Amsaalu Felleqe
Kaphunni dudumbanni honse galleennano halaale ikkara didandaanno. Shiima yannara gale hosiro ikkinnina halaalu umisinni kapho reqecci assanno. Cancishaanchunniha kaphu duduwisira hale ikkitinosiri gobbaydi gobbuwa noo daafira adda lawasira dandaanno; kayinnilla halaale amade uurra dandaannokki daafira saalanni ruxxi yaanni quushe hee’ranno.
Hiikkuno Itophiyu diina ikkinohu dandaamisi geeshsha halaale lawisate kaphunni duduwanni hee’rirono Itophiya diigate didandaamannosi. Konne assa dandaannokkitano bi’re birqiiqinni hanaffe dagginoti gobbanke dhagge leellishshanno. Konni ledo Itophiyu albaanni xaaddinose jifonna xaano iillinose qarri ledo amadisiise qarra hiittoonni sa’’a hasiissannoro dhaggete xiinxallaanchi Pirofeeser Laaphiso GeDelleebo Itophiyu Pireesete Uurrinsha ledo assino keeshsho aananno garinni qineessinoomo dancha nabbawate yanna.
Bakkalcho: Itophiyu seeda dirra kiirsiissino dhagge noose gobba ikkase dhagge farcidhanno; ikkirono Itophiyu dhagge kayinseemmo woyte hiitte yanna dhaggenniiti hanafa hasiissannonkehu?
Prof.Laaphiso: Techo noo mootimma xa noo akata amaddanno gede kaimu Atse Miniliki yanna gashshooteeti yaa dandiineemmo. Konne yeemmo woyteno isi yannara loonsoonnirinna hananfoonniri safote latishshuwanna wolootuno bacuri noota baalinke anfoommorenna ammanneemmo hajo ikkitino daafiraati. Kayinnilla 19ki sanira gobbaydi diinna Afrika doyissite amaddu yannara Atse Tewodiroosi Itophiyu ba’annokki gede yee diinu anga reyaammonkunni yee umisi umosi huna geeshsha gobba tenne gatamara hanafino mooteeti.
Abbayi lagi mare iillannowiina Hindete Wuqiyaanoose kawi gobba ninkete yitanno kuri Itophiyu mooteeti. Adda coyi’rate insa yitannohuno garaholla. Hatte yannara Itophiyu mootimma gede ka’inoti kaajjado mootimma dino. Laanfeno heedhuro duuchuri sa’’anna Itophiyu kayinni techo geeshsha diba’ino. Hatte yanna gashshoote mootimma woyyeessatella diinnankera xagichu yee sharraminohu Atse Tewodiroosi ikkirono manu kayinni hedosi diadhinonkanni.
Hakkonni gedensaanni kayinni Atse Yohaannisi yinanihu kaino. Isino Atse Tewodroosiwiinni rosicho adhino daafira isino wolootuno hatte yannara Itophiya bayi’ranna jawa assate hasidhannoreeti.
Hatte yannara Impeeriyaalizime Gibtse iillite; Sudaanete tayisse Gondarete dagge horritara wo’naaltinonkanni. Yanna Atse Tewodroosi mootimmate gashshoote haaroonsa hanafinote. Ikkirono giddoonnino ikko gobbaydinni mannu hedosi diadhinonkanni. Ingilizootuno wolqisse ka’inosi yannaati. Tenne yannara kayinni Atse Yohaannisi Tigrayetenni kae mootoo’minoti qaangannite.
Atse Yohaannisino Atse Tewodroosi gede bi’ree Itophiyi Hindete Wuqiyaanoose; duumu baari; hattono Abbayi way mare iillanno qarqari kawa noo baatto ninkete yitanno hedo noosi. Atse Tewodroosinna Tigrayeno tenne hajo kaajjishshu. Tenne sharro giddo hee’reeti olu aana hee’re lubbaminohu.
Kuri mootoolle gedensaanni kae mootoo’minohu Atse Minilikiiti. Maala’lisanno garinni Impeeriyaalizime olu xawira barbadeesse dhagge loosinoho. Waajjuulle, Awuroppano sa’u yannara qeelinohu ayno dino. Itophiyaholla Adiwu olira waajjuulle qeelatenni bayi’ra gobba ikkase dhaggetenni kullanni hee’nanniti. Konnirano techo gobba’ya Itophiya yine woshshineemmota bayi’ra ragissinonkeri kuri bayi’ruuddu gashshaanooti.
