Xaa yannara gobboomu deerrinni illacha tungoonniri onte miinju taqqa mereerinni Industirete handaari mittoho. Akkimale woxu fulonni gobbaydinni eessinanni laalcho gobbate giddo laashshinanni riqiwate gobboomu deerrinni illacha tungoonni. Qoqqowubbano konne handaara murci’ranchimmatenni massagganni noota huwatate dandiinoonni. Konni kaiminni, laashshsaano Industirra jawaachishatenni duuchu handaari lopho buuxisiisa dandiinanni.
Ninkeno tenne lamala wosinchu gafinkenni Sidaamu Qoqqowi Industirete Latishshi Biiro Sooreessa ikkinohu kalaa Gosaye Godaanihu ledo keeshsho assinoonno. Qoqqowoho sa’u muli dirra kawa Industirete latishshi loossanni daggino soorro lainohunni hala’lado xawishsha uynonkeha qineessine aananno garinni shiqinshoommo. Dancha nabbawate yanna!
Bakkalcho:- Sidaamu qoqqowira Industirete latishshi loossa hiittoonni xawisa dandiinannite?
Kalaa Gosaye:- Gobboomu deerrinni ikko Sidaamu qoqqowi gede duuchu handaari miinja yine amandoonniri onte taqqa no. Kuri onte taqqa giddonni Industirete latishshi mittoho. Konni ragaanni, Sidaamu qoqqowi mootimmano konne handaara addi illachinni massagganni afantanno. Baxxinohunni, soorrote mootimma biilloonye amaddu kawa Sidaamuno umosi dandee qoqqowunni tantanamino. Qoqqowunni tantanami gedensaannino babbaxxitino loossate biddissuwanna hayyo qixxeessatenni loossa irkinsanni hee’noonni. Kuri loossa harinsanni yannara gadachishshanno harinshubba nootano hedote giddo woratenniiti qoqqowu Industirete handaarira illacha tuge loosanni noohu. Umihunni, Sidaamu qoqqowira baattote ruukkimma no. Konni ledo amadisiisaminohunni jawa kiiro amaddinori looso hooggino wedelli no.
Qoqqowo ikkate ledo amadisiisame wiinama soorro abbate hasattono hakko bikkinni no. kuri baalu ledameenna qoqqowu mootimma gadachotenni konne handaara massanganni harinsho kalaqqino yaa dandiinanni. Wolu garinnino, konne handaara halashshate dancha injoo no. Qoqqowoho Industirete handaara halashshate dandiisiissannoti safote latishshi no.
Konne yeemmo woyte wiinamu doogo no. Wolu garinni kayinni gobbate qara quchuma ikkinohu Addis Ababaho mule noo qoqqowo ikkasinni hattono handaaru latishshira hossanno waaco shiqqo noowaati. Konni kaiminni, qoqqowo lame jajjabba Industirete paarkubba afantanno. Kurino, Federaalete mootimma gashshitannohu Hawaasi industirete paarkenna qoqqowu mootimma gashshitannoti Yirgaalamete Agro Industire paarke no.
Safote latishsha lainohunni uullate aani doogga calla ikkikkinni Itophiyu diilallote doogo sina ikkinohu Hawaasi diilallote doogono no. Konni gobbaanni wolqate shiqqo lainohunni Itophiyu caabbichu owaanteno hala’ladunni loossanni afantanno. Itophiyu caabbichu owaante Sidaamu qoqqowi Distirikteno fanneenna loossanni nooha ikkanna babbaxxxitino caabbichu wolqa fincinanni mereershubbano noo qoqqowo ikkasi ledo amadisiisame safote latishhsuwa shiqqo hala’ladote.
