Abrahaam Saamueel
Wo`mante yannara Soodara rahanno woyte beewe tunsanno. Beebbu tunsichi giddonni fulte xawaabbu widira e`inoikki gobbuwa horontanni dino. Beebbu tunsichi warri yiino xawaabbi daaynota kulanno; mayii gedeno “Kuni beebbu tunsichi tunsino gedeenni gatiro” Woy ‘Sooda giwino” yine diwaajjineemmo.
Soodasi digattannona waajjishannohu tunsichu soodimari bakkalchi xawaabbinni egemamanno. Haaru barri ba`latto dagganno woyte, waajjishanno moichi godisi giddora woy wirro dubbo easi di-gattanno; Hashshi qiidi barri iibbillira basesi aguranno. Barra maaxante no beeddahe albinni roorenkani biiffenna warri yite leeltannohu hashshu beewe tunsironna soodara albaanni ikkinoti xawoho.
Heeshshonke doogorano ikko agadhinoommo hexxowa iillate balaxe tunsicho labbanno jifo albaankeenni illenke beeshshanno. Jifo haaro labbanna, wodaninke lowo gede masanno. Polotikunni, miinjunni, gashshootunninna wolootu dagoomittete harinsho baalantenni, gufichunna jifote giddo e`ne leellineemmo.
Halanyootunna mini maate, mootummanna gobbuwa, yaaddotenna hunote xa`mo giddo e`e rakkotenni sa`anno. Xa`mo ‘Tini yanna sa`anno woy di-sa`anno’ yaa ikkitukkinni ‘Hiittoonni sa`neemmo?’ yaate. Kuni qarrinna jifo tunsichu giddo biiffe qeelletenni duucha daga hoodeesidhe fultanno beeddahera bareendete kaayyoti.
Gobbanke Itophiyu, albi dhaggesenni hawadonna arro, tunsichonna xawaabba duucha danqaranna guffa sa`anni daggino. Hawadi qarrinninna hashshu tunsonni hattono jifotenni bareeda oososenni “Bushuuddu amaalenninna sarraaqonni sarraaqante ubbakka” “ yitanno yaaddo giddo ubburono, angansa xaaxidhe offoltinnoikkiri jawaata hexxonni lubbonsa amadisiisse haammata qarranna shetto sa`ino.
Diinnansa saalfachishara goowansa bisete, gagasonsa urdete saayisse uytino. Konninnino, beebbu tunsichi gede waajjishinori diinnansa ubbuta, insa kaayinni haxonsa gotti yitino.
Haammata kalqete gobbuwa ninke techo sa`nanni heenoommota sarraanqanni polotikanna billaalisate harinsho, insano saayissinoreeti. Yugozilaaviyunna Sooriyu, Somaaletenna Liibiyu gedee gobbuwa sarraaqote polotikunni ubbe gatino.
Jermenenna Jaapaane, Kooriyunna Veetinaame gedee gobbuwano togoo jifonna qarra sa`inoreeti.
Mittimmatenni sharrante waajjishino yanna qeelletenni sa`ino gobbuwate. Tini gobbuwa techo miinju dhukinsanni yannate polotiku gashshonni, tekinoolojete qodhonninna dagoomittete hornyinni lowontanni luphiimu miinjunni lophitino gobbuwa ledo dirantinoreeti. Haammata qarranna jifo sa`e techora iillitino gobbuwaati. Saayissino qarri techora dancha roso ikkeenna xa noo deerra iillitino.
Lawishshaho, Jarmane, laayinki oli kai yannara jawa gede ubbino. Soojjaatinnna Galchimi Jarmane yinanna lamewa beehanete keeshshitino gobbaati. Lowo yanna adhirono, dagase ledo miteenni ikkatenni mereeronsa noo huxxa diiggino.
1860 qooxeesira mundee dunate geeshsha iilinoha mimmitu ledo oli giddora e`e lamewa beehamatenni shiima yanna giddo gattinoti Ameeriku, umisera iillitino hunonna billaalate doogonni gattinohu 100 kumi ali dagase waaga baatteeti.
Buximatenna mimmitu ledo olinninna gobbuwa mereeroho e`anna jawa gede jifonna gawajo iilliteenna qeelantukkinni sa`inoti Wodiidi Kooriyu gobba dhagge ninke gobba yannate qarri ledo mittoho. Techo ninke sa`nanni hee`noommo doogo widoonni sa`nori haammata gobbuwa no; qarunna jifo muleenni sa`inori muli yanna giddo qaaggannori duucha gobbuwa no.
Itophiyu sainoikki qarrinna jifo dino; tenne baala jawaata dagate mittimmanninna sharronni ledamatenni baalanka qeelletenni sa`ino. Xaano mittimmatenni sharramummoro ninke dhuki aleenni ikkanno jifo dino.
