Sidaami giddo Affini bude lendanna haammatu horo aannohunna daga galtanno budi no. Mittu mittunku budu amanyootino daga hundinni hanaffe kalaqamu egennonsanni kalaqqe massagantanninna galtanni keeshshitinoha ikkasinni, ilamatenni ilamanniwa reekkamanni daye techono horote aana hosanni afamanno.
Mitu mituno Sidaaminni sa’’e wole dagawa naandannihanna gobbate hasiisannoha ikkanni nooti addaho. Baalanti budu ikkitonna amanyootubba uminsa korinni daninsanni gumulantannoha ikkirono; muli dirra kawa kayinni mite mite ikkitubba danansa soorritanni dagge techo dagoomu giddo qarra tirtannore ikkitukkinni qarraho kaima ikkitanni afantanno. Baxxinohunni,saibbo miinenna jilu hajo.
Sidaamu budinni miinenna jilu umi uminsa suudenna bikka afidhinoha ikkirono; xaa yannara kayinni budillaancho suudensa agurte akkimale deerra iillansanni dagoomu giddo miinjunna dagoomittete hekko kalaqqanni noota daga gunguntanno.
Hajote aana hedosi uyinohu Malga woradi gobbate geerchi Amaache Ledamo coyi’ranni; muli yanna kawa Sidaamu bude ikkinokki assooti dagate giddora luge e’’e jawa miinjunna dagoomittete qarra kalaqanni afamanno. Kunino, dagatewiinni woxe gamba assi’rate hende korkaata hansanni jillanni jilinna sa’’ibbo miineeti. Darga baalaho jillanni jilinni gawajjamaanchu ji’liha calla ikkikkinni woshshatto assinisi hallanyano ikkinota coyi’ranno.
Lawishshaho, yaanno budu geerchi Amaache Ledamo; mittu seenne uyi’ranno anni ji’lannohu budu fajjannonna dhukisi bikkinni ikkikkinni bikku aleenni ikkino garinniiti. Konni garinni ji’lasinni ji’lihuno, dukkisaanono, jilaho woshshamino mannino ledo buxanno.
Woluno minu maassooti yaanno budu geerchi Amaache. Albi waro ikkiro mine imaanate woshshiniro anga afanshu gedeerella amande marranni; xa kayinni hatti gattino. Xaa yannara mannu mine mi’ne maassiisisi’rate ikkikkinni mineho gaata dadhanni noommo yee manna woshshanno; maranno mannino woxe tugikkinni dihiganno; kunino busha rosichooti. Xaano wole haaro coye hananfoonni; kunino ilamino qaaqqira mitto diro ikkinona maassidhe’’e yaano hananfoonni; kunino busha rosichooti. Daga bero uyitinoha qo’late yite goofote giddora e’anni noota xawisanno.
“Miineno heewonnita ikkitino. Tini ikkito xaphi yite akkimale miinjunna dagoomittete xiiwo kalaqqanni afantanno. Baatto hirre gundanni hee’noonni. Kuni gawajjanno rosichi seerunnino ikkiro bairo eemarama hasiissannoho. Gosa calla ma’lite hunte diaffanno; seeru ledo halammiro kayinni ba’’anno” yaatenni hedosi woranno.
Woluno hajote aana hedosi worinohu gobbate geerchi Argati Riqehu isi widoonni; miine lainohunni mitte yannara Alatta ofolline malloonni; malunnino jilunna saibbo miine gattanno gede assinoonni. Ikkollana, shiima yannara ga’labbi yinoha ikkirono; wirro dargasi higino. Xaa yannarano mannu hasi’ri gede ji’lanninna mii’nanni afamanno. Kuni Sidaamu bude dikkino; busha rosichooti. Tini ikkito daga buxissanni afantanno yaanni kayisino.
Gobbate geerchi Argati Riqehu sokkasinni; tini ikkito Sidaami giddo rumme hoollannita ikkitino daafira ilama agurturo danchaho. Budu fajjanno garinni ji’lanna mii’na miinjanna jajja goofotenni gatissanno daafira budisiwa qola hasiissanno yaanni sokkasi sayisino.
