Addis Ababa:– IFDR dagate riqiwamaano amaale mini Ella 4,2016 M.D harisino 6ki doyicho 3ki loosu diri, 31ki uurrinshu songonni nadaajete daddali amanyoote kaajjishate shiqinoha illaallishshu lallawa buuxxe ripoortenna murote hedo shiqishshanno gede uurrinshu komitera sayisino. Uurrinshu komiteno fulinoha illaallishshu lallawa la’anninna buuxxanni keeshshitino.
Konninni harunsite sa’u lamalara uurrinshu komite harissino gambooshshinni, illaallishshu lallawi mayimma, giddosi hanqafino handaaru hajubbanna labbeemme bixxilluwa tittirshunni shiqishshinoha ikkanna; uurrinshu komite miillawinni addi addi hedo ka’eenna hasaawa assinoonni.
Konni garinni nadaajete illaallishshu lallawi uurrinshu kiiro 11/45,2011 garinni uurrinsoonniha ikkasinna nadaajete shiqishonna tuqishshi qorqorshi biilloonyi babbaxxino korkaatinni sarraaqaminoha nadaaje dikki’rate amanyoote qorqoranni keeshshino.
Uurrinshu komite illaallishshu lallawi hasiishshi aana uyitino xawishshinni; nadaajete laalchuwa noonsa miinjunna dagoomittete qeechi garinni Istiraateejikete laalchuwa ikkansanni waagansa, shiqishonsa, tuqishshansa, hobbaatensa, islanchimmansanna kuusonsa gara qorqora hasiissinoha ikkasinni; nadaajete laalcho abbisiissannoriwinni hananfe eela horonsi’raanote geeshsha yannaasinchu, xawadunna suwashshu garinni tuqisate dandisanno amanyoote diriirsine woyyaawinohu qorqorshu amanyooti hee’ranno gede dandiisateeti.
Ledoteno nadaajete laalchi aana leeltannota laalcho maaxate, wolere karsate, kontirobaandetenna seeriweelo dikki’rate ikkitubba gatisatenni handaaraho suwashsho dikki’rate amanyoote kalaqa hasiissinohura; bayiriidi seeri quwa 55/1 garinni illaallishshu lallawa qixxeessinoonni.
Illaallishshu lallawa qixxeessinoonnihu nadaajete handaari aana xaaddino hekko bande kalqoomunna Ahigurete rosicho adhatenni seeru hanqafubbano buunxe xaaddanni noo mitiimmara mala ikkitanno hedo lende kaajjado seeru hanqafo ikkitanno gede assate ikkinota uurrinshu komite illaallishshu lallawa shiqishshu yannara xawissino.
Qixxeessinoonnihu nadaajete illaallishshu lallawi shoole golanna 28 quwa afi’rinoha ikkanna; umikki gafi harancho umonna jeefisate bikka hanqafe qixxaawino. Hattono lallawu giddo tiro hasiissannonsa yinoonni 25 qaallara tittirote tiro uyine quwa 2 hundaanni worroonni.
Konni garinni Itophiyu giddo gumullanni hiikkunni nadaajete laalchi loosinna daddali aana beeqqanno manchino ikko uurrinsha aana gumulantannota kulanno. Wole widoonni nadaajete hasatto aana bobbakkino bissanna qodhaanchimmate owaantera hosanno nadaajete shiqisho loosi aana lallawu gumulamannokkita xawisanno.
Layinki gafi kayinni dikkote beeqqaano gadacho xawissanno. Konni garinnino abbisiissannori gadacho ofoltino. Gobbannita nadaajete hasatto kaima assatenni diru dirunkunni hidhote mixo qixxeessatenni gobbayidinni nadaajete laalcho abbine kuusatenni nadaaje beekkanno kubbaaniyuwara mootimma fushshitanno waagi garinni hirate gadacho noonsata xawisanno.
Wolu kayinni beehaanote gadacho shiimunni 500 kume liitire nadaaje amaddanno deepo/ kuuso/ gatamadha dandiitannore ikka noonsata illaallishshu lallawi kulanno.
Ledoteno beehaano, mootimma wortino waagu bikki garinni horonsi’raanote hirtanno gedenna seerimale ikkitonni qorowantanno gede hattono ikkadimmate buuxo tajete woraqata afidhinore ikka, nadaaje heedhu geeshsha hirate gadacho noonsata illaallishshu seeri kulanno. Nadaajete hodhisaanono iillisha hasiissannonsawa garunni iillishanna GPS xaadisi’ra hasiissannonsata,hattono nadaajete laalcho hasi’noonni illachi gobbaanni hosiisa dandiitannokkita lallawu kulanno.
