Tittiro
Muli yanna kawa Itophiyaho baalante quchummara quchumu gibrinni latishshi loosi gade ikkanni daynoti qaangannite. Mootimma quchumu gibrinni latishshi loosi aana illacha assite loosasenni dagoomu babbaxxitino doogonni horaameessa ikkanni afamanno.
Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) tenne hajo lainohunni muli yanna giddo saysino sokkanni quchumu gibrinni looso quchumu heeshshote hornyi istiraateeje biso assine halashshineemmo woyte reekkamate dhuki aana xawino huwanyoote amande ikkinota xawise; quchumu gibrinni gibrinnu sinu miinja bowirsate aleenni quchumu miinjanna loosu kalaqo lossanno. Gobboomu sagalete wowe bowirsanno. Quchumu latishshi looso irkisanno yiino.
Noonketa bikkantino base aana deerru gibrinna saeno uduunne wirro garunni horonsi’ne laalchimma lossatenni qooxeessu xiiwo ajisha dandiinoommo. Wo’mante gobbara kuni loosi quchumu gibrinni quchummanke akata hedote giddo woratenninna miinjanke kaajjishatenni noo dhuka leellishatenni xaanni hanafe hagiirsiisanno guma abbanni afamannota xawisino.
Hawaasi quchumi gashshooti gibrinnu biddishshi biiro sagalete wowe buuxisate irshunna saadate ce“atto handaarinni baadiyyete olluubbaranna quchumu giddo illachiishshe loossanni afantannota xawissino.
Hawaasi quchumi gashshooti gibrinnu biddishshi sooreessi kalaa Abebaayyehu Laalimohu xawishshi garinni; dagoomunnita sagalete wowe buuxisate irshunna saadate ce“atto handaarinni quchumaho 32 ikkitanno olluubbara baxxinohunni gati atikilte laashshate looso illachiinshe loonsanni hee`noonni.
Kalaa Abebaayyehu, baadiyyete hala`ladunni baattote aana illachinshe gati atikilte loonsanni hee`noonnita xawise; 525.5 hekitaare baattote aana goyiretenni loosate mixi`ne xaa yannara 536.5 hekitaare baattote aana loonsoonnita egensiisino.
Konninnino 131 kume 442 ale kuntaala gamba assate mixi`ne loonsanni afammannita buuxise; konni loosi aana xaphooma 5595 ikkitanno teessaano beeqqitanno yine mixi`ne loonsanni hee`noonni yiino.
Quchumu giddo qole lamalunku sinu quchumira 20 ikkitanno olluubbara uduunnu aana 346 kume ikkitanno chigginye loosate mixi`ne loonsanni hee`noonniha ikkanna; xaa yannara 340 kume 584 chigginyubba uduunnu aana kaasantinota xawisino.
Quchumaho babbaxxitino uurrinshubbara, hoowete giddo, mootimmatenna mootimmannita ikkitinokki uurrinshubbara, rosu minnara, fayyimmate uurrinshubba hattono addi addi NGOte uurrinshubba giddo 50 hekitaare baatto aana loosate mixi`ne 48.98 hekitaare aana loonsoonnita huwachishe; laalchunnino dancha guma afi`nanni yine agarranni hee`noonnita xawisino.
Kalaa Abebaayyehu xawisino garinni; quchumu gibrinni dikko geisatenna laalchu xe`ne dikkote xaaddannokki gede assatenni irkisanno.
Adote laalchimma 12 kume 872 toone iillishate mixi`ne xaa yannara 14 kume 416 ali toone laalcho gamba assine dikkote shiqinshoonnita buuxise; hayissote shiqonna saadate fayyimma danchu deerri aana afamannohura hasi`noonni bikkinni adote laalcho afi`nanni hee`noonni yiino.
Kunino quchumu giddo duuchunku olliira adote laalchi shiqisho xe`ne xaaddannokki gede assanni noota coyi`rino.
Kalaa Abebaayyehu Amadisiiseno; mittu barri caacurre lossinanni dagoomaho iillishatenni hala`lado looso loonsanni hee`noonnita xawise; diru giddo 2 miliyoone 293 kume 199 mittu barri caacurre lossatenna konni sasu aganinni 343 kume 980 caacurre lossate mixi`ne 277 kume 592 caacurre quchummaho hallanyootunni, maamarratenna gade noonsa wedellinni massagante lophitanni noota huwachishino.
Hattono 48 saate caacurre lossatenna diru giddo 2 miliyoone 145 kume 806 caacurre horaameeyyete tuqisate mixi`noonniha ikkanna sasu agani giddo 321 kume 871 caacurre tuqisate mixi`ne 289 kume ali caacurre hallanyootaho tuqinseenna lophitanni afantannota xawisino.
Quchumu giddo afantanno haammatu wedellira quchumu gibrinnu handaarinni loosu kaayyo kalaqantinoha ikkanna wedellu handaarunni tantanamatenni baxxinohunni adotenna quuphu laalcho hattono mittu barri caacurre laashshatenni halalado looso loossanni afantannota coyi`rino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Birra 7, 2017 M.D
