Itophiyu, kalqete turistete goshoosho jironni egennantino gobbuwa qote dirantanno. Hundi manchi beetti busuellete deerra leellishshanno donna, baattonketa kalaqamu biinfille leellishshanno jirubba, dagoomitte xaadooshshubbanna hee`rate hayyo xawissannota budillicho balchoomma amaddinota ikkase leellishshanno haammata donna ayiddeeti.
Kuri jirubba giddonni qole kalqoomu donimmanni borreessantinori afantanno. Manchi beetto riqibbanno donna borreessiisate ragaannino kalqenkera boode gobbuwa mereero gaamantanno.
Itophiyu amandoonni dirinni calla shoole iillitanno donna halantino mootimmuwa rosu, sayinsetenna budu uurrinshara (UNESCO) amammandanninna amammandannikki donna boreessiissino. Kuri giddonni Gediote dagoomi bude, hee`rate hayyo, kalaqamu ledo sumuu yee hee`rate hayyo leellishshannoti “Gediote budillicho baattote ofollonna dubbu agarooshshi amanyooti” kullanniho. Batinye kalaqama mitteenni amadinohunna duume Yeedaala afantannohu, diilallote gade amanyoote agarsiissanno dubbuwa noohu Baale ilaali gobboomitte paarkeno wole UNESCOte borreessantino kalaqamu jirooti.
Kuni diri tenne jirubba ledotennino Itophiyu budunninna arkiyoloojete handaarinni lame ledote donna borreessiissino. Mittu kalqete doni Harerete dagoomu bidillaancho balchooma leellishannohu wedellu huuccantannohu, iibbadu budillaanchunna amma`note amanyoote harinsannihu shewaal Iidi ayyaanaati. Tini donna Itophiyu amammandannikkiri, goshooshimmansanni naaxxissannori haammata donna afantanno gobba ikkase leellishshino. Kalqoomu daa“ataanono illachansa Itophiyu widira assitanno gedenna hodhate mixo fushshidhanno gede korkaata ikkitanno jirubbaati.
2016 M.D jeefisamikkinni UNESCO Itophiyu dagara macciishshiishshinohu wolu duduwi qole arkiyoloojete handaarinni borreessaminohu Melka Qunxurre Reeqqiichi arkiyoloojenna paaliyontiropoloojete doni afamanno bayichooti. Kuni doni Itophiyu diru giddo borreessiissino shoole donna giddonni umihanna duumbaha ikkanna; muli barrubba kawano addi addi tuqu xaadinni hala`lado illacha uyinannasi la`noonni. Qixxaawonke kifilenni lamalate albaanni UNESCOte afamishsha afi`rinohu kuni doni maa wonshe borreessaminoronna giddosiinni amadino halaale la`neemmo.
Turizimete ministere sayinsummo maaja aganira hala`lado qixxaawo assatenni 3.2 miliyoone diri noosetanna 50 dirira albaanni Itophiyaho Affaarete qoqqowira Arkiyoloojetenna paliyontiropoloojete xiinxallaanonni anfoonnita Dinqineshi/ Luusi ayyaana ayirrisase qaangannite. Kuni ayyaani jeefisamasira albaannitinkanni Melka Qunxurre Reeqqiichi arkiyoloojenna paliyontiropoloote bayichi UNESCOte borreessamasi faajje assinoonnihu.
Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) Melka Qunxurre UNESCOte faajjetenni borreessamasira albaanni “Albisa manchi beetti afaminota maala`lissanno gobba daa“atte” yaatenni woshshatto shiqishasi qaangannite. Xaphoomu ministirchi maala`linannita ikkitino Itophiyu gobbara haammata kalqete donna hee`ransa coyi`re; konne dagge daa“ata hasiissannota huwachishino.
Tenne faajjitte borreessammenna afamishsha lainohunnino turizimete ministircho ambaasaadder Naasiise Caali muli yanna giddo Hindete Niwudeelihira harinsoonninna donu kalqete donimmatenni borreessamanno gede assitino songora sokkino sokkanni, kuni doni borreessaminohu Luusi afantino 50ki diro ayirrinsanni yannara ikkasi Itophiyu dagara jawa tiro noosiha ikkasi coyidhino. Addintannino Itophiyu albisa baatto ikkase kalqete ledote xawishsha uynoha ikkasino leellishshino. Donu agarame keeshshanno gedeno Itophiyu mootimma hasiisannore baala assitannota sokkase aana buuxissino.
