Maariya Muniiriti seeru ogeettenna yekkeeramaancho ikkite, Itophiyu seeru ogeeyye meenti mittimma xintitino meyaa beetto ogeeyye giddo mittikkite. Konninni ledo, albi yannara meyaa beetto siyaata woy gawajjo gargarate mittimma xa kaayinni qole Meentu Fooliishshonna Latishshu Mittimma mittu gari ajuuja noonsa meenti ledo ikkate xintitinota ikkite, saiha 15 diro dirijitete loosu harisaancho ikkite massagatenni afantanno. Tini Mittimma meyaa beetto gawajjantannoikki gede gargaratenna togoo gawajjo iilitino meentonna seenne hattono qaaqquulleho addi addi kaa`lonna qajeelsha assine uminsa eo heedhanno gedenna woyyaabbino heeshsho massagganno gede assitanno uurrinsha ikkite, haammatu qaaqquullinna meenti horaameeyye ikkino.
Gallanniwa, sagale, amaalate owaantenna addi addi qajeelshano uynanni. Konninnino lede, lamewa beenkoonni rosu pirogiraameno no. Umiti xaphoomunni roso uynannita ikkite, wolu kaayinni, addi addi meyaa beetto aana gawajjo iillitinnonsa seenninna meenti hattono qaaqquulli rosonsa mine harunsa dandaannoikki meento yuniversite gudda geeshsha seeda yanna kaa`lo assinanniwati. Addis Ababaho gallanni baycho agurranna Adaamu Quchumira hattono gawajjo iilitino meentira adawansa aga`rino garinni lame gallanniwa 24 saate xaginsanni xagichu noo kiliniike ledo shiqqo assinoonni. Ledoteno, Hawaasanna Dase gallanni base nooha ikkana, xaphoomunni ontewa noo sinnanni iilado assinoonni. Konne loosose wodani gede assite diru dirunkunni (Association of Woman in business) (AWIB) yine qixeesinanni afanshira aropu kiironni 2015 M.D qeelinoha ikkino.
Maarya ilante lophitinohu Addis Ababaho Merkaato olliira ikkanna, olluunni ragidhinoti mittimmate hee`ra, kaa`lamanna kaajjado dagoomittete heeshsho techo ayimmasera jawu qeechi noota coydhanno. Rosoho jawa base aannohu annise, roso rossanni heedhe dancha fajjo loosono mitteenni harisatenni loossanno gede amaalannose, jawaachishannose.
Saayissu heeshshose doogo aana xaadinose qarri techo kaajjillira umisi qeechano afi`rino. Qaaqqimmase yanna galtese Dargete gashshooti yannara Darge shiteenna hooginoti Maariya, rewosi seeda yanna hassu gedensaanni laayinki qaaqqi godowini heedhe macciishitinoha ikkanna, “Kaajje ooso`ya lossiramara, lekka`yanni ha`ranni seeru dipolooma`ya guxxate korkaata ikkinoe” yitanno. Suffeno, oosose kakkaaseenna seeru digirenni maasamate geeshsha iillitino, dukko Maarya.
Hattenne yannara Loosaasinetenna Dagoomittete Hajubba Ministire giddo loossanni keeshshitinoha ikkkirono, mootimmate soorro gedenaanni Aliidi Yoo mine yooaanchimmatenni lophitara dandiitino. Hattenne yannara la`anno coyinni ka`e seeru amaale hasi`re dhuka afi`rinoikki meento riqiwate wolootu meenti seeru ogeeyye ledo ikkite Itophiyu Seeru Ogeeyye Meentu Mittimma (EWLA) uurrisate dandiitu. Yooaanchimmate loosoose uurrissu gedensaanni, Mittimmate hundaanni woxiweelo woy baatooshshu nooikkiha seeru amaale uytanni keeshshitinoha ikkanna, Sanyote Sanyote geeshsha badote loosaasincho ikkitinoti Maariya, biirotenni 8 kumi ale ikanno meentira woxiweelo baatooshshu nooikki seeru amaalenna kaa`lo assite dirijitetenni afansha adhitino.
Tenne yannarano, seeru kaa`lo hasi`re daanno meenti dirrate miteenni loosi`re afi`rino mininsanni shorrame, galannowa hooge, mittoreno angansara amaddukkinni lubbonsa adhe xooqe daanno meento seekkite huwattinori dancha fajjori “Hiikko gallo” “Konni gedensaanni ayi shiqqi assannonke” yaanno meentira qarra tiranno yite meyaa beettora iillitanno gawajjo gargartanno mittimma uurrisate dandiitino. Haaru Dancha Fajjo Dirijittanna Mittimma Seeri aropu kiironni 2009 M.D gumulami gedensaannino tini mittimma wirro “Meentu Fooliishshonna Latishshu Mittimma” yee borreessamara dandiino. Meyaa beetto gawajjo gargarate mittimma xintantunkunni 4,500 ali meentiranna qaaqquulleho addi addi irkonna kaa`lo assino.
Tenne gobboomu yannate hajora baalunku manni, Itophiyu daga danchumma calla heddanno gede baalisiwiinni aga`ranni qeechi lowoho. Maariya togo yitanno, gobbate danchumma batidhanno gede umo assine rosu minna aana kaajjadu garinni loosa hasiissanno. Baxxinohunni, roso uynanni gari aana seekkine rosu hayyo kalanqe diriirsa hasiissannotano buuxissanno. Wedellaho danchumma leellishatenni raga kula danchate. Soro noonke yine hendeemmo baycho bande halaalanya doogo calla amadde hadhanno gede assa mitto loosonke ikka hasiissanno yitanni amaaltannoti Maariya; Mootimma dagate mereero danchummanna mimmitu aana kofeenyu hee`rannoikki gede loosa hasiissannoseta duudhe wortanno.
Mimmitu aana gatona yaatenni aananke ikkinoricho agurate. Duuchu loonsoonninke barshinna hilo ga`a noonke danchu loosiranna kaayyora yine agurroommo yitinoti Maariya, assinooyinke barshi bikkinni ayno bushate di-la`noommo yitino. Konnira yitanno Maariya; konnira, wedellu kofeenya agure albilicho noosi hexxo aana illacha tuganno gede baalisi insa aana danchumma loosa ga`ara dancha guma laalate kaa`litannonek. Womaashanna dhuka afidhino addi addi mittimmate tantanonna dureeyye eela dirrite daga iilate looso loosa danchumma assate yitino.
Tunsichu giddo hee`noommoha lawinnonkeri boode ikkitannori bushuudu mannoti noohuraati ikkinninna danchu manni hoginoha di-ikkino. Konnira, dagoomu xaadooshshe kaajjishannoha iddire, iqube, woloottano seekkine horoonsi`ne danchu amanyooti roso rosiisate; danchumma halashshine kulate; wo`ma woyte yora hasiissannonkehu danchuma callaati. Tenne yannara noo qarri baalisi sa”anno. Baalunku ga`a dancha hexxo noota afe noowa hee`re sharramanna loosa hasiissannota Maariya xawissino. Haaru diri keerunniha, danchummannihanna jireenyunniha ikkannonke gede yorto`yaati yitino.
Danchumma loose dancha ilama kalaqate gobbaanninna seekkino ilama kalaqate gobbaanni sewo mama no?! qarraminoha kaa’line afi’nanni hagiirri gede sewo mayinnite? Techo seekkankera seekkino ilama kalanqo;qarraminoha kaa’lino. Kuni Maariya laooshsheetinna sewoseeti.
Qidist Gezahanyi
Bakkalcho Fooqa 4/2013 M.D Hamuse
