Addis Ababa:– Keeru doogonni duumu baari aana baaru furcho afi’rate widoonni Itophiyu badhera higgannokki uurrinsha nooseta IFDR xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) egensiisi.
Xaphoomu ministirchi sa’u lamalara harinsoonni 6ki dagate riqiwamaano amaale mini 4ki diri loosu diri 3ki uurrinshu gambooshshi aana dagate riqiwamaanonni ka’ino xa’mubbara uyino xawishshinni; Itophiyaho hembeelantannokkiti gobboomu horo noose yaanni coyi’rino.
Itophiyu keeru doogonni duumu baari aana baaru furcho hasiissannose yinohu xaphoomu ministirchi; gobba tenne hajo aana badhera higgannokki uurrinsha nooseta egensiisino. Tenne gumulsateno olano ikko wolqate doorsha dihasi’neemmo yee, hasattose afi’rate Itophiyu keeru doorsha harunsitannota xawisino.
Baaru furcho afi’ra korkaatunnitenna suwashsho xa’mooti yinohu xaphoomu ministirchi; “tenne ninke gumulsiisa hoongummoro oosonke gumulsiissanno” yaanni coyi’rino.
Itophiyu hiittenne gobbara horronna gano iillishshannokkita, ikkollana Itophiya kisate wo’naaltannori heedhuro shollishshe qolate dandiisannohu ikkadu dhuki noota qummeessino.
Xaphoomu ministirchi yaatto garinni; Itophiyu uurrinsha baalunku ledo halamatenna uyine adhate amuraati hee’rate. Itophiyu Afriku wolqate mereershaati; umisenni sa’e Afriku latishshira murci’raanchote.
Itophiyu hiikkunni ragi ledo dirantukkinni baalunku ledo uyine adhate amuraatinni gobboomu horosera loosase suffannota xawisatenni; Itophiyu ajuujara injiitanno hiittenne gobba ledo halamme loonsanni yino. Baxxinohunni xaa yannara gobboomu horo agarsiisino garinni mereerimu soojjaati ledo halamme loonsanni hee’noonnita xawisino.
Keere baxxannorinna gutu ajuuja noonsari Itophiyu daga gobba qachu aleenni assite heda dandiituro hiikku manchino Itophiya wolqatenni guluphisiisa dandaannokkita xaphoomu ministirchi egensiisino.
Sharrammeemmo yitanno wolqa diinu ledo loossanni noota qummeesse; diinu uduunnicho ikkantenni qorowama hasiissannonsata huwachishinno.
Giddoyidi mittimmanna keeru dippiloomaase jawaantera luphiima qeecha afi’rinota huwatte baalanti Itophiyu daga tenne balaxxe loosa noonsa yino.
Somaaliyu ledo amadaminohunni ka’anno hajubbara Itophiyu Somaaliyu ledo hiittoohuno hi’naanchu illachi noosekkita xawisino.
Itophiyu illachi miinju xa’mo ikkase xawisatenni; tenne huwachishate looso loonsanni hee’noonnita qummeessino. Konni ragaanni hiittenne gobba ledo Itophiyaho hasiissannoti keeru olliichimma ikkaseno kayisino. Uyine adhatenni mitteenni lopha hasiissannota coyi’rino.
Itophiya ayirrinsenna olliichimmase banxe heera, horose raaqu nookkiha beeqqa ikkinnina konni gedensaanni Itophiyu daga itansiinsanni hee’ra dandiinannikkita ikkase egensiisino.
“Jannoota ikkinnina wolu illacha woggarreemmo soqqamaano di ikkinoommo” yinohu xaphoomu ministirchi Abiy Ahimedihu (D/r); tenne ammante ayirrissanno gobbuwa ledo mitteenni loosate hasatto noota coyi’rino.
Konne irki’re olu ka’’anno yite waajjitanno bissara Itophiyu olamate hasatto noosekkita huwachishinno.
Wole widoonni mite mite gobbuwa Itophiya horritara dandiitanno yitanno bidhatto mite mite bissanni ka’annota qummeesse; techo Itophiya ayino wolqatenni horra dandaannokkita egensiisino.
Gargadhate dandiissannoti ikkado wolqa noota coyi’rino. “Ayee aanano urde kayisate hasatto dinonke; ayino Itophiya siyatara kayinni difajjineemmo” yino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Birra 28, 2017 M.D
