Tayixe gobboomu deerrinni mitte arrishshonni 600 miliyoone chigginye kaasate mixo amande loosu giddora e’noonni. Ga’a woxawaajje 17 dhagge loonse dhaggete taje mazigabi aana borreessamate qophaamboommo barraati.
Jajjabbu mitte arrishshonni 20 ali chigginye, oosimannu mitte arrishshonni 10 ali chigginye kaassanno gede IFDR xaphoomu ministirichi sokka sayisinoti qaangannite. Xa konne gumulsate mittu barri gatino.
Itophiyu haanju harumi mixo hanafi yannara lame sase horo abbateeti umiti diilallote gadi soorro dandiitanno kaajjado gobba kalaqate ikkanna; layinkihu dubbunni afi’nanni bacu handaari horo guutisateeti. Diilallote gadi seyinoha ikkironna dubbu latiro sagalete wowe buuxisa wole haanju harumi seyoo gumaati. Kunino loosu kaayyo kalaqatenni gobba bacu raginni horaameette assanno yaate.
Haanju harumi tayixe Woxawaajje 17/2016 M.D mitte arrishshonni kaansannihu 6ki yannaraati.
Tayixe ontikki diro Woxawaajje 22/2011 M.D mitte arrishshonni 200 miliyoone chigginye kaasate amuraati qole umiha mitte arrishsho chigginye kaasate millimmo ikkanna; konninnino barraho 20 miliyoone Itophiyu daga beeqqitinohu 354 miliyoone chigginye kaasatenni mixote aleenni gumulloonni loosootinkanni. Konne amuraate baxxinoha assinnohu Hindete amandoonniha mitte arrishshonni chigginye kaasate rikoorde Itophiyu angara adhitanno gede assasinniti.
Umi gafa haanju harumi amuraati goofimarcho harunse; 2015 M.D mite yee hanafinohu layinki gafa haanju harumi amuraatino goofimarchunni 25 biliyoone chigginyubba kaasatenna xaphooma amuraattatenni kaasantino chigginyubba 50 biliyoone assate timo worinoho. konni gafinni umi diri loosinnino diroho worroonnitano ikko mitte arrishshonni kaasate hendoonnita mixote aleenni gumula dandiinoonni.
Lawishshaho, maaja 10/2015 M.D harinsoonni mitte arishshonni 500 miliyoone chigginye kaasate amuraatinni; Itophiyu wirro umise riikoorde woyyeessitinoha chigginyete bikka kaasa dandiitino. Konni amuraatinni amandoonni timo 500 miliyoone chigginyubba mitte arrishshinni kaasa ikkanna; baalanti Itophiyu qansooti assitino luphi yitino halammenni barru amuraatinni 566 miliyoone 971 kume 600 chigginye kaassinotaati xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r) xawisinohu.
Xaphoomu ministirchi hattenne yannara egensiisino garinni; barraho 302 kume hekitaare baatto aana chigginye kaansoonniha ikkanna; kaasantino chigginyubba kiiro jiospaashaali taje garinni amandoonnite. Konni gobbaanni kayinni jiospaashaalinni hanqafantinokki qooxeessubbara kaasantino chigginyubba hee’ransanni chigginyubbate kiiro konninnino aleenni luphi yitara dandiitanno.
Tayixeno 6ki diro woy layinki gafi layinki diri amuraatinni luphi yino gumunni irkisame gumulamanni afamanno. 2016 M.D haanju harumi amuraatinni 6.5 biliyoone chigginyubba kaasate assinoonni qixxaawonni lamala biliyoone ale chigginyubba qixxeessine kaasate harinsho aana afammanni. Tenne chigginyubba giddonnino 60% ikkitannori gibirinnahonna laalote gummara, 35% ikkitannori dubbu latishshira, hattono 5 anga xibbuunni ikkitannori biinfilleho ikkitannoreeti.
Konni dirinnino albinte gede mitte arrishshonni 600 miliyoone chigginyubba kaansanniha ikkanna; kunino lamu garinni xawinsanniho. Mittu xaa geeshsha gumulloonni amuraatta kalqete riikoorde hiiqqitinore nafa ikkiturono; konnira kalqoomu afamishsha aate hajo la`annonsa bissa korkaata dirtanni keeshshitino. Ikkinohura tenne harinsho kalqete rikerde biso assate dandiisiisanno garinni tenne bissanni bandoonninna jiospaashaali (G.I.S) mashalaqqenni harunso assitanno doogonni 150 miliyoone chigginyubba kaasate.
Wolunna qaru kayinni Itophiyu daga uminsa riikoorde hiiqqitannohu 600 miliyoone chigginyubba mitte arrishshonni kaasate amuraateeti. Konne amuraate lainohunni xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (D/r), “woxawaajje 17, 2016 M.D mitte arrishshonni 600 miliyoone chigginyubba kaasatenni harumanke worro:” yee woshshatto shiqishino.
Xaphoomu ministirchi sokkasinni; mittu wodaninni baalunku Itophiyu kifilera harumanke worro. Mitto ikkinummoro konninnino aleenni dandiineemmo. Konnirano jajjabbu 20 ale, ooso 10 ale kaasatenni gobbate noonke baxille, ilamate noonke baraarsha gari basera xawinso; yaatenni Itophiyu dagara qummeessino. Ikkinohurano tini luphi yitino ajuuja gumaame ikkitanno gede shiqqino dhaggete woshshattora dawaro aanna wirro dhagge borreessate qixxaawa baalunku Itophiyu daganni agarranniho!
Bakkalcho Woxawaajje 16, 2016 M.D
