Addis Ababa:- Wodiidi Sidaami zoonera tayxe laalchu dirinni 52 kume toone ale shoe Buna gamba assate mixi’ne loonsanni hee’noonnita Zoonete Baadiyyete Latishshi Biddishshi egensiisi.
Wodiidi Sidaami Zoone Layinki Gashshaanchinna Baadiyyete Latishshi Biddishshi Sooreessi kalaa Abebaayyehu Beyyene Itophiyu pireesete uurrinshara xawisino garinni; zoonete alichaame, mereerimanna gammoojje diilallote akati Irshu loosira injiinoha ikkasinni gibrinnu laalchonna laalchimma lossate illachunni loonsanni hee’noonni.
Baxxinohunni, Bunu laalchimma lossate dandiisiissanno paakeejubba horoonsi’nanniha ikkanna; wolu garinni Bunu dikko woyyaabbanno garinni loonsanni hee’noonni yiino.
Bunu laalchonna laalchimma lossitannori 14 paakeejubba noota kaysinohu Biddishshu sooreessi kalaa Abebaayyehu; kalaqamu harishsha horoonsi’ratenni, geedhinonna laalcho aannokki Buna buqqisatenninna mukkatenni, haaro Bunu chigginye kaansoonnita coyi’rino.
Zoonete tayxe laalchu dirinni 52 kume 904 toone shoe Buna gamba assine dikkote shiqishate mixi’noonnita kule; xaa geeshshano 11 kume 874 toone shoe Buna gamba assa dandiinoonnita egensiisino.
Tayxeha Bunu laalcho gamba assa hananfinkunni mittu agani yanna geeshsha calla ikkinotanna; xaa geeshshano mixotenni 22.4% gumula dandiinoonnita qummeesse; laalcho hallanya Industirranni, mittimmate loosi maamarranni hattono akisiyoonetenni tantanantino uurrinshuwanni gamba assinannita egensiisino.
Zoonete xaa yannara shoe Buna gamba assitanni luxubbannori 138 Industirra nooha ikkanna; kuri mereerinni shoe Buna hidhate qixxaabbinori 108 ikkitanna, 82 Industirra xaa yannara hidha hanaffinota coyi’rino.
Konni laalchu dirinni hallanya Industirra 27 kume 161 toone, mittimmate loosi maamarra 12 kume 701 toone hattono akisiyoonetenni tantanantinori Industirra 12 kume 344 toone shoe Buna gamba assate mixidhe loossanni afantannota kalaa Abebaayyehu qummeessino.
Biddishshu sooreessi xawishshi garinni; Bunu laalcho batinyunninna isilanchimmatenni gamba assine luxumbe qixxeessatenni 80% ikkannohu mereerima dikkora 1ki deerra fulanno garinni qixxeessinanni.
Bunu isilanchimma ajishshanno assootubbanna seerimale daddalo gargatano wolqano tantanneenna deerru deerrunkunni qorqorshu loossa gumultanni afantannota qummeessinohu Biddishshu sooreessi; xaa geeshsha assinoonni qorqorshinni fajjinoonnikki basera seerimale doogonni hidhitino bissawinni 29 kume 487 kiilogiraame shoe Buna amada dandiinoonnita lede xawisino.
Bunu gobboomu deerrinni luphiima miinja abbatenni jawa qeecha afi’rinoha ikkasinni; handaaraho uynoonni illachi kaiminni albillichono laalchonna laalchimma lossatenni miinja lossi’ratenna dagoomuno hasiisanno garinni horaameeyye ikkanno gede murci’ne loonsannita kalaa Abebaayyehu lede xawisino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Birra 14, 2017 M.D