Bakkalcho: Mitu mitu dhaggete fullahaanonna borreessaano Itophiyu albaanni Aliyye Afrikkinna hakkiinnino sae xeertote soojjaati gobbuwa kawa gashshitannota kultanno; hakkiinnino sae koliddu daga woshshantannota ikkase xawissannori no; konni ragaanni Itophiyu danni woy gashshitannohu hiikkichi geeshshaati yinanni?
Prof. Laaphiso:- Muli yanna kawa lowo manni Itophiyu afantannohu Afriku budiraati yitanno. Buudaho yinnanniri dino; gobbatella. Atse Tewodroosi Gondare; Atse Yohaannisi Tigraye; Atse Miniliki Shawwa; Aliyye soojaati Afrika yaano Itophiya umose, Sudaane, Keeniyanna woloottano shoole onte ikkitanno gobbuwa ninkete yitannonkanni. Kuri mootoolle hatte gobbuwa afantanno qooxeessa mitto assitinoreeti. Atse Miniliki Adiwu qeelle afi’rinohu shoole saate yanna giddooti.
Itophiyu mootoolle gobbanke dannaati yite woshshitannohu Hindete Wuqiyaanoose kawa noo gobbuwa baalantaati; mootoolle hatti base annuwinkete yitannoreeti. Sudaane, Keeniyu, Sumaalete geeshsha Itophiyu gobbaati yiteeti ammantannohu.
Atse Miniliki loosino qeellenni qara assine kullannihu Adiwu qeelleeti. Hiittenne wolqannino gobba’ya danna dimeexisiiseemmo yeti sharraminohu. Adiwu oli kawa Awuroppu mangistuwa hakka woytenniiti Atse Miniliki gashshoote seekkite huwattino. Xaaliyaanu koliddunni qeelami yinanniha kayinni ammanate didandiitino.
Bakkalcho: Itophiyu qansooti
dhaggensanni afantinori giddonni mittichu keeraanchimmansaranna diinnate anga aa giwatenniiti; ikkinohurano Itophiyu wolambinaatira assinoonni sharro dhagge akati maa lawanno?
Prof. Laaphiso: Qeellete akataati noosihu. Itiphiyu daga kalaqaminsanni kadante galte diegennitino; albaannino ikkiro ayera kadante galte egentino! Hiitte yannarano heedhuti Itophiyu mootimma ayerano anga uyte galtinota di ikkitino. Afriku baaalunkuno worbimma Itophiyunni dagginote yitanno.
Atese Tewodroosira albaanni 16ki sanira Turke mereerimu soojjaati gobbnuwa horrite amaddino. Itophiya gashshitannori kayinni hatte yannarano Itophiyu danni duumu baari kawa; hattono Hindete Wuqiyaanoose kawa ikkinota xawissanno. Anino insa hedooti ammaneemmohu; adheemmohuno. Lawishshahono techo Eertiru; Tigre; Amaara woy woloota yinara dandiinanni; kayinnilla duuchunku hakkonni giddooti noohu. Hatte yannara noo daga baalanti afuu batinyino wolurino babbadinsakkinniiti gobbansa daafira mittimmatenni halantannohu.
Atse Haylesillaase gashshooti yannara dangeemmo woyte kayinni Afrika mitto asse amadino mooteeti. Bushateno danchateno baalunku Afriku manni ninke gobba Itophioyaati daannohu. Isi Xaaliyaanu horri yannara shiima yanna geeshsha gobbaanni keeshshirono qeelletenni gobbasi hige daa dandiino. Duuchunku hatte yannara gobba gashshitino mootoolle hiikko garinnino diinu gobbanke horrara day yannara uminsa hayyonna sharronni keeshshiishshino Itophiyaati techo ilamate ragissinohu. Konnirano ninke Itophiyu manni ayeerano guluphinummokkinniiti techora iillinoommohu.
Bakkalcho: Awuroppu gobbuwa wolootta kadde gashshitu yannara Itophiyu kayinni kadote gashshooti giddo ubbukkinni hee’rasenna koliddaho lawishsha ikkase dhagge kaimise maati?
Prof. Laaphiso: Atse Tewodroosi Itophiya mitto assate kai; konni illachirano lubbami. Xaa yannara lowontanni mararsannoeri mittichuri hee’riro Tigrayete ilama ikke hee’renni Itophiyunni baxxeemmolla yaannoreeti. Togo yitanni noori kayinni Atse Yohaannisi oosooti. Atse Yohaannisi calla ikkikkinni Itophiya gashshitu mootoolle baalunku techo Tigrayetenni ka’ino mannooti kayissino hedo gedeeta ayno kayise diegennino.
