Itophiyaho wole gobbuwanni baxxitinoti diru kiironna shallago noote. Hawadu sai gedensaanni Wocawaare soodanno. Akkalu diri saeenna haaru base amadanno. Itophiyaho Wocawaaro agani umi dirooti. Mittu dirinni wolu dirira sa”ate malaateeti.
Wocawaaru aganira, Maaja agani tunsichi, Woxawaajje xeeni gatanno. Hawadu tunsichi saeenna caabbichu fatalakki yaanno. Booraawino lagi woy xashshi xalala ikkanno, gordu xawanno. Lagga xalalte ha`ra hanaffanno. Daraaro daraartanno. Ceano hagiirru danninni faarsitanno. Qaru Haaru dirira Wocawaaro aganira xawu, ilaalu daraarotenni latanno. Haanjurinni dukkisamatenni aleenni lubbo kassi assate wolqa noosi.
Dr HabteMaariyam Aseffa, “Itophiyu Dhaggete Xa`monna Bude” yaanno maxaafisira Wocawaaro agana togoonni xawisanno. Wocawaaro yaannohu Woy Amaaru afiinni መስከረም (ከረመ) ‘’keeshshi’’ yaa ikkituro hawadu sai gedenoonni yaa ikkkitinota kulino. Wacawaaru agani Xeenu uurrannoho; Arrishsho fultannoho; laggate dirranno wayi co`o yee xalale du`namannoho; bue burqitannoho; winxoonni wixi laale su`naanno yannaati; Xawu, lagga, ilaalla daraarotenni dukkisante biiffanno yannaati; Wocawaaru agani.
Itophiyaho hawadi yannara daanno xeeni, qiidado diilallo, hattono gomichu yanna sa’eenna hatti yanna xabbenna warri yite hexxo amadde baatto shaqqite latte daraarote ledo mitteenni dagoomittete heeshsho ledo amadame bude ikke daga ayyaana sayissara ale woro higganno yannaati. Kunino diru soorro ayyaani aganaati yine woshshinanni.
Itophiyu dagara diru soorro ayyaani addi addi garinni hee`rirono Wocawaaro aganira ayirrinsanni ayyaanni Itophiya baalaho mittoho. Wacawaaro mittu diru soorro barra ikke Itophiyu daga baalanti ayirrissanno barraati. Hakko barri baalante dagara addi barra ikke sumudamino.
Haaru diri Itophiyu dagara bayi’riidi ayyaanu barraati. Kuni barri addintanni biifenna warri yee leellanno barraati. Dubbu, ilaalu hayisso baala daraarotenni sharba yite feeffattanno. Ceate faarsonna huuronsa base baalate biinfille kultanno. Hawadu yanna gooffinota kultannoti ceicho maaxantino basenni fulte dancha huuronni kuukki yitanno. Diru soorro ayyaanni akkalu saeenna haaru dirinni riqiwamate. Itophiyaho haaro diro Wocawaaru aganira ayirrinsanni yannara qarrunna mitiimmate yanna uurriteenna dancha kaayyo xaaddanno yine ammannanni. Haaru diri daanno woyte Itophiyu daga wolqansanna dhukinsa fajji garinni minensa lukkichunni kayisse saada gorrate geeshsha iillite haaro diru soorro ayirrisse sayssanno.
Wocawaaro agani kalaqamu ledo ikke biinfille uddi’re kassi assitanno huuronni daraarotenni dukkisame xawaabbu warri yee leellanno. Wocawaaro agani ikkito baxxino laooshshi nooho. Barraho assinanniti ayyaana ayirrisate kawa ka`a ha`nanniti addintanni qulli assitannote.
Haaru diri baalisi noosihu noosikkihuno liqii’re konne barra hagiidhikkinni di-sa”anno. Su`misi tiro garinni haaro diro, haaro aganaati. Konne haaro diro haaro asse adhara baalisi doogosinni qixxaawo assanno. Galanno mine biifisatenninna haaroonsatenni; haaro uduunne hidhatenni noohano hayishshi’ratenni; shaqqado hayisso mine karatenni, saada woy lukko gorrine; missino bootta mitteenni birra fushshine hidhine maala beeqqine ji`linannirichi lowota illete tashshi yaanno. Fiixu firu gamba yee; olluu olluunniwa woshshame mitteenni saga`lanna hagiidha hattono noonsa bikkinni agattono aganni difo daabbo ganneenna sayinsanni gari duuchu Itophiyu dagara addintanni dhaggete.
Hawadi yannara baxxinohunni baadiyyete olluubba xeenu batinyinni qarqarra baala sabbitanno daafira fiixu fiixa di-xa`manno. Hawadu daanno woyte wocawaaro agani furduggi yaanno woyte fiixu fiixu ledo calla ikkikkinni wole mannano xaadanni xa`mamanno. Jaalu jaalisi ledo, fiixu fiixisi ledo ama beettose ledo annu oososi ledo xaadanno; Wocawaaro aganira. Keere keeshshitini, hawalle keerunni iillishi`ne yinanni diru keerunnihanna atoomunniha ikko`ne yaatenni mimmitu ledo dancha sokka sayissanno. Haaru dirira baalisi dancha hexxo ku`u ku`uyra halchosi xawisanno. Ayyaanu barra mitteenni gamba yee itanni, aganni konne haaro diro iillishinonsaha Kaaliiqa galattanno; daanno dirirano Kaaliiqi keerunni iillishonke yaanno. Mimmitu ledo ku`u ko`onne maasi`ranno. Gobbateno dancha hexxo hedanno; Kaaliiqi gobbanke keere assonke, keeru diro ikkoneke yaatenni halchosi xawisanno. Dagano maasso wo`mu wodaninni amii`ni yite adhitanno. Ayyaanu biifannohu gobba keere afidhurooti; gobbate keeru hoogiro hagiidhine ayyaana ayirrisa didandiinanni. Konnira jajjabbu annuwi gobbate jironna jireenya abbonke yee huuccatto assanno.
