Addis Ababa:- Gobboomu deerrinni daggino soorro Bakkalcho Gaazeexi safamara korkaata ikkitinota Itophiyu pireesete uurrinsha amadote handaari layinki qaru loosu gumulsiisaanchi Fiqaadu Ketema coyi’ri.
Gaazeexu, Sidaamu daga wolaphote sharro guma ikkasino xawisino.
Sidaamu daga sa’u gashshootta yannanni hanaffe uminsa afiinni coyi’rate, farco afi’rate, budensa lossi’rate, ayimmansa leellishate jawa waaga baattino; qoqqowunni tantanamateno seeda yannara sharrantanni dagge soorrote yannara qoqqowo ikkite umise umose gashsha dandiitinota coyi’rino.
Gaazeexu xintamara qaru illachi pireesete uurrinsha amaddino sokko kaiminniiti yiinohu kalaa Fiqaadu; pireesete sokko wo’manti Itophiyu daga gobbansanna kalqoomu hajubba huwatte latishshu, poletikunni, dagoomittenna miinju hajubbanni kaajjado beeqqo assitanno gede Afiinsanni babbaxxitino mashalaqqe iillitansara hasiisanno yitannota ikkase kayse; baalanta daganna dagooma taalu garinni owaattannota buuxisino.
Itophiyu pireesete uurrinsha 80 dirra ale barru barrunkunni kalaqantanno ikkitubba mashalaqqe iillishshanni; dhagge maareekkitanni keeshshiturono; gobbate giddo afuubbanni baxxinohunni Itophiyaho Amaarunna Oromote afuubbanni calla loossanni daggino.
Kalaa Fiqaadu xawishshi garinni; sa’u soorrote kawa kayinni tonne dirra mixonni gobbate giddonni tonne afuubba ledate hendeenna albisa ikkitinori Sidaamu afiinni Bakkalchonna Tigirayete afiinni kayinni Wogahta Gaazeexubbaati. Kuri Gaazeexubbanni mashalaqqe iillishate loosi pireesete dhaggenni jawa soorrooti.
Gaazeexu jajjabba gobboomu hajubba lainohunni dagoomaho mashalaqqe saysatenna baqqeenya kalaqatenni, wogate gafinni woloota daga bude Sidaami dagara; Sidaami bude kayinni woloottaho leellishatenninna hattono boohaarsatenni qeechasi fulanni afamanno yiino.
Tenne yannarano Gaazeexubbanke nabbawantannore, doorantannonna eewaancho xiiwo kalaqqannore assate hattono nabbawaanono hedonsa uytanninna borro sokkanni beeqqaano ikkitanno gedenna iillo halashshate haaroonshu loossa gumullanni hee’noonnita kaysino.
Miiidiyu daganniwa iille eewaancho xiiwo kalaqa hoogiro tiro diafi’rino yiinohu kalaa Fiqaadu; dagooma babbaxxitino qooxeessunna gobboomu hajubbanni beeqqaano assanna danchu gashshooti qarrubba tirantanno garinni loosa agarrannita qummeessino.
Gaazeexu hasi’nanni deerrinni dagoomaho iillanno gede assateno jawa illacha tungoonnita kayse; baxxinohunni, fullahaano gobba lossatenna wolaphisate dandiisiissanno hedonsa uytanno gede agarrannita qummeessino.
Gaazeexu attamo hananfinkunni wo’ma shoole dirra ikkasi ledo amadisiise hedosi uynohu kalaa Fiqaadu; techo geeshsha gufi’rikkinni sufanno gede qoqqowoho deerru deerrunkunni afantanno massaganonna nabbawaanono fultanni afantanno qeechi daafira galatasi shiqishino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 12, 2017 M.D
