Qiddist Gezaheny
Sanannoo woy sanote mundaa batinyu manni aana kalaqamanno qarraati. Kalaqantanno yannara masissurono roore yanna jawa woy huluullisanno akata di kalaqqanno. Giddoyidi sanonke kifilera (albaanni woy badheenni) lowo nigga no; lowo geeshsha shaaladdaanna ikkitinohura shotu garinni mundiitara dandiitanno. Sanannoo jajjabbu aananna dirinsa 3-10 diri mereero noo qaaqquulli aana roore yanna kalaqantanno. Sanannoo kalaqqanno nigga albiidi sanannonna badhiidi sanannoo yine lamewa bandanni.
Albiidi sanote mundaa giddoydi sanote kifilera albaanni afantanno nigga tatta’e mundiitanno woyte kalaqantannota ikkitanna badhiiditi sanote mundaa kaynni giddoydi sanote kifilera badheenni woy woroonni afantanno nigga mundiitanno woyteeti. Tenne yannara mundee kokkete widira hadhara dandiitanno daafira badhiiditi sanote mundaa luphiima ikkitara dandiitanno.
Sanannoo kalaqantanno korkaatta
Sanote mundaa woy sanannoo babbaxxino korkaatinni kalaqantara dandiitanno. Hedeweelcho daggannoha woy higge higge daggannoha ikkiro huluullisa hooggara dandiitanno. Ikkollana duucha higge mule mule daggannoha ikkiro rahotenni xagisi’ra hasiissanno. Moola diilallote gade sanannoote qara kaima ikkitannota ammannanni.
Mereerimanna moola diilallote gade noo qooxeessira heedhanno mannooti mini giddo iibbille horonsidhanno mannooti sanonsati giddoydi kifile lowo geeshsha mooltanno. Tini moolle suutunni hurtanno woyte hedeweelcho kinsiro mundiitanno. Riffeenyu (Alargy) xagicho adhitanno mannooti sanonsati giddoydi kifile mooltanno daafira mundiitara dandiitanno. Higge higge sanote aana iillitanno gano hattonni sanote mundaa abbitara dandiitanno.
Rosantino korkaatta
• Sanote giddo rosaminokkiri hee’riro
• Kemikaale
• Riffeenyu (Allergy)
• Sanote aana gawajjo iillitinoha ikkiro
• Hige hige hanxishshiisha
• Sano kurkurate rosichi
• Qiidado diilallo
• Ganshu
• Luphiima Aspiriinete bikka adha
Lowontanni rosantinokkiri sanannoote korkaatta
• Luphiima mundeete xiiwo
• Mundaate qarri
• Mundeete ge’’a
• Baalaamo (Kaansere)
Xagisaanonniwa mamoote ha’ra hasiissanno?
Batinyu sanannoote kaimi xaginaate dihasi’ranno. Ikkollana sanote mundaa 20 xiqqeessi aleenni keeshshituro hattono danote woy gawajjote (uwa, kaameelu dano, ganamate…) korkaatinni kalaqanturo badhiidi sano sanannoo ikkitara dandiitanno daafira xaginaateho ha’ra hasiissanno.
Ledoteno aantino malaatta heedhuro rahotenni xagisi’ra hasiissanno.
- Harancho yanna badooshshinni hige hige sananniisannoha ikkiro;
- Umo doyissa woy umo hawa;
- Wodanu gana lexxitannoha ikkironna foo’late mitii’ma heedhuro;
- Mundee tushshiishannoha ikkiro;
- Bisu aana shiffi yee fuliro;
- Iibbabba heedhuro;
- Sanannoote gobbaanni wole bisu kifile aana mundaa heedhuro;
- Shotunni danu soorramate malaatta bisu aana leelturo;
- Mundee shaashshate kaa’litanno xagga adhinoonniha ikkiro;
- Mundeete gea gufissannoti hiittoo dani xisso heedhuro;
- Muli yannanni keemoteeraappete xagisi’noonniha ikkiro.
Buuxo
Xagisaanchu sanonnita giddoydi kifle buunxanni uduunnichinni la’’atenni hasiisannokki coyi hee’rasinna hoogasi buuxanno. Babbaxxitino xa’mo xa’manno. Hattono batinye mundeete buuxo hajajatenni korkaata badate wo’naalanno.
Xaginaate
Sanote mundaa xaginaati dani xissichu dani garinni babbaxxanno. Togo yaa giddoydi sanote kifilera albaanni noo nigga babbaxxino korkaatinni mundiiturooti. Togoo sanannoo mini giddo xagisi’ra dandiinanni.
Ofolline shaalado sanote kifile seekkine cu’mine amada hasiissanno. Sanote xulluwa wo’munni wo’ma cufamansa buuxa hasiissanno. Shiimunni tonnu xiqqeessira amada; Konni gedensaanni shiimare alba hinge heeshshi yine sanotenni foo’late wo’naala.
Sanannoo uurrisate horontanni badhe hinge goxa dihasiissanno. Badhe hige goxa sanannoo kokke higge hadhanno gede assatenni salto hanqitanno (riffi yitanno) gede assitara dandiitanno. Tonnu xiqqeessi gedensaanni sano amandoonniwiinni aguratenni mundaa agurtinota buuxa; agura hoogguro kayinni wirro hinge umo assinita aantensa agarre assate.
Ledoteno sanakkoho qiidadore amaxxa kaa’litanno. Togo assineenna soorro hoogguro rahotenni fayyimmate mine ha’ra hasiissanno.
Sanannoo hiittoonni gargadha dandiinanni?
• Moolunna mereerimu diilallote akati noo qooxeessira heedhanno mannooti diilallote shamme taashshitanno (Humidifier) horonsi’ra;
• Sano kurkurate rosicho agura
• Aspiriine xagisaanote hajajonni calla adha
• Riffeenyu (Allergy) xagga seeda yannara adha agura
• Sanote giddoydi kifile mooltannokki gede shaqqishannore (Petroleum jelly) buudha
• Sigaara wiliishsha sano mooshshatenni sanannoote reqecci assitanno daafira wiliishsha agura hasiissanno.
Bue: Xagisaanote FB qoolinni
Qiddist Gezaheny
Bakkalcho Wocawaaro 13, 2014 M.D Hamuse