Qixxaawonke kifile donu afamino bayichi borreessamasi lainohunni UNESCO tenne jiro hiikkunni handaarinni borreessitinoro, borressamate wonshitinorenna bayichoho mayi dani jirubba hanqafante afantannoro donu biilloonye xa`mitinonkanni. Konninnino biilloonyu dagate xaadooshshi gaamote massagaanchonna loosu harisaano riqiwamaancho dukko Adaanech Ashshaagire aante noo mashalaqqe uyitinonke.
Dagate xaadooshshi gaamote massagaancho xawishshi garinni; Melka Qunxurrete Reeqqiichi arkiyoloojenna paliyontiropalooje doni afamino bayichi Hindete Niwu Delihira maaja 21-31/2024 harinsoonni UNESCOte kalqete doni komite 46ki diru songonni kalqoomu donimmanni borreessamino. Melka Qunxurre Reeqqiichi arkiyoloojenna paliyontiropalooje doni bayichi Oromiyu qoqqowira Qersa Maliimanna Sewaata Awaashi woraddara afamannoha ikkanna; Itophiyu qaru quchumi Addis Ababunni 50km xeertinyi aana Awaash Melka quchumira Awaashi xashshi buusinni sa`ne, 2km qiniite widoonni aliidi Awaashi laayyote qaccera afamanno. Melka Qunxurre xeichaame baseha qara biso ikkanna; baaru gaxi aleenni 2000 meetire gottimma aana afamanno.
Dukko Adaanech uurrinshase buuxonna xiinxallo kaima assite coyidhino garinni; donu umi yannara afaminohu A.K 1963 Jeraard Deeker yinanni Holaandete way xiinxallo (Hydrologist) ogeessinniti. 1964 umi yannara sayinsitte hayyonni Ferensayete arkiyoloojete ogeessi Jeraard Paaludinni massagantinoti xiinxallote gaamo xiinxallonna buuxo harissino. Tenne yannanni hanafe kalqete aana afantanno buuxaasinenni xiinxallo assinoonniha ikkanna; donu afamino bayichi noosi cibbamino xiinxallotenna buuxote dhuki kaiminni kalqete donimmanni UNESCOte yannate geeshshi (tentative list) shae giddo A.K 2012 hanafe borreesamanno gede assinoonnita huwachishshanno.
“Itophiyu donu biilloonyi konne dona kalqete donimmanni boreessiisanno gede dandiissiissanno loossa gumulanni keeshshino”yitinoti dagate xaadooshshi gaamote massagaancho; kuri mereerinnino donu doorshi maareekko (Nomination Dossier), donu gashshooti maareekko (Site Management Plan) nna dannu qoqqowishsha qixxeessatenni UNESCOte 2011 M.D soyinota xawissanno. Uurrinshatenni sonkoonni dose aana UNESCOtenni hedonna taashshote waacubba afi`nihu gedensaanni Aykomoosinna Ayusiisi / International Council of Monuments and Sites/ nna /The International Union for Conservation of Nature/ filantinoti mitte keenaanote gaamo Itophiya dagge doyite la“e keeno assitanno gede assinoonni; hakkiinnino Melka Qunxurre Reeqqiichi doni A.K maaja 21-31/2024 Hindete Niwu Delihira harinsoonni UNESCOte kalqoomu donu komite 46ki uurrinshu songo aana kalqoomu donimmanni borreessamanno gede assinoonni.
Dagate riqiwamaano xawishshi garinni; Melka Qunxurre Reeqqiichi arkiyoloojenna paliyontiropolooje doni UNESCO wortino tonne donu doorshi wonsha hasiissanno coyibba mereerinni 3,4 nna 5 wonshatenni kalqoomu donimmanni borreessamanno gede assinoonni. Halantino mootimmuwa rosu sayinsetenna budu uurrinsha UNESCO mittu doni kalqoomu donimmanni borreessamanno woyte wonsha hasiissannosi coyibba noota buuxissanno; wole widoonnino donu balchooma (Outstanding Universal Value), donunnita halaalaancho horo (Authenticity) hattono wo`ma ikkasi (integrity) hedote giddo wortanno.