Itophiyu gobba biila biinxa flute bebbeehantanno gede assate agurina xa Afriku buudi qooxeessa yinanni woshshinanni gobbuwa duucha ninkete yitannori Itophiyu gashshaano nootaati dhaggenkenni anfoommohu. Awuroppu manni Afrika bebbeeqqate ka’u yannara umisenni sa’e danni’ya hakkii kawaati yitanniiti halashshite amadde worbimmatenni sharrantanni keeshshitinohu.
Ingilize, Ferensaye, Xaaliyaanu, techo Eertiranna Sumaaliya ikki qooxeessa amaddu; Atse Tewodiroosi kawa Atse Miniliki yannara yaate. Atse Miniliki Adiwu oli gedensaanni olu xawira qeelle afi’re hee’reennanni; Eertira sayse uyno yini. Kayinnilla Xaaliyaanu Itophiya horre amadinohu Eertira balaxe amadeeti. Atse Miniliki Xaaliyaanu Eertira horre amadasi afinonkanni. Ikkollanna gedensaanni kayinni qeelletenni hatte yannara noo Itophiyanna dannase qolsiisino. Xaa yannara ninke Abiyootete gashshooti goofimarchiranna Rippeblikete gashshooti yannaraati hee’noomohu; kuni bayi’ra coyeeti. Xaa yannara kalqete deerrinni gobbuwa umisi ledo halantanno gede assi’rinohu Itophiyu gedeehu ayino dino.
Bakkalcho:- Itophiyu qansooti wolambinatinsaranna gobbansa ayirrinyi daafira assitanno sharro xa noo deerrinni maa labbanno; baxxinohunni horrama effidhe giwate ragaanni noonsa tii’’a hiittoonni xawinsanni?
Pro. Laaphiso: Tigrayete ooso Amaara woy Oromo togo assineemmonsa yite heddeno diegentino. Albaanni biilloonye amadansara umo assite kalaa Melles Zeenaawihunna Woyyaane 17 dirrara Itophiyu mootimma amaddinonkanni. Konne assitanni keeshshitinohu kayinni Ameeriku mootimma irkonniiti. Kalaa Mellesi dubboho hee’reenna Ameeriku mootimma e’e Itophiyu mootimma amadi yitannonsinkanni. Ameeriku mootimma wottaaddaru gashshoote gibbinohura Mellesi e’e Itophiya amadi yitinosi. Mellesino Ameeriku mootimma irkonnilla e’’e Itophiya amadino ikkinnina wottaaddaru mootimma (Darge) qeele di ikkino. Konni garinni gobbaydinnino ikko giddoydinni ka’anni Itophiya diigge hunate wo’naaltanni keeshshitinori bacareeti. Impeeriyaalizime kalqoomu deerrinni qeelante diegennitino; qeelantinohu Itophiyaho callaati.
Wolootu affurono woy affara hasi’ra hooggurono Itophiyu mootimma aye yannarano bayi’rate.
Bakkalcho: Xaa yannara Itophiyu aana gobbaydinna giddoydi wolquwa iillishshanni noo hekko Itophiya diigate wo’naalshaati; konnira kaimu maati yinanni?
Prof. Laaphiso: Wolu may korkaati hee’ranonsa? Qara hasattonsa Itophiya uminsa gobba assidhe hasidhu gede assateetillana. Dandaaminsa garinni Itophiyaho laafanna ayeerano hajajante galtanno mootimma heedhanno gede hasidhannohuraati. Yinoonnire assate gobbaanni xa’mitanno mootimma heedhara hasidhannokki daafirano hattonni. Ikkollana hiikko gari hasattono heedhunsaro xaa yannara Xaphoomu ministirchi Dr Abiy Ahmedihu mittoreno waajje anga aannokkiha ikkasi affanninna hexxo mudhitinoha lawannoe.
Gibtsete furcho fanote; fanantino xullo heedhuro kayinni moraanchu eanno. Gibtsete furcho fano ikka mooraano Itophiya e’anno gede injoo kalaqateeti. Gibtseno, Itophiyu bayi’riidi haaroo’mate kofatto looso gufisate dandaamisere baala assiturono Itopphiyu kayinni wayi baalunkura ikkannonkellana yaatenni danchummase leellishshanni keeshshitino.
kalqe tini sharrote xawooti. Layinkihu kalqete oli gedensaani onte bayi’ruudde mootimmuwa ka’ino. Mitticho Ingilizete; adda coyi’rate xaa yannara Ingilize albaanni noose wolqa daafurtanni daggino yaa dandiinanni. Wole kayinni Ameerikaho; Ameerikuno giddooseenni kuukke afidhinota ikkasenni adhamooshshu dinoosete; Afriku mannino diadhannose. Wolootta mootimmuwa kayinni Ferensaye, Ruusiyunna Chaynaho.
