeno maasso gobbate mootimmaranna gashshaanchoho noose tiro maati yitannota budu geerra hasaawinsoommo.
Budu geerchi Argati Riqehu xawisanni;- Sidaamu budu geerri maassi’ri yannarano Dr Abiy albansaanni heeshshi yee maasso adhasinna maassote tirono budu geerchi xawisanni; albaannino qoqqowonke day yannarano; qoqqowu xa’monkera dawaro qoli woyteno mannu maassi’rannoha gara egennino daafiranna maassi’nanni woyteno maasso adhannohu barcumaho ofolle ikkikkinni baattote ofolle ikkinohura Garo gudumaaleho baatto amadde ‘’Heeri, somami, gashshootu kaayyoha ikkohe, seyohe!’’ yeenna isino barcumisinni kae ofolleeti maasso adhinohu yaanno. Isino budu noo gobbara ilaminoha ikkasinni galtesinni ledo uullara dirre; ofolleeti maasso adhinohu yino.
Garote gaaru kaajjado ikkinohura; iima ofolliro di tolanno; bushshaho ofolle maasso adhiro kayinni somama roorannohuraati yaanno. Gobba gashshanno mootichira maasso noose tirono Sidaamu malawo kiife teesi yee maassi’reenna isino dancha loosanni noo daafira gashshooteho kaajje noohu. Baattote ofolle adhino maassono mootimmate keeshshiishshanno daafiraati. Albillichono lede gashshootisinni qaafannonna gobbano garunni gashshanno gedeeti maassonniti triose yee,xaano gobbate gashshaanchiranna seeda yanna Sidaamu xa’mora dawaro qolinohu Dr.Abiyira gashshshooto somosoinna elosi yino.
Sidaamu mittoho, bashsho hasi’ne hoongoommoha kuni nugusi saita afi’noommo. Afi’noommo hagiirrinnino Itophiyu ayyaana baalanka gutunni beeqqineemmo daafira; konni ka’anno gobba keere ikkitannonna gashshootuno dancha ikkanno gede; mimmitu ledo baxamme hee’nanniha ikkonke yaanni budu anni halchosino xawisino.
Woluno budu anni Shaamballi Belayihu xawisanni; konni albaanni dagate mereero kalaqantino babbadama hune Itophiya mitto asse; dagate roduuwimma kaajjishe gobbanke mootimma dancha gede uurrisino daafiraati maassi’noommohu yee; xaano Sidaamu Magani gashshooteho keerenna bilchaatante aannosi gede maassotenni xawisino.
Gobbanna gashshootuno ge’anno gede; Kaaliiqino lede maassi’ranno gede Sidaamu budinni maassi’noommo yinohu kalaa shaambelli; heeri;teesi yitanno sokkanni Dr Abiyira hexxosi sayisino.
Bakkalcho Wocawaaro 27, 2014 M.D Hamuse