Wolu kayinni loossa gumula dandiisiissanno waacubba no. Kurino, shiilote, gibrinnu, hattono saadatewiinni afi’nanni waacubba no. Yirgaalamete Agro Industirete paarkera babbaxxitino kubbaaniyyuwa loosu giddora eatenni qooxeessunni afidhanno waaco horoonsidhanni loossanni afantanno. Konni gobbaanni laashshaano Industirra hala’litanno gede keeru qara hajooti. Anfinte gede qoqqowinke xaa yannara keerunna ga’labbo noowaati. Laashshaano Industirranni ikko wolootta handaarranni dureeyye bobbakke loosi’rate hasidhanno yannara keeru noowa doodhitannohura geino keeri hee’rasi loossate jawa kaayyo kalaqino yaate dandiinanni. Gobboomu deerrinni ikko qoqqowu deerrinni babbaxxitinoti loossate poolisenna seeru hanqafubba konne akata jawaachishshannore ikkansanninna loosa dandiitannoti mannu wolqa noo qoqqowo ikkasinni handaaru loossara jawa injooti yaa dandiinanni.
Sa’u yannara loosantino loossa lainohunnino dancha injoona gadacho nooha ikkanna qoqqowinkeno konen duqqa dandiitanno uurribnsha tantanatenni kayse hala’ladda loossa loonsoonni. Anfinte gede, konni albaanni laashshanno Industire handaari babbaxxitino Biironni hundaanni afantannonkanni. Konni dirinni kayinni umose dandiite Biirote deerrinni tantanantanno gede assinoonni. Uynoonni sokko garunni gumula dandiitanno tantano kalanqoonni.
Qoqqowunni hanafe eeliidi tantano geeshsha loossa massagganno tantano kalaqantino. Wolu garinni qoqqowu mootimma massagaanono konne handaara illachunni massagate murci’raanchimma lexxitanni daggino. Kunino, handaaraho baajeete gaamatenni, tantano kaajjishatenni hattono wolootta hasiissanno injoo kalaqatenni yanna yannantenni Industirra towaatatenninna harunso assatenni irkissanni afantanno. Qoqqowu pirezidaantichanna wolootta massagaano lede Federaaletenni dagganno ministirootino dagganni irkissanno. Mite mite qarrubba laashshaano Industirra uminsanni tirantannote.
Mite mite kayinni quchumu gashhsootinni, qoqqowunna Federaalete mootimmanni tirrannite. Konni kaiminni, deerru deerrunkunni afantanno bissa laashshaano Industirrara basete leellatenni irko assitanni no. Konni gobbannino, handaaru loossa hasi’noonni garinni loosantanno gede assa dandiitannori biddissuwanna seeru hanqafubba qixxeessa, paakeejjubba qixxeessa; lawishshaho, laashshaano Industire akatisenni xaadooshshise mitticho uurrinshanni calla ikkinokkihura sekterete gobbaanni woloottunnino irko hasidhanno. Biironke qineessate looso loossanno. Caabbicho shiqihshannoti wole uurrinshaati. Babbaxxitino waaco shiqishshannori wolootta uurrinshuwaati.
Womaashsha shiqishhannoti hattono Industirete ekistenshiine qajeelsha uytannoti wole uurrinshaati. Konnira, hajo la’annonsa bissa qineessitannota seeru hanqafubba qixxeessa hasiissino daafira qoqqowu pirezidaantichinni massagamannoha Sidaamu qoqqowi Industirete latishshi amaale mine uurrinsoonni. Konni kaiminni, handaaru loossa seeru hanqafonni irkisameenna qoqqowu layinki pirezidaantichinni massagamannoha qoqqowu Industirete latishshi amaale mineeti uurrinsoonnihu. Wolootta qoqqowubbarano lawishsha ikkannoho.
Konnira, baalunku haja la’annonsa bissa miilla ikkiteenna handaarunni loosantanno loossa sase aganna giddy mitteenge keennanni ha’nanni. Lawishshaho, Latishshu baanke, Caabbichu owaante, woloottano mootimmannitinna hallanyunniri waaco shiqishshanno uurrinshuwa yaanno Gibrinnu Biiro, Saadate jiro latishshi Biiro, Loosu Dandootenna Interpirayzotu latishshi Biiro, Laashshinanni bayicho shiqishshannori Sidaamu Industirete paarkubba korporeeshiinenna woloottuno hajo la’annonsa uurrinshuwa amaalete miila ikkatenni qeechansa fultannoreeti. Sase aganna giddo mitteenge loossansa keennanni daafira kaajjado xeedooshshe kalanqanni xaaddinonsa qarrubbano bande rahotenni tirranni harinsho kalanqoonni.