Kuri jajjabba mootimmuwa noowa heedheenna Itophiyu bayi’ra ikkite qeela dandiitino. Mamoote yiniro sa’u muli lamala giddo haaroo’mate kofatto lainohunni shiqqino qaxxaro kaima assatenni kalqete ba’rera xawishsha uyini yannara kuri bayi’raadda gobbuwara albaanni Itophiyu qeelletenni sa’ino. Konniraati hiikko garinnino Itophiya diigate wo’naaalsha
assinirono Itophiyu kayinni hakkuri ontenti jajjabba gobbuwara albaanni qeelaancho ikkite leeltino.
Ane ammano garinni konni gedensaanni Ameeriku Itophiyu aana wole hekko iillishshara dandiitanno doogo dinose. Albaanni Sumaaliyu oli yannara olu uduunne hidhate Ameerikaho baattino woxe Ameeriku kayinni woxe adhitu gedensaanni qawwe dieemma yaase qaangannite; bayi’ra ikka yaa danchu akatinni leellisha hoongiro bayi’ra mootimma ikkinoommo yaa kaphoholla.
Coyinke aana pirezidaantichu Mengistu Haylemaariyamihu hatte yannara Abiyoote massaginonna jawa deerra iillishinoho. Ameeriku motimma kaaddusirono isi kayinni Ruusiya ha’re olu uduunne abbasinni hatte qawwenniiti hatte yannara horritinonketa Sumaaliyu qodhaano barbadeessa dandiinoonnihu.
Ani roso’ya harunsoommohunna egenno afi’roommohu Ameeriku gobbaraati. Konnirano Ameeriku daga wodaninni baxeemmo. Ameeriku mootimma kayinni bikku aleenni sa’inota hunote assoote harissanni no. Korkaatuno yanna baala Itiophiya sayisse hirtanno mootimmaati. Xaano ikkiro Itophiya labbinota jawanna ayirrado gobba cancishaanonna mooraano gaamo ledo araarami yaate hasatto leellishase gara ikkitinokki hedooti.
Hattono ikkeenna Ameerikunna halamaanose hiikko gari hekkoni Itophiyu aana kalaqate wo’naalturono Itophiyu qotira uurrite sharrantanno gobbuwano dihooggino; noolla. Lawishshahono muli barruwa giddo nafa Turke Itophiyaho kaa’litannota xawissino. Ruusiyuno hattonni Itophiyaho kaa’litanni keeshshitinote. Chaynano la’niro baxxino garinni Itophiya jawu garinni kaa’litanni noote. Chaynu Itophiya kaa’litu yaa kayinni kalqenkera miinjunni dhukase leellishshino gobba ikkasenni kalqe wo’manta amaddino gede kiirranniho.
Konnirano xa la’nanni hee’noonni hekko bayi’ra Itophiyinkera mittoreno lawe leellannokkitaati macciishshamannoehu. Korkaatuno Itophiyu qeelamate dhagge dinose. Ninke Itophiyu manni Impeeriyaalizime hattenne tunsichu yannara yannaasinchu olu uduunni nafa nookkiwa qeelloommo dagaati. Ninke Tewodiroosi gobbasira noosi ajuuja gedeeta amande ka’noommo ilamaati. Tewodroosi direyno; Itophiya mitto assate qodhe kaino moote ikkasinni techo isi ilama ikinoommori ninkeno hiikko diini hekkono Itophiyimmankenni dibabbadannonke. Itophiyu mulla gede la’nanni gobba di iikitino. Itophiyu mootimma Waashingitonete mootimma hajajjannota di ikkitino; wole gobba mootimmanni hajajammanni galleemmo akati dinonke; di ikkannono.
Bakkalcho: Itophiyu Gibtsete ikko Sudaanete ledo xaadooshshu hee’reennasenni kayinni kuri gobbuwa sharre gantannase la’nanni; baxxinohunni haaroo’mate kofatto ledo amadisiisaminohunni gantanno gano mageeshshi geeshshaati yinanni?
Prof. Laaphiso: Itophiya kisa yaa baalanta Afriku gobbuwa kisate gede kiirranni. Itophiyu mitticho gobba calla di ikkitino. Korkaatuno Afrika massagganno gobba ikkasenni. Sudaanenna Gibtse Itophiyu aana xiiwo kalaqate assitanno dodansho xaa yannara ubbinote.
Eewanni ikkitino yannara haaroo’mate kofo hajo insa Ameeriku la’’anno gede hasidhe hakkira iillishidhinonkanni; albihu Ameeriku pirezidaantichi Tiraampi yineemmehu kofattote daafira huwatto nookkisihu Abbayi haaroo’mate kofatto diinganni yaasi qaangannite. Baxirino dayeenna Afriku hajo hakkira massa umisenni jawa so’rooti.