Amuwunna annuwu ayyaanu barra budu uduunne uddire, ooso qolte afansha adhite mine minensa hadhanno. Jajjabbu manni kayinni, seemmanna bu`lukko uddidhe hattono budu uduunni noosihu budu uduunne uddi`re haaru diri araarunnihanna sumimmenniha ikkonke yee maasso maassi`ranno. Hurbaaxxinanni sagale “Alliiffatto; loosi`rannohura diru atoomunniha ikko” yee jajjabbu maassi’ranno. “Bushanna buuto xeertisonke, danchare gamba assonke” yee gobbate huuccanno.
Haaru dirira inte duumbiro hagiirru sirba baalisi sirbanno; faarso faarsi`ranno; Haaro diro sa”a tunsichunni xawaabbu widira fulate gede assine hendanni. Ayyaanu barra daga budise garinni waasa, buurisame, waasa maalunni, buddeena maalunni, kitifo wolereno ittanni sayissanno.
Ella guunjo, Maaja tunsicho, woxawaajje lolahinni xeenu batinyinni qarrammanni sa`ne Wocawaaro agani kiiramanno woyte daraaro fatalaki yitanno; ooso hoyyaa hoyye godo`litanni kubbitanno.
Haaru diri hagiirru barraati; Foollishote yannaati. Baalunku hagiidhe dancha uddanno uddi’re Kaaliiqa galatanno yannaati. Siittu gede burraaqqanno; tenne yannara ooso gutte ka`anno.
Ayyaanu barra amuwu addintanni biifanno. Budinsa garinni uddidhe feeffattanno, haaru dirira. Seennunna amuwu dananchonsa biifisi`ranno, amaxxanno; buudhanno. Goowinsara seesa angansara cuuicho woy culka wodhanno. Haaru diri hagiirre xaadi mannira baalunkura iillishanno. Wocawaaro agani dancha kaayyo, hexxo hattono xawaabba kulanno aganaati. Seennu mine mine ha`ranni faarsanni afansha adhanno. Annuwuno haaru dirira seennunna ooso fulte haaru diri daafira faarsitanni hadhanno woyte di-hooltannonsa.
Baadiyyetenna quchummate haaru diri daynota kultanno faarsonna sirba macciishshinanni. Haaro diro ikkasi haaro hexonna dancha kaayyo kultanno sirbuwanna faarso olluu ollunkunni fannanni. Haaro daraaro, haaro uddanno, haaro hexxo, haaro mixo leeltanno yannaati.
Haaru diri daanno woyte haaro sirbanna faarso fultanno. Kaaliiqira galata iillishate haaro diro adhate widoonni sokka sayissanno sirbuwanna faarso qixxaabbe shiqqanno. Kalaqamu loosu ledo amadisiisse ayyaanu daanno kiironni wo`manka woyte qaangannita diruu diro ledo sa`anni hadhannota qaaggote loosono loonsanni.
Diru diro roqiwanni sa”anni hara ga`anno soorramannokkirichooti. Ikkirono, haaro diro haaru ayyanninni ka”a hasiissanno. Haaru diri haaro hexxo kakkaysannota haammatu manni sumuu yaanno.
Haaru dirinni haaro hexxonna mixo assine haarore hanafate loosi kalqete deerrinni rosamino coyeeti. Haaru diro daanno woyte kalqete noo daga haaroricho assate haaro hexxonni haaro doogo ha`rate mite yite hanaffanno barraati. Diru saeenna wolu diri riqiwamanno. Haaru dirira mootimmanno dagano haaro mixo mixidhanno. Akkala diro sa`e haaru dirira haarore loosate kakka`anno.
Halaalaanchu haaru diri kayinni haaro biso, haaro hede, haaro soorro, haaro heeshshote doogo biddi assineemmoho, uminkera suwashsho hexxo hexxineemmoho; Haaro diro adhineemmo woyte akkalaricho giddonkenni fushshine hunneemmo gede assannonke. Bainoha biddi assine dancha coyee sufisate gadachama hasiissannonke. Itophiyu dagara xawishsha ikkinoha keerenna baxille hattono mittimma halashshate balaxo aa hasiissannonke.
Haaru diri daanno woyte assinanniricho dancha looso hudi’rinoha itisatenni, goo’rinoha hayikkisatenni, kallinoha uddisiisatenni danchu assooti looso sufisate. Dhukiweellu amuwinna annuwi mine haaroonsatenni, roso rosse affannokki oosora rosu mini uduunne kaa`lo assatenni, dancha fajjonni mundee aatenni yannanke saysa hasiissannonke. Kuni danchu assooti mittu olliira calla gumulamannoha ikkikkinni baalanka baycho iillannoha ikka hasiissannosi. Daga baala beeqqaano ikka noonsa.
Kuni danchu loosi ayyaana calla agarre assinanniha ikka di-nosi. Wo`manka barra assa noonke, budenke ikke sufa noosi; mittu qarramiro mittu iillanno; mimmitu ledo kaa`lama hoongummoro woyyaabbinonna soorrantino Itophiya la”a di-dandiineemmo.
Abrahaam Saamueel
Bakkalcho Wocawaaro 6, 2014 M.D Hamuse
