Addis Ababa:- Sa’u lamala attamonkenni Sidaamu qoqqowira seeriweelo beenzilete daddali hala’lanna konninni kainohunni oofaano iillitanni noonsa tultaawanna shiqishshino koffeenya odoonkenni nabbawisiinsummo’neti qaangannite.
Hajote aana hasaawinsoommoti qoqqowu daddalunna dikkote latishshi biiro sooreette dukko Selaamaawit Mekuriyiti; qoqqowoho hala’le leellannoha seeriweelo beenzilete daddalo gargarate qoqqowunni kayinse woraddate geeshsha qorqortote gaamo uurrinse loonsanni hee’noonnita egensiissinotino addaho.
Hatte lamalara sooreette Hawaasi quchumira baalante sinu quchummara nadaaje seeriweelo doogonni hirantannokki gede assinoonnita kulte, sa’u sase aganna giddo seeriweelu nadaajete daddali aana bobbakkinore 18 kaameella, 8 motorranna 5 baajaajja beehachunni xorshirate wo’naaltanna amadante seeru qoricha sayinsoonnita coyidhino.
Xaano ikkiro qoqqowoho seeriweelu daddali hala’le leellannoha ikkasinni tenne ikkito ittisate gaamo uurrinse seeriweelo daddalaano amadate loosi kaajje sufannota buuxissino.
Techono hajote aana Sidaamu qoqqowi polisete komishiine aantaanchu komishinerchinna jaddotenna tiraafikete dano gargarooshshi handaari sooreessi komishiiner Kaasi Ceebohu yino garinni; xaphooma seeriweelo beenzilete daddali millimmo komite uurrinse harunsinanni hee’noommo yee, beenzilete anje gobbate gede kalaqantinota ikkiturono mite mite beenkanni mereershuwa ledo qinaambe loonsanni hee’noommo yino.
Seeriweelimma yanna yannatenni danase soorritanni daase gargarate assinanni sharro aana xiiwo kalaqqanni nooha ikkirono; ninkeno biirote gedenna qoqqowu garinni uurrinsoonni qorqorshu gaamo ledo halamme addi addi hayyo horonsi’ne kaajjado qorqorsha assinnni hee’noommo.
Qarunnino konne assoote ittisate teknoloojetenni irkisantino dikkirate hayyo horonsira gadacho ikkitannota kayissinoti biirote sooreette; daddalu amanyoote soorrate wo’naaltanno uurrinshuwanna bissa aana seeru qaafo adhinannita huwachishshino.
Qoqqowu daddalunna dikkote latishshi biiro ledo assinoommo keenonni seeriweelo beenziletenna nadaajete daddali aana bobbakkino gongo’mishamaano hee’ransa buunxoommo yinohu aantaanchu komishiinerchi Kaasi; sa’u lame aganna giddo beenkanni mereersha hodhitanni xorshidhannore sase lekka baajaajjanna motorra seeru hundaanni hosiinsoonnita egensiisino.
Tenne mashalaqqe afi’nummo yanna geeshsha seeriweelo nadaajete daddali aana bobbakkinore 18 Baajaajjanna 148 lame lekka motorra oofaanonsanni ledo amandoonnita aantaanchu komishiinerchi kalaa Kaasi uurrinshanke ledo assino hasaawinni xawisino.
Aantaanchu komishiinerchi xawishshi garinni; seeriweelo nadaajetenna beenzilete daddalaano nadaajete anje kalaqantanno gede assatenni aleenni kontirobaande loossannore ikkitino daafira gongo’mishamaanote aana qaafo adhinoonni.
Xaphooma Sidaamu qoqqowi giddo 60 nna Hawaasi quchumira 20 nadaaje beenkanni mereershuwa nooha ikkanna kuri giddonni babbaxxino qarri noonsari aana kaajjado qorqorsha assinanni hee’noonniha ikkanna egennamooshshunni loossannorinna qarra kalaqqanno ogeeyye aana qaafo adhinoonnita aantaanchu komishiinrchi kaasi egensiisino.
Hattono beenkanni mereershi gobbaanni hirtanno daddalaano harunsine qaafo adhinanni hee’noonnita coyi’rino.
Dagoomu halamme nookkiha hajo la’annonsa bissanni calla assinanni qorqorshinna sharronni calla hasi’nanni bikkinni gumaamo looso loonsara dandiinannikkita huwachishannohu handaaru sooreessi; dagoomu tenne hajo aana halamanna qummeessa aanno gede duu’re sokkasi saysino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Birra 28, 2017 M.D
