Addis Ababa:- Soorrote yannara badhera gata ittinse Itophiya yannaasincho assate batinye loossa gumulloonnita Xaphoomu ministirchinna Jireenyu paarte pirezidaantichi Abiy Ahimed (Dr) xawisi.
Paartete pirezidaantichinna Xaphoomu ministirchi Jireenyu paarte safantinoha 5ki diro korkaata assatenni saysino sokkanni; Itophiyunniti mitte hiiqqamme badhera gatate. Baalante handaarubbanni badhera gata bati’rasenni kainohunni Itophiyu gobbate mootimma keeshshose geeshsha dilophitino yiino.
Soorro dagganno gede xiibbinno korkaatta mereerinnino mitte badhera gatate hiiqqammeeti yiinohu paartete pirezidaantichi;soorrote yannara badhera gata ittinse Itophiya yannaasincho assate batinye loossa loonsoonnita xawisino.
Gibrinnunni badhera gata ittinse sagaletenni umo dandaate assinoonni loossanni budunna gumu soorro daggino yiinohu Paartete pirezidaantichi; konni alba xeenu yanna calla agadhinannihu gibrinnu budi gorsa horonsi’ne, qasiisotenna baatto fano galtannokki gede loonsoonni loosinni diro wo’ma laashshinanni budi kalaqamanni noota kaysino.
Konninni, Qamade, Ruuze, Hayixe, Badalanna gummate laalo illachinshe loonsoonni loosinni Itophiyu Afrikunni balaxaancho Qamadete laashshaancho gobba ikkitino. Qamade gobbayidinni abbisiisano gattino. Gati mu’ronna gummate laalo handaarinnino fulote laalchi bikki lexxino yaanni xawisino.
Sokkasinni; maatete jireenyinni gumulloonni loosanni adote, Lukkuwunna malawu laalchi maatete jireenyi aana afantanno gede sharro hananfoonni. Konninni, Lukkuwu maali laalcho alba noowinni 70 kumi toonenni 208 kumi toonewa, adote laalcho alba noowinni 7.2 biliyoone liitirenni 10 biliyoone liitirewa iillinshoonni. Malawu laalcho kayinni 129 kume toonenni 272 kume toonewa lossa dandiinoonnita kaysino.
Wole widoonni, Itophiya yannaasincho assate loosi Itophiya haanja assate loosi shaalatenni sa’e ba’anni dagginoti Itophiyu haanja uddano higganni no yiinohu pirezidantichu;Itophiyu mulqamatenni haanja seemmawa reekkamanni nootano buuxisino. Sa’u lee dirra giddo 40 biliyoone babbaxxitino miinju horo noonsa chigginyuwa kaasa dandiinoonnita qummeesse; kuri giddonni 50.4% dubbu haqqe chigginyuwa ikkitanna; 48.6% kayinni duucha horo uyitannore, gummate, gorsunna giidhinanni haqqe sirchuwa ikkansa xawisino.
Itophiya yannaasincho assate loonsoonni Industirete laalchimma loosinni batinye laalchuwa gobbate giddo laashshate dandiinanni hee’noonnita qummeesse; konni albaanni gobbayidinni e’annori Biiru Hayxi, sagalete zayte, Paastunna irkishshu sagalla, rosaanote rosu mini uddano, ga’labbote bissa badooshshu uddano, elektirikete uduunni (Poole, siiwonna tiraanisformere) gobbate giddo riqiwa dandiinoonni yiino.
Konni saninni gumullannihu gobba yannoonsate loosi dijitalayizeeshine nookkiha gumaa`mara dandaannokkiho. Konninni, mootimma artefishaale Intelejensenni, dijitaale Itophiyunna wolootta tekinolojubba aana assinanni buuxonna dunnanni jiro lexxitanni daggino yaannino xawisino.
Lawishshaho yaanno Abiy Ahimed (Dr); lawishshaho dijitaalete akkaawunte batinyi noowinni 52.1 miliyoonenni techo 205.4 miliyoone ikkitino. Yannaasincho baatooshshu hayyonni sayinsoonni woxu bikki qole 9.6 tiriiliyoone birra ikkatenni luphiima lopho leellishinota qummeessino.
Wolu, fayinaansete beeqqisaanchimma buuxisiisate handaarunni loonsoonnihu dijitaalete liqoonna suuqote owaante ikkanna; xaphooma 7.7 biliyoone birra dijitaalete suuqote shallagonni gamba assinoonni yiinohu Xaphoomu ministirchi; 8.4 biliyoone birra ikkitannori manaadda liquubba qole rosamino baankete amanyootinni liqoo afi’ra dandiitannokki qansootira aamantinota huwachishino.
Hurbaate Sheggerinna Addis Ababu quchumira ijaarantino turistete qooxeessubbanni ledote, hurbaate gobbate pirojekitenni Gorgoraho, Wonci, Halaala Keellahonna Koyishaho turistete iillubba ijaarante horote aana hossino. Hurbaate ilamatenni qole wolootta lamala gobbate qarqartora ijaarranni hee`noonni. Kunino qole albiha dhukanke fushshatenni ledote eubbanna loosu kaayyubba kalaqate dandiisiisannoho yaanniiti xawisinohu.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 19, 2017 M.D
