Yaareed Geetaachew
Godowu meessiha lawanni ga’manno! Meessi godowa lawanni hee’re gawajjanno. Xeertote diini xawoho noohona agadhinanni;muli diina kayinni maganu agarona Toomaasi godowisinna sirchisiwe shino.
Afrika”ya yaasinni,gobboomu qarrubbara gobboomunnita ha’nura hayyonni tirranni doogo worasinni hattono gobba’ya qarra tirate aye soqqamaanchono dikkeemmo yitanno kaajjado uurrinsha amadasi Afriku diinna hinko giddo eessinosi ikkinniina wole loosino jaddo diloosino! Motorete biskileete gulufatenni,Gitaare godo’latenni, hojaameessimmasinna xumillisinni mannu wodana goshooshinoha ikkasi kullanni. Toomaas Issiidoore Naeel Sankaara.
Uddi’rasi biinfillinni kayise hedosinni Afrika lawanno; biifadunna co’ichu Afiriku olanto miili; Afriku baatto Afrikaho xagicho assidhe kalaqqino Afriku Muxxe; buxane Afriku qansooti anni; gobbayidi gobbuwa anga woransa lubbosi tiyyidhe gibbannonna shigiggidhannohu kunu bayiru massagaanchi Afrika baxasi jaddotenni kiiranteenna Afriku diinnanni abbalamasi, Afriku daga gobbayidi gobuwa angansa wortannota hi’noonti yaansanna soqqamaanchimma fajja hoogansanni mayi iillansara dandaannoro Toomaas Sankaara abbalama naqaashete.
Sadaasa 1949 m.dirinni Aliyye Apper volta ilaminohu Sankaara, gobbasi Faransayete kado gashshootinni flute wolaphose afidhanno woro Toomaasi 12 dirosiiti. Wedellichu Olu massagaanchi Toomaas Sankaara 1983 m.dirinni Mangiste galchatenni biilloonya cu’miri shiima yanna gedensaanni , “apper Volta” yaannoha gobbasi su’ma “Burkina Faaso” woy “dancha heddanno mannooti gobba” yee soorri. Gashshoote balaxaancho gadotenni gashshitanno Faransaye gibitsetewiinni xeertisatenni harissanno yaanno “Sooshaaliste Poolise” quxe egensiisi. Kubu mangiste galchamanna albi Gaanu Pirezidaante Jeery Rowulings naadaancho ikkinohu Sankaara, Mussinnunni co’o yitinonna olluu Afriki gobbuwa ilamaa ledo mitto ikkitino Burkina Faaso mittimma adda assatenkanni ajuujasi.
Sankaara biilloonyeho keeshshi 4 diri giddo;addintanni balaxo uyinohu afimale billaallitanno mangistete fulo ajishatenninna fayyimmatenninna rosunni Burkina faaso daga roore gumulshu kifile dibbannohu hawiidhite galtino daga Konne woyyeessatenkanni. Konni kaiminni massagosi yannanni ollaa ollaaho fayyimmate uurrinshu mereersha uurrisino. 1984 m.d millissanno fayyimmate gaamonni lame lamala giddo 2 miliyoone roortanno qaadduullira kittiwaate uyinoti qaangannite. Hokkonne dironni baatto mangistete angara eessi gedensaanni gibirinnu laalchi lexxino.
1986 m.d 35,000 Burkina Faaso qansoota sasu again giddo nabbawanna borreessa dandiitanno gede rosiisino. Sankaara gobbasinna dagasi owaatate qodhe kainoha ikkasinni hettisamaancho massagaancho ikkinota duuchu naqqasanno.
Toomaasi buxanete wiinni,farconna macciishshama hasidhanno qansootinni jawu adhamooshshi noosiho. Buxaneno ikkituro nafa Burkina Faaso qansicha ikkansanni naaxxillu macciishshamannonsa baali Toomaasi huwattannonkanni. Toomaasi baxxinoha assannosihu gobbasiranna dagasira noosi ayirrinyenna baxilleeti. Sankaara massagote noosi bilchaantenna busulle,mitto widoonni daga qorqortanno mangiste soorrate harinsho gargarooshshi komite,wole widoonni farco uyitanno soorrantu mangiste dagoomu chiloota uurrise loosinota kullanni.