Hattono ikkeenna hajo Ameerikano marto Afrikano daggo Itophiyu kayinni qeelletenni gumultino. Korkaatuno Itophiyu mootimmanna daga Itophiyu Abbayi haaroo’mate kofattonke aaninni Ameerika angakki kayisi yitino garinni kayissino. Konni gedensaanni haaroo’mate kofattonke widira ayino hasi’ri gede qubbichunni malaatisa didandaanno.
Umihunni Gibtse ayeeti? Sudaneno ikkituro ise maati? Mooranchunna cancishaanchu HWHTno ikkiro ninkera maankeeti? Itophiyu diru du’ma ka’annose diinna irraawisse qolate akati noose ikkinnina ruxxi yite angase uyte diegentino. Mooraanchunna cancishaanchu HWHT kayinni gobbasi sayise diinnate hirara assanni noo wo’naalshi jawa shollinyeetinna jeefote hunannosihalla ikkannosi. Hiikkoreno wolqinsoommoreeti yite heddanno wolqa ledo halame Itophiya diigeemmo yee kairono didandaamannosi. Albaannino ikkiro ikke diegenninoreeti.
Bakkalcho: Xaa yannara cancishaanchu HWHT Itophiyu aana fanino ola hiittoonni xawinsanniho?
Prof. Laaphiso: HWHT gaamo einowa e’ne buluushshine hunate ikkinnina xona dihasiissanno. Gaamo Itophiyu gargartote olanto iillitusiro shiima yanna giddo maxarte hooltannoho. Gaamo Amaaru woy wolu mittichu qoqqowi qodhaano calla barbadeessa dandiitannoho; gobbate gargarooshshu olantonna qoqqowubbate addi olanto wolquwa agurina.
Kayinnilla Iophiyanna Tigraye qasamme yine heda umisenni ayirritanno; Amaaranna Tigraye; woy Affaarenna Tigraye qasamme yine agura umisenni saalaho; korkaatuno kuni gobbanke afantino ikkitonna assoote ikkinokkihura. Ikkollanna Itophiyu manni roduuwu mimmitu ledo qasantanno gede hedate dandaamannosihu nooha dilawannoe; HWHT agurranna.
Bakkalcho: Xaa yannara HWHTna gobbaydi diinna gobbanke aana fantino ola sharramate Itophiyu qansooti mittimmatenni halante ka’ino; konne dhaggete garinni hiittoonni la’nanni?
Prof. Laaphiso: Kuni yaa baalunku gobbasi daafira annimma macciishshantannoha ikkasi leellishannoho. Amaaru woy Affaare kisantu yini woyte baalunku mittimmatenni timbiliqqi yeti gobbasi diinunni gatisate gaadinohu; kuni techo kalaqaminoha ikkikkinni hundinni amadisiisante daggino worbimma ikkase leellishannoho. Olu kuni Amaaru woy Affaarete aana calla fannoonniha di ikkino; Itophiyu aana fannoonniho. Ikkinohurano Itophiyimmatenni ka’neeti diina konne barbadeessa hasiissinohu.
Bakkalcho:- Itophiyu xa iillitinose jifonni fulate albillicho maa assa agarranni?
Prof. Laaphiso: Itophiyu qarru giddora e’ino yee dihedeemmo; kuni shiimareetilla; nafarinni ishine fiine hoolate gedeetilla. Dr Abiy harinsho seekke afino massagaanchooti. Hasiisiro ninketi gargarooshshu olanto Sudaaneno xaphi assite ninkewa qolte gobbankeeti yaa dandiitannote. Sudaane horrite amaddino baattonkeno ikkiro kiirotenni shiima olantonni calla cancuno bati’rikkinni qolsiisi’ra dandiineemmo.
Hiitti wolqano Itophiya agurina Afrika wo’manka kissannokki assa dandiitanno wolqa noonkewe. Xiiwo kalaqqara wo’naaltanno wolquwa dhagge seekkite afa hoogansanniiti sodhanni noohu. Itophiyunniti qeelle maatto di ikkitino; Itophiyuno hundinni hanafe qeellete dhagge ikkinnina qeelamate dhagge dinose. Konne affinokkiri heedhuro xa affara hasiisannonsa yeemmo.
Bakkalcho: Profeeser, oottonke xawishshi daafira wodaninni galanteemmo.
Prof. Laaphiso: Anino galateemmo.
Bakkalcho Woxawaajje 13, 2013