Woluno, laashshinoonni uduunne leellinshanninna hirranni mereershubba horoonsi’nanni biddissuwa qixxeessinoommo. Laashshaano Industirrara dikkote irko wodho qixxeessinoonni. Konneno assineemmohu, laashshaano laalshshitinoha gobbate giddo horoonsi’rate budi lophanno gede assate; hattono addi addi mootimmate loosu minnara konni albaanni rumuxxe keeshshinoha loosu mommodda taashshinoonni. Konninni, mootimmate loosu minna ikko wolootta uurrinshuwa gobbate giddo laalcho horoonsidhanno gede jawaachinshanni hee’noonni. Konni gobbaanni laashshaano Industirra xiinxallotenni irkisantino irko hasiissannonsa daafira Hawaasi Yuniversite ledo qinaawatenni xiinxallote loossa hananfoommo. Yuniversitete ledo ikkate Sidaamu qoqqowira laashshaano Industirra loossansa hiittoonni gumultannoro leellishanno hayyo qixxeessinoommo.
Wolu garinni Sidaamu qoqqowi laashshaano Industirra Istiraateejaawe mixo qixxeessinoommo. Xaa yannara kayinni qoqqqowunnita laashshaano Industirra dhuka badatenni qixxaabbino mixonna hayyo loosu aana hossanno gede aanano mittu diri geeshsha Yuniversitete ledo xiinxallo assinanni hee’noommo.
Sai gashshooti yannara kuri handaarra aana hekko kalaqqanno korkaatta noonkanni. Xaa yannara kayinni konni handaari loossa garunni loosatena loosiisate dandiisiissanno injoo noonke. Koni kaiminni, uurrinsha tantanatenni, jajjabba loosu massagaano handaaraho jawa illacha tuga, seeru hanqafubbanna loossate hayyubba woyyeessa hattono xiinxallote loossa noo gedeenni heedheennanni gobboomu deerrinni Industirete ministere gobboomu deerrinni uytinota shiimmaadda, mereerimanna jajjabba Industirrara illacha tunge loonseemmo gede uytino yawo ninkeno qoqqowinke deerrinni adhatenni babbaxxitino hanqafubba qixxeessinanni loonsanni hee’noommo. Biirono tantanneenna loosu giddora e’ino.
Kuri hanqafubbanni sa’u sase dirra giddo calla qoqqowoho 300 ikkitannori shiimmaadda, mereerimanna jajjabba laashshaano Industirra kalaqantanno gede assa dandiinoonni. Wolu garinni kayinni 1 kumenna 80 ikkitannori shimmaadda, mereerimanna jajjabba laashshaano Industirra dhukansa lossidhanno gede assinoonni. Biirote lallawunni 16 loosu yawo uynoonninke. Kuri loossa onte Istiraateekije mixonni tonne dirrara mixo qixxeessine ontu dirinninna diru dirunkunni loonseemmori onte Istiraateejete mixo noonke. Kuri giddonni mittu haaruudde Industirra halashshate. Kurino laashshate dhukansa bikkineenna dhukinsa woffi yiinoha ikiro korkaatta bande tittirotenni la’nanni. Lawishshaho, caabbichu shiqqo anje, waacote anje, laashshinanninna hirranni baychi anje, handaarunni qajeelino mani anje, maashine akkalate ikkito, looso harisate woxi anje ikkara dandaanno. Kuri baala bandi gedensaanni xe’ne ruukkisate loossa loonsanni.
Konni gobbaanni 60 kume toone babbaxxitino waaco shiimmaaddu, mereerimunna jajjabba Industirrara shiqinshoonni. Womaashshano lamu garinni shiqinshanni. Umihu, Liizete fayinsaanse ikkanna layinkihu pirojekitete fayinaanseeti. Pirojekitete faynaanse maashinna Latishshu baanke shiqishshanno. Wolu garinni kayinni kaapitaalensa 5 miliyoone birri woro ikkinorira Debuubi kaapitaale shiqishshanno. Konni albaanni mittu qoqqowira calla shiqishannonkanni; xaa yannara kayinni shoolente qoqqowubbara owaante uytanno uurrinshaati. Liizete faynaanse owaante uytanno uurrinsha qoqqowubba albillicho tanta’nitara dandiitanno. Latishshu baankeno hattonni 2 miliyoone birri ale ikkitino kaapitaale noonsarira shiqishshanno. Woleno, Industirete ministere hundaanni massagantannoti SME (Small and Medium Enterprise) yaamantannoti pirojektete faynaanse kalqete baankenninna woloottano babbaxxitino uurrinshuwanni afidhanno womaashsha Latishshu baankeranna looso harisate ikkiro kayinni doorantino baankubbara uytanno.
