Addis Ababa: Albi annuwinna amuwi baattino waaginni Itophiyu wolaphote malaate ikkite heedhino; dhaggeno xawino kuulinni borreessite kultanni heedhanno, mundeetenni borreessantino dhagge biirete kuuli soorrara didandaanno yite pirezidaantitte Sahileworqi Zewudeti xawissu.
Lamunku amaale minnara gutu fanote amanyooti aana hasaawa assitinoti pirezidaantitte Sahileworqi Zewudeti
xawissino garinni; mundeetenni borreessantinota dhagge biirete kuuli soorrarra didandaanno. Itophiyu daga xaano ikko albillicho gobbate wolambinatinna gobboomitte horonni aye ledono diyekkeerammeemmo.
Itophiyu seeda yannara gobbate mootimma dhagge giddo wolaphose kisiisse, gobboomitte horose woleho sayisse uyte diegentino yitinoti pirezidaantitte Sahileworqi; albi annuwinna amuwi baattino waaginni Itophiyu wolaphote malaate ikkite heedhino; dhaggeno xawino kuulinni borreessite kultanni heedhanno yitino.
Itophiyunnita gobbaydi xaadooshshe tuuqqa ayirrisiisannoha, gobboomitte horonna ayirrinye ajishannokkiha, gashshootu mittimmanna danna agarsiisannoha gobbaydi xaadooshshe tuuqqa suffannotano coyidhino.
Gargartote olanto Aliyye hajajo aana iillinshoonniti saalfachishshanno gawajjo, wole qoqqowubbarano keeraano daganna mootimmate uurrinshuwara iillinshoonni gawajjonna cancishaanote assootubba seerunna tuuqqu, tii’’u balchoominninna budu gobbaanni ikkinota qaagiissitino.
Cancunna qawwete sharronni keeraano hembeelsatenni afi`nanni biilloonyi konni ka`a Itophiyu baattora dihee`ranno. Biilloonye uyitannoti ikkito ho’litannoti Itophiyu daga calla ikkitinotano coyidhino.
Poletikunnirinna poletiku paartuwa dimokiraasete doogonni harinsanni seeru doorshinni calla beeqqatenni daganna gobba owaatate keeraancho hettisamate doogo calla doodhitanno gede qaagissino.
Qansootu seeru aliidimma ayirrisatenninna ayirrisiisatenni qoossonna gadacha huwatatenni millisa hasiissannonsa. “Baalunku mine ikkitino Itophiyira seerunnino ikko gobbate aleenni ikkitino wolqa heedhara dihasiissanno” yiteno coyidhino.
Seeda dirrara gobbate tii’’I aana dagate mittimma danote aana tuggannorinna uticho ikkitino hajubba gobboomittete sumiimmenni tira hasiissanno.
Olluu gobbuwa ledo noo xaadooshshi gutu horaameessimma tuuqqanni la’’aminoha assinannita; Itophiyu daganna Itophiyu ilama heedhanno gobbara qoossonsanna horonsa ayirrisanteenna heedhanno gede loonsannitano fanote hasaawi aana buuxisiissino.
Waagu lexxo geisatennna heeshsho gaabbi assate loonsanni yitino. Hasattotenna shiqishote anje qarra, loosu hoonge, sarraaqaminoha daddalu amanyootenna xeenu aana calla safamino giwirinna biddi assateno mootimma illacha uytannota xawissino.
Mootimmate eo 2014 baajeetete dirira 600 bixxille 9 biiliyone birra iillishate; konni giddonni xibbuunni 83 ikkitanno eo qaraxunni gamba assate mixo amandoonnita buuxisiissino. Tayxe xaphooma shaqaxu daddalli eo 5.25 biiliyone iillishate; giwirinnu handaarinni 592 miiliyone kuntaala gidu laalcho laashshate mixi`noonnitano coyidhino.
Abebech maatewoos
Bakkalcho Wocawaaro 27, 2014 M.D Hamuse