Hajote aana hasaawinsoommohu Sidaamu qoqqowi Woga, Turizimenna Ispoortete Biiro Layinki Sooreessinna Wogate Handaari Sooreessi kalaa Daawit Dangiso coyi’ranni; Sidaami giddo addi addihu horo aanno budi hee’rirono; muli yanna kawa kayinni harinshotenni dagoomu giddo gawajjanno rosichi kalaqamanni noota kule; bire hundinni dayinohunna xaa yannara gatanni noohu seenne ofoshshiishanna diiro lawinori gawajjanno rosichi nooha ikkirono; muli yanna kawa kayinni dagoomu giddo danasi soorre kalaqame xaa yannara akkilame deerra iillinota xawisanno.
Konne assoote ittisate babbaxxitino yannara Biirote widonni addi addi fullahaanonna ogeeyye ledo qinaambe xiinxallo assinoonnita qummeessannohu handaaru sooreessi; assinoonni xiinxallonnino 10 ale ikkinohu gawajjanno rosichi dagoomu giddo kalaqaminota buunxoonni yiino.
Assinoonni xiinxallonni ragge, doogo fule huucci’ra, diiru, qege, looso cee’ma, suuqi’rate budi ajanna w.k.l… dagoomu giddo busha rosicho ikke afamannota xiinxallotenni bandoonni. Kuri ikkitubba ittisate addi addi looso loonsoonniha ikkirono; co’o yee dagoomu giddonni ba’’a hoogirono ajanni dayinota xawisino.
Xaa yannara Biirote garinni uurrisate illacha tunge loonsanni hee’noonni gawajjanno rosichi mereerinni saibbo miinenna jilu afamanno yiinohu kalaa Daawiti; baxxinohunni, saibbo miine lainohunni addi addi yannara xiinxallo assineemmo. Xiinxallote guma kaima assatenni hajo la’annonsare dagoomu bissa baalanta gamba assine hasaawinsanni keeshshinoommo. Konninni, saibbo miine amuraateho calla yine massinannita ikkiturono; yanna yannatenni lexxitanninna danase soorritanni hadhe xaa yannara 150-200 kumi geeshsha iillitino yiino. Kunino, dagoomittetenna miinju aana luphiima gawajjo iillishanni afamannota lede kayisino.
Konni gobbaanni saibbo miine konni garinni suffanni hadhu bikkinni ilamate mereero gurko kalaqantannota kayisannohu kalaa Daawiti; togo yaa labballu seenne adhate qarrantanno; seennuno adhamatenni gufisamannota huwachishanno. Hattono miine miinate baatto hirantanni gooffanni no; konninni, baattote ruukkimma kalaqantanni noota lede kayisanno. Motorete maasso, mineho gaata dadhatenna w.k.l…yinanni jillanni jilino hattonni daga buxisanni afamanno.
Lowo geeshsha dadillisanno coyi kayinni yaanno kalaa Daawiti; waamma (hawulte) maassiisate woraqata beenkanni ikkitono gumulantanni afantanno. Kuni baalu xaphi yee dagate giddo rakko kalaqanni afamannota kayisanno.
Konne gawajjanno rosicho ittisate xiinxallo assinanni millimillote bareno kalanqanni keeshshinoonniha ikkirono; hasi’nanni soorro dagginokkita xawisannohu kalaa Daawiti; konni albaanni baalanta hayyo horonsi’ne wo’naalloonniha ikkirono, soorro dagginokkiha ikkasinni xa kayinni laooshshu aana soorro abbate illachinshe loonsanni hee’noonnita xawisino.
Xaphi asse sokkasinnino; qarunni budu geerrinna deerra deerranko afantanno massagaano sayissino muro aana kaajjite uurra noonsa yaanno. Kunino afoo fushshitino coyi giddo wirro afama hoogatenni konne busha rosicho uurrisate assinanni sharro gumulora qeechansa fultanno gede duu’re huwachishino.
Seennuno tenne ikkito tiyyire giwatenni yakka fule gargara noonsata qaagiissino. Konni garinni baalunku ragi ragisinni konne gawajjanno rosicho uurrisa sharramiro gargara dandiinannita sokkasi sayisino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Sadaasa 3, 2017 M.D