Konninni, sa’u shoole dirra giddo 1.3 biliyoone ikkanno birra looso harisatenna Liizete faynaansenni shiimmaadda, mereerimanna jajjabba laashshaano Industirrara shiqinshoonni. Kuri loossa hananfi yannara Industirrannihu laashshate lowontanni woffi yiinohonkanni. “Itophiyu laashshito” yitanno millimillono woffi yiinoha laashshate dhuka baqqeessateeti gobboomu deerrinni hananfoonnihu. Qoqqowu deerrinni Industirra laashshate dhuki xibbuunni 44% noowinni xaa yannara laashshate dhuka 57% iillisha dandiinoonni. Qoqqowu Industirra laashshate dhuka woyyeessatenni jaawaachishshanno loossa gumullommo.
Sa’u sase dirra giddo calla Qoqqowu Loosu Dandootenna Interpirayzootu Latishshi Biiro ledo qinaawatenni 800 ikkitannori laashshaano Industirarra Industirete ekistenshiine qajeelsha uynoonni. Ogimmatenna hayyote kolleejjuwa woshshamaanchimmansa Loosu Dandootenna Interpirayzootu Biirora ikkansanni insa widoonni qajeelsha uynanni gede assinoonni.
Woleno gobbate gede illacha tunge loonsanni hee’noommmohu gobbaydinni eessinanni laalcho gobbate giddo laashshinanni riqiwateeti. Korkaatuno, baalanka laalcho gobbaydinni calla eessa dandiinannikkihuranna gobbate miinju dhukino fajjannokki daafira gobate giddo laashshinanni riqiwate loonsanni hee’noonni. Gobbaydi woxu soorrono gatisate hende loonsanni hee’noonni. Konni garinni lamala cinaancho handaarranni 54 laashshsaano Industirra bande gobbaydinni eessinanni laalchuo gobbate giddo laashshitanni riqibbanno gede assinoonni. Gobbaydinni eessinanni laalcho gobbate giddo laashshinanni riqiwatenni sa’u lame dirra giddo calla 750 miliyoone doolaare fulo ikkitannota gatisa dandiinoonni.
Albillichono gobbaydi dikkuwara sonkanni laalcho halashshate illachiinshe loonsanni. Federaalet mootimma gashshitannoti Hawaasi Industirete latishshi paarke no. Qoqqowu mootimmanni gashshinanniti Yirgaalamete qinaawino Agiro Industirete paarke no. Kuri paarkubba giddo babbaxxxitino faabrikka qixxeessitanno laalchubba gobbaydi dikkuwara sonkanni hee’noonni. Sa’u shoole dirra giddo calla 3 kumenna 500 toone laalcho gobbaydi dikkora sonkoonni. Woluno qarunni loonsannihu loosu kaayyo kalaqooti. Laashshaano Industirra handaarinni calla sa’u shoole dira giddo 65 kume ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalanqoonni. Konni albaanni cufante keeshshitino 40 ikkitannori shiimmaadda, mereerimanna jajjabba laashshaano Industirra mereerinni 33 Industirra wirro loosu giddora e’anno gede assinoonni.
Bakkalcho:- Xaa yannara qoqqowoho deerru deerrunkunni afntannori laashshaano Industirra handaarranni mageeshshi dureeyye bobbakke laashshitanni afantanno?
Kalaa Gosaye:- Xaa yannara shiimmaadda, mereerimanna jajjabba laashshaano Industirra haammata no. Investimentete deerrinni 50 ikkitannori loosu giddora e’ino. Konni dirinni calla 17 gobbate giddorinna 1 gobbaydi kubbaaniyyi loosu giddora e’ino. Loosu kaayyo kalaqo ragaanni konni dirinni calla 14 kume ale ikkitanno qansootira loosu kaayyo kalanqoonni.