Dagate xaadooshshi gaamote massagaancho dukko Adaanechi donu afamino bayichi roorshu balchoominni dooraminota huwachishshe; wonsha hasiissanno coyibba konni woroonni tittirshunni la`neemmo horubba amaddinotano kultinonke. Tini tittirshubba UNESCOte tonne donu doorshi wonsha noosi coyibba mereerinni ikkitinotano huwachishshinonke.
Wonsha hasiisanno Bikkaancho sase (Criteria III)
Manchi beettira hegeraamo woy ba“ino bude woy qajeellete deerra duduwate dandiissanno horo noosiha ikkasi, konni kaiminni Melka Qunxurre Reeqqiichi arkiyoloojenna paliyontiropaloojete doni afamino bayichi manchi beetti dayino xiinxallonni egennantino hegeraamenna ba`ino budubba dudubbannota gato bisubba amadinoha ikkasinnino aleenni hundi manchi beetti horonsi`rannota kinchu sani tekinolooje yaamamatenni egennantinore shoole kinchu sani tekonoloojubba metteenni waaxatenni amade afamanno callicho donu bayicho ikkasinniti.
Wonsha hasiisanno Bikkaancho 4 (Criteria IV)
Kuni qole manchi beetti dayino dhaggenni jawiidi deerrubba leellishshanno tekinoloojera woy baattote ofollo xiinxallora luphi yitino horo noosiha ikkasi, konni kaiminni Melka Qunxurre Reeqqiichi arkiyoloojenna paliyontiropaloojete doni afamino bayichi hundi manchi beetti sirchi xiinxallonni egennantinore gato bisubba amadinoha ikkanna lame miliyoone dirinni hanaffe noota tatta`inota soorrote harinsho leellishshanno sayinsete gumma amadino bayichooti. Qooxeessaho hundi yannara nooha diilallote gade (Paleo-enviorment and climate) xiinxallate baxxino garinni kaa`lannohanna horo noosiha ikkasinniti.
Wonsha hasiisanno Bikkaancho 4 (Criteria V)
Kunino manchi beetti bude woy mannunna kalaqamu xaadooshshe, mannu ollaa dudubbanno horo noosiha ikkanna baxxinohunnino tini budillaancho horo diingannikki soorronni kaajjado ikkasenni; Melka Qunxurre Reeqqiichi arkiyoloojenna paliyontiropaloojete doni afamino bayichi hundi mannooti kinchu uduunnira horoonsidhino tekinolooje riqibbannota gato bisubbanna hundi mannooti gamba yite heedhannowa leellishanno bayicho ikkasinniti. Xaphooma Melka Qunxurre Reeqqiichi arkiyoloojenna paliyontiropaloojete doni afamino bayichi Addis Ababunni 50 km xeertinyi aana afamannonna babbaxxitinota gato bisubba amaddino muziyeme nooseti Itophiyu manchi beetti afaminota ikkase roore kaajjishannohanna cibbamino dhuki noose xiinxallotenna buuxote bayicho ikkanna; Addis Ababaho noosi shinqenninna giddosi amadino balchoominni turistete daa“atote doorshaatinna maala`lisanno donu jirooti.
Itophiyu baatto albisate yiisiissanno korkaattanni umihu manchi beetti afaminota ikkaseeti. Gobbate lamala miliyoone dirinni hanafe 200 kume dirrara babbaxxitino manchi beetti sirchuwa tatta`ukkinni afantino callicho gobbaati. Itophiyu donu biilloonyi mashalaqqe leellishshanno garinni; 50 dirira albaanni afantino Dinqineshi/Luusi gobbaanni Itophiyu halaalaanchu manchi beetti afaminota albisa baatto ikkase huwachishshanno paliyoantiropaloojete buuxonni afantinori gato bisubba gobbate afantanno. Konni giddonni techo hala`ladunni la`noommohu Melka Qunxurre Reeqqiichi arkiyoloojenna paliyontiropaloojete doni afamino bayichi mittoho. Tini jiro hundi mannooti kinchu uduunnichimmara horoonsidhino tekinolooje riqibbanno gato bisubbanna hundi mannooti mitte basera gamba yite heedhanno gara leellishshanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Woxawaajje 9, 2016 M.D