Illaallishshu lallawihu sayikki gafi illachishannohu qorqoraano bissa ikkadimmate buuxo tajete woraqatanna gatamarshu fajjo xawissanno gumulo hanqafannota kultinoti uurrinshu komite konni gafira umiti qorqoraancho uurrinsha ministerete. Ministerete loosinna qeechi wodhonna seera qixxeessa, nadaaje qorqorate amanyoote aliidimmatenni massaganna lallawa harunse fulanno biddissa kaajjishate yawo nooseta kulanno.
Biilloonyuno qineessate, handaaru looso harunsate, hattono seerunna biddissu xiiwamanno woyte gashshootu qaafo adhannota worroonni. Wolootu yawo noonsari qoqqowubbate daddalu biirooti; insano seerimale nadaajete daddalo gargaratenna qorqorate yawo noonsata kulanno.
Shoolki gafi quwa 19-28 geeshsha addi addi gumulo kaajjishannoho. Quwa 19 woroonni beehaano nookki qarqartora gumullanni nadaajete daddalo lainohunni biddissunni murrannita kulanno. Beehaano noonsakki woraddara tenne dagate xa’mo dawarate dagoomu nadaaje afi’ranno injoo seerunni kaajjisha hasiissannohura tenne hajo aana albillitte biddissu fulannota xawisanno.
Seeriweelo nadaajete daddalo qummeessitannori afidhanno qummeessu baatooshshi daafira ministrootu amaale mini albillitte fushshanno wodho heedhannoha ikkanno; handaarunniha seeriweelo daddalo uurrisate dandiinanni gede tenne gumulo worroonnita sa’u lamalara dagate riqiwamaano amaale mini uurrinshu komite assitino gambooshshinni tittirotenni xawinsoonni. .
Muli yannanni Bakkalcho gaazeexi qixxaawote goli hajote aana Sidaamu qoqqowira leellannoha seerimale nadaajete daddalo lainohunni odoo qixxeessitinoti qaangannita ikkitanna; hatte yannara Sidaamu qoqqowi polisete komishiine aantaanchu komishinerchinna jaddotenna tiraafikete dano gargarooshshi handaari sooreessi komishiner Kaasi Ceebohu coyi’ranni; xaphooma seerimalu beenzinete daddali millimmo komite uurrinse harunsinanni hee’noommo yee, nadaajete anje gobbate gede kalaqantinota ikkiturono; mite mite benkanni mereershuwa ledo qinaambe loonsanni hee’noommo yiino.
Seeriweelimma yanna yannatenni danase soorritanni daase gargarate assinanni sharro aana xiiwo kalaqqanni nooha ikkirono ; qoqqowu garinni uurrinsoonni qorqorshu gaamo ledo halamme addi addi hayyo horonsi’ne kaajjado qorqorsha assinnni hee’noonnita kayisinoti muli yanna qaaggonkeeti.
Xaphooma Sidaamu qoqqowi giddo 60,Hawaasi quchumira 20 nadaaje beenkanni mereershuwa nooha ikkanna; kuri giddonni babbaxxino qarri noonsari aana kaajjado qorqorsha assinanni hee’noonnitano buuxisinonke komishiinerichu.
Isi yaatto garinni egennamooshshunni loossannorinna qarra kalaqqanno ogeeyye aana qaafo adhinoonni.
Hattono beenkanni mereershi gobbaanni hirtanno daddalaano harunsine qaafo adhinanni hee’noonnita coyi’rinoti qaangannite.
Tenne lamala giddo fultino mashalaqqe xawissanno garinni kayinni; Hawaasi quchumira seerimalu nadaajete daddalinni bobbakkino 34 hallanyoota qorqorshu hundaanni hosiissinota Sidaamu qoqqowi polisete komishiine egensiissino.
Seerimale nadaaje dikki’rate amanyoote gatisate gutu wolqa uurrinse loosu giddora e’noonnitanna qoqqowo e’anno nadaaje taalshsho doogonni hendonni illachira hossanno gede loonsanni hee’noonnita komishiinete komishiinerchi Shimellis Toomaasihu xawisino.
Hawaasi quchumira seerimale doogonni nadaaje pilaastiikete xarmuusenninna jarkaanunni amadde hirate wo’naaltanna 32 hallanyoota, hattono maaddayu cufamihu gedensaanni hashshunni maaddayu ayiddi ledo halamatenni hirtanni noorinna halantanni noore qorqorshu hundaanni hosiinse buuxo assinanni hee’noonnita buunxoonni.
Ledoteno daddalunna industirete biiro biddissa ayirrisinokkiha mitto beehaancho woxunni qorichishshinoha ikkanna; wolu beehaanchi kayinni owaante aannokki gede ittinsoonnitano buunxoonni. Konni garinni seerimale nadaajete daddali sarraaqonna sarxo gargarate konni albaagge kaajjado wodho fultinoha ikkanna Sidaamu qoqqowi hanafino qorqorshanna adhanni noo qaafo kaajjisha hasiissanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Bocaasa 26, 2017 M.D
