Tittiro
Quchumaho yinanni woyte biifado, hee’ratenna loosi’rate injiinoha ikkinota kullanni. Ikkollana, mite mite quchumma agurranna gobbankeha qara quchuma Addis Ababa lede haammata quchumma konni albaanni seeda yannara quchumimmatenni xintanturono mittichu quchumi wonsha hasiissanno safaraancho wonshitukkinni akkalte seeda sanna kiirsiissanni dagginoti qaangannite. Dipiloomaasete quchuminna Afriku mittimma ofollo ikkino Addis Ababiti kayinni konni albaanni Afriku mittimma mishshanni songo harisate dinjiinoho yitanni keeshshitinoho.
Ikkinohura, sai 2016M.D kawa kayinni mootimma quchumma biifisatenni hee’ratenna loosi’rate injiitinota assate illacha tugino.
Wolootta gobbuwa quchummanni dancha gade beeqqaatenni gobbankera afantannore haammata quchumma haaroonsatenna koriiderete latishshinni biifisate loossa hixamanyine loonsanni hee’noonni.
Hawaasa, Bahirdaare, Arbamincenna wolootta quchumma kalaqamu ofolla elteenna biifadonna doorantannore ikkiturono; wolootta quchumma kayinni baxxinohunni sai diri kawa tungonni illachinni wirro latatenna biifate kaayyo afidhanni daggino.
Koriiderete latishsha hananfanni gede Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) worino faasho garinni xaa yannara haammata quchumma wirro gatamarantanni afantanno.
Koriiderete latishsha loonsoonniwi hashshi yannara ikkinnina barra dibiifanno yitanno hedubba kayissanno qansooti noota mito woyte macca gantanno. Hiikko garinnino ikkeenna kayinni ajo batiro loosaminore naandanni woloottu latishshino ledamanno gede hasatto leellishanna loossannore kakkayisa kayinni budenke ikka hasiissannote.
Baxxinohunni, Addis Ababu quchumi konni albaanni roorima qooxeessubbara akkaltino minna, ijaarra, doogga hattono sa’nanni doogga aana du’namaanchunna moolu ishini fooli disaysannonka.
Koriiderete latishsha hananfi kawa mitte hawarro biirrotenni fulle hasaawinsoommori quchumu teessaano coyidhanni; “konni albaanni sano amaxxine sa’neemmo qooxeessubba; xaa yannara lattino garinni afoo amaxxine la’neemmota ikkitino” yitanni farcidhino.
Xibbee dirra ale kiirsiisinohu quchumu seeda yannara latikkinni keeshshasinni akkale giddoonni sa”ate nafa hasi’nannikkiha ikke keeshshinonkanni.
Tenne yannara kayinni koriiderete latishshinni muli yanna giddo xintaminoha haaro quchuma lawanni dayno.
Tenne lamala giddo mitticho barra Quchumu kantiiwanna woloottuno loosu miillase koriiderete latishsha towaanyo assitino. uurrinshankeno ledonsa keeshsho assite millise la”ate towaanyo assitino. Hashshihunni 1:00 saatenni hanaffino towaanyo 5:00 saate geeshsha keeshshitinote.
Qooxeessu latinokki yannara yannanni cuffannori owaante uytanno uurrinshubba hashshihunni shoolenna onte saate geeshsha fano ikkite owaante uytanni afantanno. Teessaanono hagiirraamma ikkitinota coyidhanno.
Quchumu kantiiba Adaanech Abeebe tenne yannara ledose millinse towaanyo beeqqinoommo odeessaanora uytino xawishshinni; kriiderete latishshi quchumunnita miinju lophonna aantanno ilama hedote giddo woratenni loonsanni hee’noonniho.
Koriiderete latishshihu qaru illachi doogga, addi addi safote latishshuwa xaadisanna tiraafiikete qarrubba tira hattono quchumu co’ichimma agarsiisatenni ishinunna akkaltino qooxeessubbara hee’ratenni fulle co’ichanna biifadu quchumira hee’ratenna loosi’rate ikkinota xawissino.
Quchumaho umikki gafi koriiderete latishshinni qara qara doogga ledo xaaddannota 10.3 kiilomeetire seendilli noonsare 13 doogga halashshine ijaarroonnita kayissino.
Dooggate ijaarshi quchumunniha miinju lopho ollohisate, eo lossate hattono mannu loosi’ratenna daddalu loosira millisate injiitinota assate ikkinota qummeessitino.
Konni latishshinni babbaxxitino dhaggete donna gatamaranna biifisate loossa loonsoonnitano hattonni.
Koriiderete latishshi aantanno ilamara reekkama dandaanno garinni loonsoonnitano coyidhino.
Wolootta gobbuwa quchummanni afi’noonni rosicho quchumaho loosu aana hosiinsi yannarano Itophiyu ayimma hedote giddo worino garinni gumulloonnita kayisse kantiiba; quchuma biifisatenni dhaggenkeno daa”ataanote towaatisiisate calla ikkikkinni aantanno ilama bero ayimmanke habbukkinni woyyaabbino heeshsho hee’ra dandiitanno gede assate ikkinota Kantiiwa xawishshisenni huwachishshino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Sadaasa 10, 2017 M.D
