Tittiro
Sidaamu Qoqqowi Keerunna Ga’labbote Biiro qixxeessonni sa’u muli barrubba giddo Hawaasi quchumira keeru konforaanse harinsoonni.
Qoqqowu pirezidaantichi Desta Ledamo konforaansete assino hasaawinni; keerunna ga’labbo jironkeeti. Afi’noonniha amaxxine horoonsi’nannihu keeru heerirooti. Ikkinohura, busha assannoha ye’e yaatenni giddoydinke keereno agadhanna dannunni xaandanni roduuwu daganni ledono dancha xaadooshshe kalaqatenni giddoydinna gobba keere baalunku seekkine agadha hasiissannonke yiino.
Techo afi’noommo keerira aleennino dikkonna ayirrinye kalaqi’ratenni Sidaamanna Sidaamimma gotti assate baalunku jawaantoommore ikkino yaanni huwachishino.
Pirezidaantichu Desta yaanno garinni; keerenna ga’labbo garunni agarsiisi’rate loosi Sidaamu bude ikke sufa noosi. Itophiyu gobbanke duuchunku handaarinni jawu dhukinna jiro nooseta ikkiturono sa’u gashshootta yannara dagate mittimmanna gobbate lopho buuxisiisate amandoonni doogo gara ikkitinokkihura lophose gufidhe keeshshitino.
Duuchu handaarinni loonse jiroo’manna ajuuja amande lopha dandiinanni babbaxxitino wolquwa kalaqqanno gaance kaiminni noo jirono doogimale ba’anna dangoonnita qaagiisse; sa’u lee dirrara albaanni noo yannara keeru booraambe, gaancenna wolootta gobbuwa kaa’lo gobbanke xawishsha ikkite keeeshshitinota kaysino.
Konne rumuxxe keeshshino akata rumushshunni buqisateno soorrote mootimma murcidhe loosatenni dagatenna gobbate mittimma kaajjishatenni miinju lopho hattono gobboomu keere buuxisiisate illachishshe loossanni afantannota coyi’rino.
Qoqqowoho harinsoonniti keeru konforaanseno duuchunku qansichi minisinna qaesinni hanafe keere agarsiisa dandiiro gobbate keerino buuxamannota huwachishate jawa kaayyo kalaqqannote yiino.
IFDR Keeru ministere Dieetichi Cherugeeta Gennene tenne yannara assino hasaawinni; Keeru ministere gede addaxxinanni keeri no yinanni qoqqowubbanni Sidaamu qoqqowi albisaho yee; kuni addaxxinanni keeri hee’ranno gede dagannihu ha’nuru affini budinna wolootta roduuwu daganni ledo mittimmatenni hee’rate balchoomi kaajjado ikkasinni ikkinota kaysino.
Sidaamu daga wlootta daganni ledo halante mittimmatenni heerate gadi keereho jawa safo ikkinota coyi’re; hegeraamu keeri hee’ranno gede assinohu ha’nurunna kaajjadu balchoomi noose daga ikkasenni wolootta qoqqowubbarano jawa lawishsha ikkinota buuxisino.
Qoqqowu keerenna ga’labbo agarsiisate hattono gaancubba balanxe gargarate ragaanni dagate beeqqonna massagaano murci’ranchimmatenni loossino kaajjadu loosirano Keeru ministere su’minni galatasi shiqishino.
Qoqqowu Keerunna Ga’labbote Biiro Sooreessi kalaa Alemaayyehu Ximootewoosi tenne yannara coyi’ranni; Sidaamu qoqqowunni tantanami kawa ga’labbote uurrinshuwa dhuka kaajjishate jawa illacha tunge loonsoonni.
Keeru baalunkurira safote; yaannohu kalaa Alemaayyehu; dagoomu giddo keerunna ga’labbo buuxisiisate massagaanote qeechi luphiima ikkanota coyi’ranno. Konni albaanni babbaxxitino yannara Oromiyunna Wolayittu zoonna ledo dannunni xaandanni qooxeessubbara sa’e sae kalaqantanni keeshshitino gaancubba sufino garinni tirroonnita kaysino.
Ooso illanni gobbate aana haariima dihasiissanno; keeru ga’labbote bissanni calla agaramannoha dikkino; qooxeessu keerenna ga’labbo agarsiisate jawu qeechi daganniho yaanno Biirote Sooreessi kalaa Alemaayyehu. Qoqqowoho xaa yannara addaxxinanni hee’ranno gede assatenno mashalaqqe soorri’nanni amanyooti kaajjado ikkasinna dagatenni ledo qinaambe loosatenni ikkinota buuxisanno.
Konforaansete, baalante qoqqowubbanni dagginori Ga’labbote Biiro sooreeyye, Pooliste komishiine komishiinerooti, Gargarooshshu Olanto Wodiidi Hajajonna Federaale poolise massagaano hattono addi addi zoonna riqibbinori, budu geerri, amma’note massagaano, dureeyyenna woshshatto assinoonninsa wosinna beeqqitino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Bocaasa 5, 2017 M.D