Bakkalcho:- Qoqqowoho afantanno laashshsaano Industirranni afi’noonni laalcho gobbaydira soyaate kaayyo megeeshshite yite xawisatto?
Kalaa Gosaye:- Gobbaydi dikkora sonkoonni laalchinnino 54 miliyoone Ameeriku doolaare eo afi’noonni. Gobbayidinni eessinanni laalcho gobbate giddo laalchinni riqiwate mixo 300 kume toone ikkitanna mixote garinni gumulloommo. Ikkollana, gobbaydi dikkuwara laalcho soyaate gumulshi mixote garinni keenniro mito woyte woffi yaanno; mito woyteno luphi yaanno.
Bakkalcho:- Tayxe dirinni qoqqowoho bobbakke loosu giddora e’ino dureeyye hiikkuri loossa handaarranniiti bobbakkinohu? Mageeshshi kaapitaale maareekkisiisse fajjo afidhinireeti? Mageeshshi qansootira loosu kaayyo kalaqqanno yine agarranni?
Kalaa Gosaye:- Konni dirinni loosu giddora e’ino dureeyye mereerinni mittichu malawo qixxeessanni dikkote shiqishate loosinni bobbahinoho. Woloottuno hoccu loosinni, Buna faabrikunni qixxeessatenni, Abukaadote zayte qixxeessatenni, hattono haqqunna siwiilu loossanni bobbakkinoreeti. Gobbate giddo dureeyye kaapitaalensa la’niro 2 biliyoone ale birra kaapitaale maareekkisiissinoreeti. Gobbaydinni dayno dureessichi kayinni 160 miliyoone birra kaapitaale maareekkisiisinoho.
Loosun kaayyo kalaqo lainohunni mitticho jawa Industire 100 ikkanno mannira loosu kaayyo kalaqqanno yine agarranni. Xaphoomunni 17te kubbaaniyyuwara 1 kume 700 ale ikkanno qansootira loosu kaayyo kalaqantanno yine hendanni. Kaapitaale 90 miliyoone ale hattono loosu kaayyo kalaqo 100 manni aleenni ikkiro jajjabba Industireeti yinanni. Kuri mereerinni loosu giddora e’inori no. Babbaxxitino korkaattanni kayinni aantanno muli yanna giddo looso hanaffannori no.
Bakkalcho:- Sidaamu qoqqowo ikki kawa Industirete handaarinni daggino soorro hiittoonni xawisatto?
Kalaa Gosaye:- Konni albaanni noo gashshootinni luphiima illacha tungannihu Gibrinnu handaariraati. Ikkeennano, agarroonni laalchimma didaggino. Industirete handaarira isinni illacha ditunganninkanni. Soorrote kawa kayinni handaaraho jawa illacha tungoonni. Baxxinohunni, Sidaamu qoqqowunni tantanami kawa kayinni meessi jiro meessinni gashsha hananfoonni daafira handaaraho jawa illacha tunge loonsanni gede kaayyo afi’noonni. Qoqqowu deerrinni babbaxxitinota seeru hanqafubbanna wodho qixxeessine loosu giddora e’noonni. Qoqqowoho noota jirote dhuka badatenni Industirete waaco ikkitanno garinni loonsanni hee’noonni. Aanteteno, laashshaano Industire egennotenni massagama noonsa yine illacha tungoonni. Qoqqowo ikkinummo kawa Industirete latishhsi handaarinni harancho yanna giddo wolootta qoqqowubbarano lawishsha ikkannore loosate dandiinoommo. Soorrote kawa qoqqowoho Industire hala’litanno gede, loosu kaayyo kalaqantannonna gobbaydi woxu soorro afi’nanni gede dandiisiissannoti hala’lado kaayyonna hanafo no.
Bakkalcho:- Ledonke keeshshite oottonke xawishshi daafira galanteemmo.
Kalaa Gosaye:- Anino galateemmo.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Woxawaajje 2, 2016 M.D
