Addis Ababa:– Itophiyu sa`u lee dirrara hude sharramate ragaanni rosicho adhinanni guma borreessiissinota IFDR xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) egensiisino.
Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) tenne lamala giddo harisa hananfoonni “Hudetenni co`itte ikkitino kalqe kalaqa” yaamantino songo aana assino hasaawinni xawisino garinni; Itophiyu buxima ajishatenna sagalete bayirroonye buuxisate loosinni jawa loossa gumultanni afantanno.
Baxxinohunni qamadete latishshi loossanni woloottaho rosicho ikkitara dandiitanno gibrinnu loossa yannaasincho ikkitino doogonni gumultanni noota coyi`rino.
Dooramino sirchi shiqisho anjenna gibrinnu waaco shiqisho anje jifo ikkitinota kayise; sa`u dirrara Itophiyu gibrinnu woyyaambe aana illacha uyte loosasenna moolle dandiitanno gidubba wixatenni laalchimma lossase buuxisino.
Xaphoomu ministirchi xawishshi garinni; kalqe jiffinori jajjabba qarrubba heedhurono wo`naalsha erotenni ledatenninna kalaqotenni irkisantino loossa gumulatenni jiffa dandiite uurritino. Itophiyu sa`u lee dirrara gibrinnu laalchimma aana istiraateejete soorro abbatenni hala`lado kaayyubba borreessiisa dandiitino.
Kalqoomu deerrinni lexxanni dayno dagate kiiro kaiminni sagalete hasatto lowontanni lophitinota kayisinohu xaphoomu ministirchi; tenne hasatto dawarateno laalchimma woyyeessate aleenni gibrinnu aana leeltannota tantanote qarrubba tirate aana illachisha hasiissanno yiino.
Itophiyaho hawuurranni baatto erotenni ledatenni laalchimma woyyeessa dandiinoonnita buuxise; qamadete, gaashete, badalatenna hayixu laalchubba aana leeltanno soorro borreessinoonnita kaysino.
Sa“i 2016 baajeettete dirinni 230 miliyoone kuntaala qamade laashshatenni gobbate giddo hasatto diwatenni gobbaydi dikkora shiqisha dandiinoonnita coyi`rino. Haanju harumi amuraati widoonnino diilallote gade soorronni gawajjamannokki miinja kalaqa dandiinoonnita xawisino.
Gibrinnu ministirchi Girma Amente (D/r) isi widoonni; sa`u onte dirrara Itophiyu ha`nura miinju woyyeesso assitino handaarra mereerinni gibrinnu handaari kullanniha ikkasi buuxise; gobbate gede sagalete wowe buuxisate loonsanni hee`noonnita coyi`rino. Itophiyu sagaletenni meessase dandaate gibrinnu handaarinni gumultino haammata loossanni halantino mootimmuwa sagaletenna irshu uurrinsha (Fao) baraadhinota qaagiissino.
Itophiyu miinjase lossate sa`u dirrara gibrinna industirete ledo qineessatenni jawa soorro abbitinota xawisinohu industirete ministirchi kalaa Melaaku Allebel; industirete paarkuwa halashsha, hallanyu handaara jawaachishatenni Itophiyu handaarunni gumaame soorro abbitanno gedenna kalqoomu afamishsha afidhanno gede dandiissinose wo`naalshuwa gumulantinota coyi`rino.
Halantino mootimmuwa industirete latishshi uurrinsha (Yuniido), Afriku mittimma, Itophiyu mootimmanna kalqete sagalete uurrinsha (Fao) gutunni qixxeessitino buximatenni co`itte ikkitino kalqe songo aantaano sase barrubbara Addis Ababaho harinsanni afammanni. Songote aana 1 kume 500 ale ikkitannori hajo la`annonsa bissa beeqqitanni no. Qarunni kalaqenke sagalete wowe buuxisa hoogate qarra kaimunni tira dandiissanno malu hedubba aana hajo la`annonsa bissa afantinowa amaaltanno songo ikkitinota xawinsoonni.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Birra 28, 2017 M.D
