Wedellu, amuwunna geerru dagoomu balchooma xawisanno garinni udidhenna dananchonsa loosidhe, sagallanna faaro qixxeessatenni wolu barrinni baxxitino doogonni xabbanno gede assitanno. Fichee Cambalaalla ayyaani qoqqowunnino sae gobbatenna kalqete kikkinsannikki budu dona ikkatenni borreessantunkunni 10 diro guutissino.
Sidaamu daga diru soorro Ficheenna haaru diri ayyaani ayyaanaame /Intangible/ bude ikkitinorinni mitto ikkanna; ilamatenni ilama tareessanni dayno ayimmate xawishsha ikkinota anfoonnite. Sidaamu daganni Ficheenna Cambalaalla babbande la`annikki ayyaanu ikkitubbaati. Fichee akkalu diri goofimarcho feeffato Cambalaalla qole haaru diri adhinanni duduwaano ikkansa gobbate geerri kulanno.
Ficheenna Cambalaallate tiro
Fichee akkalu diri goofimarcho haaru diri feeffato ikkasi gede ayyaanto aganunna beeddahete raganna kiiro la`e diru soorro hossanno agananna barra murtuhu gedensaannni dagate mitte lamala albaanni dikkote mereero lallambanni. Diru soorro barra lallambihu gedensaanni budu geerri /womootu/ Ficheete mitte lamala gattanno woyte mittu agani albaanni hanaffino qoorrenna huuccattonsa jeefissanno. Meentu ayyaanu iibbillira buuro, waasa, adonna makimaano qixxeessanno. Wedellu labballi haqqe seennu qole amuwinsaranna kaa`lannohu noonsakki olliichira shiqishshannonna kaa`litanno yanna ikkitanno.
Feeffato iillituhu gedensaanni shamu darchinni qixxeessinoonni hulluuqa arrishsho qiiddanno woyte maatete miillanna saada luuxxe sa`anno gede assinanni. Cambalaalla haaro diro e`nannita oosichu mayi loosono loosannokkitenna doyaanni saga`lannota, saadano konni barrira yine kalloonni hayisso giddora qollanni barraati. Ooso “Ayidde Cambalaalla” yitanni gamba yite qooxeessunni qooxeessa doyitanno woyte amuwu “Iille… Iille…” yaatenni buurunni qixxeessinoonni waasa “buurisame” shiqisheenna ittanno.
UNESCOte kikkinsannikki donubba handaarinni kalqete budillaanchonna ayyaanaame jiro ikkatenni borreessantinoti tini jiro haammata hornyubbanna giddose agare keeshshiishino balchoomma amadinoho. Qarunni “Fichee” na “Cambalaalla” ayyaanunnita qara amanyootubba ikkitanna; akkala diri geegonna haaru diri hanafo riqibbanno. Konni kaiminni tayxe Sidaamu diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaana Hawaasi quchumira babbaxxitino wosinna leeltinowa iibbadu garinni techo fiixaari hawarro budu harira addi addi qixxaawubbanni ayirrinsanni; ga`a qole gudumaalu xawira Cambalaalla ayirrinsanniha ikkanno. Kuni amuraati baadiyyete wiliilchu wiliilchunkunni ayirrinsanniya ikkasino deantinoonte. Duuchankawano gudumaalu nootano huwata hasiissanno.
Fichee Cambalaalla Sidaamu dagara jawa ayyaanaati. Baxxinohunni giddo amaddino balchoomma ha`nura egennubba ikkitanna mittimmate, araarunna kaa`lamate xawishsha ikkansa UNESCOte borreessantanno gede assitino balchoommaati.
Budu geerri
Diru dirunkunni assinannintenni gede,tayxe Fichee Cambalaallate aana qarunni geerru /womu/ Ficheete Feeffatonna Cambalaallate haaru diri hanafo aana leelle budillaancho maasso maassi`rannoha ikkanna; baxxinohunni haaro diro adhate feeffato hawarro /Ficheete hawarro/ budu garinni gumullanni shamu haqqinni qixxeessinoonni hulluuqi giddoonni sa“ate amanyoote harinsanni. Ficheete ayyaani aana annuwu usura shaafeta mittimmatenni itatenni tirtanno.
Ayyaanu maatetenna olliichu deerrinni gamba yine ayirrisatenni hananfannihanna hakkiinnino hala`lanni haratenni budu xawira yaano gudumaaleho mittimmatenni ayirrisate harinsho hanqafinoho.
