– Sidaamu baanke sa”i baajeettete dirinni 71.6 miliyoone birra e”o afidhino
Hawaasa:- Sidaamu baanke dhuki kaajjanni ha’ra miinjaame daga kalaqatenna macciishshamme afi`rate luphiimu qeechi noosita Sidaamu baanke dayirekiterooti boorde gambisaanchi kalaa Abrihaam Marshallohu xawisino. Gambisaanchu Tenne coyi`rinohu Sidaamu baanke gutu maamari 3ki uurrinshu 3ki wiinamu xaphoomu songo Hawaasi quchumira sa`u lamala giddo hariussu yannara shiqishino ripoortenniiti.
Dayrekiterooti boorde gambisaanchi kalaa Abrihaam Marshallo xawisino garinni; baanke jeefisamino baajeettete dirinni 45.5 miliyoone birra gamba assate mixidhe 71.6 miliyoone birra e”o afidhino. Kunino mixotenni 58 anga xibbuunni roorshu noosi yiino.
Baanke sa“i baajeettete dirinni giddoydinna gobbaydi xiiwubba dandiite suuqote jiro gamba assatenni, haruudde hajamaano filatenni, korporeete hajamaano kalaqi`ratenninna qoqqowu mootimma ledo noo dancha xaadooshshe kasjjishatenni duuchunku handaarinni gumaamo gumulsha borreessiissinota coyi’rino.
Borreessinoonni e”o baanke haaro ikkasenninna biheraawe baanke wortino liqoote halashsho bikkinni xaaddino jiffanno akatubba kaiminni la’niro jawaachishshanno e”o ikkitinota xawisino.
Wole widoonni suuqote jiro gamba assate harinsho lainohunni owaante uytanni afantanno baalante sinnanni suuqote woxe gamba assate assinoonni wo’naalshi jifannoha ikkirono baankenniha xaphooma suuqote woxi bikka 1.22 biliyoone birra iillisha dandiinoonni yiinohu gambisaanchu kalaa Abrihaam; gumulshuno sa”i dirihu ledo heewisiinsanni woyte 43 anga xibbuunni luphi yinoha ikkasi buuxisino.
Baankete xaphooma jirono 2.62 biliyoone birra iillitinoha ikkanna; sa”i baajeettete diri ledo heewisiinsanni woyte 98 anga xibbuunni lopho leellishshino.
Ledoteno baankete quuxxote kaappitaale 59.2 miliyoone iillitinoha ikkanna; kunino sa”i dirinni 13 anga xibbuunni lopho noosita xawisino.
Baanke sa“i diro 799.29 miliyoone liqoo hajamaanote aatenni xaphooma liqoote kuuso bikka 1.17 biliyoone widira lossa dadiitino. Kunino sa”i baajeettete diri ledo heewisiinsanni woyte 90 anga xibbuunni lexxo leellishinota egensiisino.
Baankete keeraabbinokki liqoote bikka Itophiyu biheeraawete baanke wortino bikki woroonni 2.96 xibbuunni ikkanno gede assinoonnitano kaysino.
Kunino sa”i baajeettete diri ledo heewisiinsiro 0.54 xibbuunni heeshshi yino diro ikkinota buuxisino.
Gambisaanchu kalaa Abrihaam, baankete boordenna manajimente baankete xaphooma liqoo keeraabbinota ikkite suffanno gedenna baankete aana daggannota hi’naancho xiiwo gatisate assitino kaajjado ikkitino massagooshshu ikkadimmara galatino.
Jeefisamino baajeettete dirinni baankete xaphooma ikkiyuutete bikka 1.09 biliyoone birra iillitinotanna kunino sa”i baajeettete diri ledo heewisiinsiro 32 xibbuunni lexxo noosita buuxisino.
Ledoteno baankete sinna iilladimma halashshateno baajeettete dirinni 8 haruudde sinna fana dandiinoonnita coyi’re; xaphooma baankete sinna xaa yannara 39 iillitinota xawisino.
Baanke gobboomu deerrinni baca dijitaaletenna mobayil baankiingete owaante uytanni afantannota qummeesse; xaa yannara 6.163 mobayil baankiingetenna 5.573 kaardete baankiinge owaante horaameeyye kalaqi`ra dandiitinota coyi’rino.
Baankete gutu maamarra ledote akisiyoone hidhatenni worroonni bikkantino yanna giddo hasi’noonni kaappitaalete deerra iillate uminsa qeecha fultanno gedeno baankete dayirekiterooti boorde gambisaanchi kalaa Abrihaam Marshallo xa’mino.
Sidaamu baanke pirezidaantichi kalaa Taaddese Haxiyyahu isi widoonni assino hasaawinni; uurrinsha fayinaansete beeqqisaanchimma kaajjishate, gobba giddo miinju lopho irkisatenna owaantete iilladimma halashshate murcidhe loossanni noota xawisino.
Dijitaal baankiingete owaante lossate, manaadda daddalubbara liqoote shiqisho lossanna hajamaanote kasseenya luphi assa lede hayyotenni balaxo uynanni hajubbano kaysino.
Baanke wo`munku baanke ikkasenni iilladimmase hashshatenni sinnase gattino qooqqowu quchummara fanate qixxaawo assinanni hee’noonnita kalaa Taaddese egensiise; daanno diro baankennita luphiima timo gumulate kaajjado wo’naalsha assinanni gede woshshatto assino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Bocaasa 26, 2017 M.D