Wole widoonni qoleno, “Ani reewumoro” yitannori, uminsa horora yite iltino amansa hirtannorinna gobbansa diinaho saayisse uuytannori, diinu hasi`ri gede gulufannonsa hunote ooso korkaatinni Itophiyu lame sase hige qarrunna jifote giddora eino.
Techono Itophiyu dancha yannara itise haaykkisinori, angasinni cuuccinnori Juntu wolqa, gobba diinaho saayisse uytara illessi liphi yaannoikkihu giddo afi allagga ikkinohunni jifo kaajjitinonke.
Mittimmatenni uurrinenna ledamme sharramummoro tenne jifo qeelle, qarra kaayyote widira, kaayyono baayra qeellera soorrine gobbanke iilla hasiissannose keerunna jireenyu baaycho gottiimmaho uurrisate mitte huluullo dinonke.
Diru tuqa gobbankera giddo sabbu utichi gede ikke maaxame qassanninke daaynohu Juntu no. Tino gaamo Itophiyu miqicho quruuxanni mundesse xuuxxanni keeshshitinote. Tini cancishaancho gaamo tenne yannara heeshshotenna rewote mereero heedhe wole gobbaydi diinna ledo ikkite Itophiya billaalisate noonsa wolqa horoonsidhanni leeltanno. Hee`ranno dirosi keeshshiishi`rara kabbi facci yanni sharramanni no. Raaresi maccishitanno goobbuwara hige iille”e yaanni leellanno. Madaarrannsi barri daanno geeshsha, lubbosi fulta geeshsha keeru danqara ikkanni afamanno.
Busha hadhootto tufe irkire no aliidi gobbanke kifilenni buqqisame fula geeshsha naqarsahona konne dhibba dandiine hursanno xagicho egeminanni keeshshineemmo.
“Koosote xagichi hursara qaraaranno” yinanni gede, qaraaronna dhibba dandiinenna cincine keeshshinummoro, Juntano ikko amasi diinaho saayse hi`rara garafanni nooha konne hadhooto muli yanna giddo hegerera geegisamanno.
Techo gobbaydi dipolomaasenke aana qarru kalaqaminohu, sasunna shooli diri
albaanni baalunku handaarinni leellinno qarraati. Polotikunni, miinjunni dagoomittete handaarinni, seeru amuraatinni, ga`labbotenni qoqqowunni kaayse woradu geeshsha baalanka baycho togoo qarri kalaqamino.
Konne baycho baala hurre dagga geeshsha dhibbu no. Xaano dipolomaasenke qarru giddora e`u yine masa di-hasiissannonke. Diinu balaxe kaphunna nooikki canco fincanna ninke qeelama dinonke.
Olammanni hee`nommohu diini qara qodho kaphu loosooti. Dagoomittete tuqinni diinu mitte xiiyyite tokkosiro baraggine massinannirinna darantinanniri afa hoogatenni Juntu irkisaano ikkitinanni heedhinoonni.
Manchu mittenna lame hige dogamara dandaanno. Saiha haammata diro dogantinoonniri ajikkinni, techono kaphu xurnba ufuufanna baraginanni gobba`ne horo saayissine aa ikkinota afa hasiissanno`ne. Hunote coye tittirshunni borreessitnanni fullahaanono togoo yanna sa`ino daafira agurre.
Xa Itophiyu horo agarsiisate hasiissanno baycho diramate xa`mitanno yanna giddo hee`noommo. Itophiyu diini bashsho maaxame hunannore xa xawoho lamu qoqqowira ola fane qasanni lellanno. Olu xawonna dipoloomasete xawo. Konnira, Itophiya`ya yaannohu baalisi togo hunote loossinni umosi eemaramanna mullurichinni baraga di-hasiissannosi. Roorenkanni dirisi iillinohunna dhuka afi`rinohu olu xawira ha`re Itophiya gatisate.
Juntu gatie yaannoha hunote loososi baala horoonsi`re cancishankera, gea hoolankeranna dandaanno huno baala assate wo`nalanni no. Moorino woxinni isinna iso labbanno hunote miillasi adhe isi woyte iibbino mine hee`re wolu mimmitu ledo itamanno gede asse gaance kalaqe shaara gaade no.
Xa kaayinni wirro umisinni xooqanni heeshshotenna rewote mereero hee`re sharramanni no. Isira xa yanna hashshitanni no. Tenne yannara bashsho maaxe waamino olu uduunnicho noosiha fushshe tokkasanni afamanno.
Jeefote noowa godu giddo hee`re olu huurosinna hexxo mudhate qaanqaatesi macciishe”e yaanni soodono hashshano raaranni no.
