Qiddist Gezaheny
Addis Ababa:- Hawaasi quchumira uduunnu aana hasiisannokki waaga leddinori 48 daddalu uurrinshuwa aana qaafo adhinoonnita Sidaamu qoqqowi daddalunna Industirete biiro egensiissu.
Biiro tenne lamala giddo calla assitinno qorqorshinni uduunnu aana hasiisannokki garinni waaga leddinore 48 daddalu uurrinshuwa cuffe daddalaano seerunni xa’mantanno gede assitinnota xawissino.
Biirote sooreessi kaa’laanchu Pirofeeserchi Fiqaadu phawuloosihu Bakkalcho Gaazeexira xawisino garinni; gobbate baxxinohunni tayixe dirinni mannu loosinonna kalaqamu dano gamba yite laalchu aana luphiima gawajjo iillishinota qummi asse; ga’labbote hoongi, diilallote gade soorronna kalaqamu dano gamba yite laalchu aana gawajjo iillishinota kaysino.
Konni gobbaanni daddalaano xaa yannara gobbate giddo noo akata balba’lite addi addi korkaata kalaqqe wo’munku sagaletenna sagalimmate horonsi’nannikki uduunni aana waaga ledansanni dagate heeshsho aana mitiimma kalaqqanni noota biirote sooreessi xawisino. konnira konne qarra tirate giwirinnunna industirete laalcho qoqqowo eessitanno qooxeessuwa ledo loosate millimmote aana hee’noommo yino.
Konninni harunsine qoqqowu garinni baxxinohunni Hawaasi quchumira togoo daddalaano bande qaafo adhinanni hee’noonnita xawisinohu kaa’laanchu pirofeeserchi Fiqaadu; wolewa noo qarra tirate kaimunni loosa hasiissannoha ikkasinni Hawaasi quchumi roore qeecha afi’rinohura qarunni loonso ikkinnina kuni hananfoonni loosi qoqqowoho baalanka qooxeessa iillannoha ikkasi xawisino.
Laalchu anje noowa mootimma irko assitannohu Zayte, Sukkaarenna qamadete bullee lawinori tayxe diro garunni iillinokkita kule; Fibeella zaytete industrenni 1.6 Miliyoone Zayte tenne lamala giddo qoqqowo e’anno yine agarranni hee’noommo yino.
Konni gobbanni Lame gobba giddo uurrinshuwa widoonni gobbaydinni Zayte qoqqowo eessate loonsanni hee’noonnita coyi’rinohu biirote sooreessi; 1.1 Miliyoone Litire Zayte Itophiyu Industirete e’’ote latishshi uurrinsha widoonninna 550 kume Litire kaynni Itophiyu daddalu loosi korporeeshiine widoonni qoqqowo iillishate loonsanni hee’noommo; konninnino dagate mitiimma tidhantanno yine ammanneemmo yino.
Mitu mitu honqooqaammu daddalaano tenne balba’lite waaga leddannori noota la’nanni hee’noommo yinohu sooreessu; gobbate qansooti gobba gatisate umonsa olaho uyte sharrantanni noo yannara daddalaano tirfete loossanno yanna ikkitinokkita huwatte daganke gawajjate assootinsanni qoropha hasiissannonsata qaagiissino.
kaa’laanchu pirofeeserchi Fiqaadu amadisiisatenni; daddalaano daga tantano uurritinohu daddalaanote horo agarsiisate calla ikkikkinni tantanote miilla seeru doogonni fultanno woyte raga qolate ikkinohura seeru gobbaanni ikkitanno woyte xawo fushshatenni xa’mamaano ikkitanno gede assate qeechansa fula hasiissannonsata huwachishinno. Dagoomuno doogimale waaga leddannore daddalu uurrinshuwa xawo fushshatenni kaa’lama agarantannonsa; daddalaanono assootinsanni qorowama hasiissannonsa yino.
Tini yanna Itphiyu lopho hasidhannokki wolquwa gobbate qarru kalaqamanno gede gobbate giddonna gobbaanni heedhe wole yannanni aleenni loossanni noo yanna ikkase baalunkura xawoho yee; konnira baalunku qansooti halamme uminke qeecha fula hasiissannonke yaanni sokkasi saysino.
Bakkalcho Woxawaajje 20/2013