Ficheete ayyaani keeru, ayirrisama, dandaama kaajjitanno gede, araaru dirranno gede hattono latishshu ollahannonna mannihimmate qoosso ayirrisantanno gede garete massagaanonna geerru dagoomaho hala`ladunni roso aanno jawa ayyaanaati. Konne assate geerraho jawa yawo noonsa
Ficheete ayyaani dhagge shiimunni:-
Ficheete ayyaani dhagge kultanno garinni konne su`ma afi`rinohu “Ficho” yinanni Sidaancho beettowinniti. Ficho dirise mine assi`rate iillita Sidaamu budinna amanyooti garinni uyni. Tini beetto diru dirunni maatesera, roduuwisera, fiixa firahonna olliichoho buurisamenna ge“into massatenni xa`mitannonsa.
Ayyaanu hosannohu Sidaamu daga barru kiiro garinni lamalate umi barra woy qawaadunni ikkanna; Dhagge kultanno garinni abbitino sagale intannihuno konni hashshinniiti. Fiixu firu, olluunna maate gamba yite saga`litannonkanni.
Annisenna dukkisamaano ayee woyte Ficho danchummanna abbitino sagale naadatenni maassidhannose. Ficho konne assoote baasa yanna gumultanni keeshshite tenne kalqenni reyotenni baxxituta qooxeessu teessaano Ficho reyoo korkaatinni lowo geeshsha dadillansa aleennino ise jili beeqqaano ikkino manni tenne shaqqadonna hagiirre kalaqqannonsa beetto ayee woyte qaagate alba ise sagale haadhe daggannonna jiltannoha Sidaamu daga diru soorro barra su`misenni Fichee yite su`missu. Ficheete barri ayee woyteno qawaadu barrinni hosanna korkaati barru Sidaamu daganni lamalate umihanna bayira barra assine kiirranniha ikkasinniiti.
Dagoomitte assootubba maa labbanno?
Sidaamu daga diru soorro ayyaana ikkinohu Fichee lame lamella ale iibbadu garinni ayirrinsanniha ikkanna ayirrinsanni garino amanyootunna harinsho noosiho.
Tenne dagoomitte assootubba mereero umihu la“ote. Ficheete ayyaani ayee woyteno lamalate umi barrinni yaano qawaadunni hosirono; barru diru dirunni hosannohu babbaxxino barra ikkinohura mamoote hosannoro bande anfannihu budillaancho barru kiironninna beeddahe la“atenniiti. Beeddahenna agana la`annori ayyaantote.
Ayyaanto buusa yaamantino beeddahe aganu ofollo ledo noonsa xaadooshshe huwatatenni yaano aganu fula woy xawa, eanna tunsa harunse baxxinohunni beeddahete mereero baca ikkitino beeddakko aganunni balaxase buuxxuro Fichee aantaanno barrubba giddo noo qawaadu barra hossannota murtanno.
Hakkiinnino beeddahe la“ate amanyoote gumultanno ayyaantoti Ficheete ayyaani hosanna barra mootete egensiissanno. Ayyaantotu shiqishshino hedo aana xintame garete massagaano cimeeyyete ledo songo assatenni hajote aana torbituhu gedensaanni barru lallawunni dagoomaho xawisamanno gede sumuu yitanno. Garete massagaanono qooxeessinsara afantanno dikkote bayichubbara gerechu goga seeda siqqo aana suttee amadatenni dagoomaho Ficheete ayyaani hosanna barra lallabbanno. Lallawu gedensaanni safote qeexaali sufanno.
Ayyaanto agananna arrishsho la’e barra murtanni techo geeshsha iillishshino; tinino jawa egennooti. Insa affino egenno tenne ilamara tareessitino annuwankeno galatama hasiissannonsa. Hawaasi Yuniversiteno xiinxallotenni irkisate loossanni noota Yuniversitete Sidaamu xiinxallote uurrinsha qaru dayirikiterichi Siyyum Yunqura (dr) uurrinshankera xawisino.
Fichee Cambalaallate ayyaani kalqete angate kikkinsannikki dona ikke UNESCOte borreessaminkunni tayxe 10ki diro amadino. Tenne dirra giddo ayyaanu UNESCOte borreessama wo’mante gobbatenna kalqete daga ayyaanu aana noonsa huwanyooti luphi yino deerrinni lexxanno gede assino. Hattono hawantara dandiitannori ayyaanu giddosi amadino hornyubba marro qaagantanno gede jawa kaa’lo assino.
Fichee Cambalaalla Sidaamu daga budu jirimmanni sa’e halantino mootimmuwa rosu, sayinsetenna budu uurrinshara UNESCOte kikkisantannokki ayyaanaame Itophiyu jiro mereero gaamantannote. Wolootta labbino xawu ayyaanna gede baala kuni jawu budino dagate mittimmara, kaa`lamatenna baxillu heellicho ikkasinni latinsammora, agarrammoranna garunni amande ilamate tareessanno gede egensiisa hasiissannota qaagiissatenni techoo borronke jeefinsummo.
Hawalle tayxe Sidaamu daga diru soorro Fichee Cambalaallate ayyaanira keerunni iillishi`ne!
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Badheessa 18, 2017 M.D