Itophiyu anga miicate hasi`rannohu Galchim kalqe dipoloomasenna miidiyu cancinni Juntu huuro kalaqete leellishanni kaa`lo assara wo`naalshasi sufino. Jawaante mittimmatenni noo xiiwo cincine qeelate mudhine ka`numoro tini gaamo hegerera ba`anno.
Dipolomaasenna gobbaydi xaadooshshi uyne adhate sumimme aana xintamino polotiku godo`leeti. Xiinxallote aana kaima assinoonni dipolomaasenni qara gede horaameeyye ikkitannoti gobbankeeti. Konnira, mitte huluullo dinonke. Mootumma konne coyee biddi assate umise qeecha fultanni no.
Konni kaiminni afa hasiissannonkerichi giddo mittu, umo ikkinohonna halaaleho. Dipolomaasete xaadooshshi aana qara gede xiiwo assitanno doogo mitte doogonni calla di-ikino. Lawishshaho:-Galchimi Gobbuwa
xiiwo kalaqa hashidhu gobba aana kalqete dagoomi miidiyubba horoonsidhe lowo gaado fantanno. Kuni kalqete leellino halaaleeti.
Berono ikko techo iillanni noonke qarinna xiiwo “di-ikkanno” yaa hananfummoro su`ma hunate diqillo buurte miidiyaho gaado fantannonke. Hakko miidiyi jawahonna haammata baycho macciishamannoho. Kalqe sorote mashshalaqqe afidhanno gede assitannoti ikkado egennonna uduunnichu hattono wolqa noonsa. Konnira, Itophiyu aana fannoonniha kaphunna ishinu looso hattono dipoloomasete xiiwo gobbasi baxxannohu baalisi badhera qolara sharrama hasiissannosi.
Dagoomu tuqi xaadooshiranna qaru miidiyira, gobbate giddonna baara widi, hallanyunna buusantinori, gobbanke gawajjitara ka`ino kaphu odoo giwatenni huna hasiissannonke. Halaale seekkine huwantummoro kapho qeeltanno; tenne hedo adhine baalisi gobbasi halaalira qoteho uurra hasiissannosi; halaalu qeelanno gede uminkeha qeechanke fula hasiissannonke. Tenne yannara baalunku qansooti Itophiya gatisate uurra hasiissannosi. Amasi Itophiyu, woshshatto assitannosi.
Xaa geeshsha haammatu gobbate ooso balaxxe sharrote giddora e`e gobbanke gatisate olantantanni no. Gobbanke Itophiyu xaa geeshsha mittimmasi agadhite noohu oososinniiti ikkinninna angasi xaaxi`re mullicho duduwo duduwatenninna ofollate di-ikkino; bareedda ossosi jawaantenna wo`naalshinniiti. Konne baalisi seekkite afinno. Wolewa qolle qubbichunni kulla agurte “Gobba`yara xaadinoricho konne qarra qeelatenna badhera qolate anewiinni maa aggarranni” yatenni soodono hawarrono hallonsa qodhite olantanno. Itophiyu assitanni noo sharrora addintanni galaxxannonsa. Itophiyu woshshatto adhite dubboho, boonohonna godaho ubbanni ka`anni gobbansa gatisate rteytanni noo qansootano dhagge di-habbannonsa. Insa tunsichu yannara beeddakkote gede xabbanno xawaabbatina.
Kaphu arrisho xo`anno woyte diinu woshshaado ta`anno; Halaaluno haxosi gotti yee leellanno. Tunsinohuno soodanno; hawaduno sa”anno. Kuni qarri hiiqqe di-sa”annonke; sisse sa”annonke. Qeelletenni fulleemmo. Noonke doorshi albilicho minjunni, dagooma horaameeyye assatenni keeraanchimmatenni qaafate.
Sa`u ilama kawira abbitino gobba woyyaabbinotanna doorantinota assine daganno ilamara saaysate halamme loons.
Diinu woshshaadonke giddora eanni no; qeelate dhukinkenna wolqanke jawaattenna kaajjite albira higge fultanni no. Qaale e`noommo gede dhageefachishanno looso loons qeelletenni gumuleemmo barri mule no.
Amandoommohunna hexxo assi`noommohu Itophiyu Maganooti. Sharrameemmohu Itophiyu dagaraati. Olantannori Itophiyu olantooti. Jeefoteno dhagge kultannonke gede ikkiro, qeeltannoti Itophiyu dagaati.
Itophiyu Oosossinni waajineenna ayirritenna teesse hegerera heedho!!
Maganu Itophiya maassi`ro!
Woxawaaje 9,2013 M.D.
Bakkalcho Woxawaajje 13, 2013