Albi Liibiyu massagaanchi Moamar El Gadaafinna albihu Gaanu pirezidante Rowuliingisii ledo shiqino xaadooshshe assasinni olluunnita Kotdivaarenna Togoo ledo kaajjadu badooshshi giddora einohu Sankaara; Burkina-faaso calla ikkikkinni woloota Afriku gobbuwa lede Galchimi kalqe irki’raanchimmanni fushshate kaajjado hasatto noosi. Awuroppunniri kadaasine Afrikaho kalaqqino horranna mulqi’ra leellishatenni Afriku gobbuwa Galchimi gobbuwanni liqiidhino gobbayidi asale baata uurrissanno gede huwachishino woshshatto,albi kadote gashshaano masisikkinni di gatino. Afriku gobbuwa asalensa baata hoogguro Galchimi gobbuwa reyitannokkita;kayinnilla Afriku gobbuwa daga reyitannotaati yekkeerote shiqishinohu.
Sankaara ammanamasinna shotu gari heeshshoei baca darawosiwinni baxxanno gede assitinosi. Pirezidaantichu lamenta oososi rosiisinohu hala’lado daga rossanno mangistete rosi miniraati. Minaamasino gobbate hodhishshu handaari giddo noose noose looso suffe loosase di hambannite. Toomaasi Sankaari albaanni noo gashshooti horonsi’ranni keeshshino kisate mararsitannonna naaxxissanno kaameella hire umisira manaado kaameela horonsi’rasinna Ministirootu isi faale harunsitanno gede assasi qaangannite.
“Afriku Cheeku Veera” yaamame bokkeessamannohu Sankaara buxanete yaadannoho; taalloonyeho yekkeeramannoho. Kadote gashshootenna kaddannore tiyyi’re giwannoho; daga qoossonsara sharrantanno gede kakkayisanno co’icha massagaanchooti.
Sankaara Woxawaajje 1983ni woloota olu jaallasi massage Apper Volta massagate biilloonye qunxuuxe amadi yannara xaalla 30 diro ikkinosi wedellicha Shaambelleetiunkanni. “Qoossosira sharramannokki manchira marara di hasiissanno” yitanno ammana noosi. “ Miicosira kakkache ka”annokkihura iillitannosi barshera marara di hasiissanno” mitto barra wolasseemmohe yaanno mootichisita kaphu hexxo ammane adhanno manchi iillitannosi shetto baalate wowe umisi adha hasiissannosinna wolassannosihu sharro callate.” Yaatenni ammananno.
Wedellichu massagaanchi hattenne yannanni balaxinoho yitanni naqqassannori bacaho. Buxanetenni baxamasi;roorenkanni Maarkiisiizim hayyo harunsasi muli baxillaanosi calla ikkitukkinni Paarisinna waashingiton labbanno diinnasi buuxxe affinosihonkanni.
Sankaara hattenne yannara Ariqunna Arabete daga daga mangiste galchitanno gede sabbakanno Kolonel Muamer Gaadaafii ledo baxillaancho ikkasi kayinni diinnansa
“kuni baaqeeli galiro…” yisiissanno sharre gannannisi gede assino. Maaja 1987ni Addis Ababaho harinsoonni Afriku mittimma uurrinsha songo aana assino hasaawinni Biriteen wuuds uurrinsha yinanniri Kalete baankenna kalqoomu woxu uurrinsha xawoho reqecci asse ashshiishe woqasino. Uurinshuwa liiqoo yitanni Afrika Horritinota reqecci assi. Sankaara woqasinna saalsiisa Galchimi gobbuwa calla ikkikkinni Galchimi gobbuwa irkonni biilloonya cu’midhino Afriku massagaano widoonnino hinko ga’mi’nannisi gede assinosi. Mangiste galchate ledosi uurritinorinna wottaaddaru gede mimmitoho xaartino jaallasi “suyiti” yite woshshaho sayisse uyitusi.
Sankaara Volviyu Cheku veerira assinoonni qaagooshshi amanyooti aana “mangiste galchitannorenna hallanyoota shaa dandiinanni,Hedo kayinni shaa di dandiinanni” yaatenni mittu Kubu gaadaano olu massagaanchi mekkonnine qummi asse coyi’ri mitte lamala gedensaanniiti shinoonnisihu.
Toomaasi Sankaara coyi’rino garinn; mitto hallanya shaa dandiinanni; halaale shaa kayinni co’ontanni shaa di dandiinanni. Toomaas Sankaara Afriku qarrira Afriku mali noo daafira Bireteen wuuds labbanno uurrinshuwanna Galchimi gobbuwa ganonna sharre reqecci assino daafira Afriku diinna hedo burqisatenni;giddoyidi soqqamaano qansootinni lubbosi ba’ino.
Techono Itophiyu soorrote massagaano aana mannihimmate qoosso su’minni assinanni xiiwonna anga worate wo’naalshi Afriku diinna ayimmansanni naaxxitannonna qachu xaadooshshe kalaqate sharrantanno massagaanonni mageeshshi geeshsha massannoronna hunatenna kolaasate untannokki kinchi nookkita wodancha hasiissannonke!
Bakkalcho Woxawaajje 13, 2013
