Tayxe Sidaamu daga diru soorro Ficheee Cambalaallateayyaana techonni hananfe (Badheessa 18-19,2017 M.D) geeshsha qoqqowu deerrinni Hawaasi quchumira ayyaanu hornya agarino garinni ayirrinsanni hee’noonni. Konnirano haammata quchumunna qoqqowu ilama hattono addi addi qoqqowinni koyinsoonni wosinnanna turstootu ayyaana ayirrisate qoqqowo e’ino. Techo hawarrono addi addi amuraatinni Sidaamu wogate harira fichiinanni.
Ga’a soodi baado sooreessu gudumaale kiirre gundannikki qansooti gudumaale tintanno.
Ninkeno qixxaawote goli su’minni wo’manta Sidaamu daga, gobba giddonna Baara wido heedhine ayyaana ayirrissinanni baali hawalle Sidaamu daga diru soorro Ficheee Cambalaallateayyaanira keerunni iillishi’ne; iillishinke yaate banxeemmo.
Ficheee Cambalaallateayyaani hosanno barra hundinni hanaffe ayyaanto kalaqaqamu egennonni la’enna xiinxallite murte dagate faajje assitanna hakko garinni ayirrinsanna duucha sanna kiirsiissino. Annuwuno kuni ha’nuru budi amanyootesi agurikkinna butukikkinni tareessite tenne ilamara iillishshinohu kalaqamu egennonsa aana safanteeti.
Techo kayinni tini dhaggeeffachishshannoti kalaqamu egenno borrotenninna xiinxallotenni irkisama hasiissannota handaaru ogeeyye ammante konne ha’nura bude sayinsitte hayyonni, egennotenna xiinxallotenni irkisaminoha assate uminsa sharro hanaffino.
Fichee Cambalaallanna woloottano ha’nura budu amanyoote xiinxallotenni irkisa mayira hasiissu? aantete heedhanno horo maati? yitannonna labbeemme hedubba aana Hawaasi Yuniversite rosiisaanchinna xiinxallaanchi hattono Sidaamu xiinxallote uurrinsha dayirekterchi Siyyum Yunkura (dokter) ledo hasaawa assinoommoha ikkanna; aanino garinni niwaawete shiqinshoommo.
Bakkalcho:- Sidaamu xiinxallote uurrinshahu qaru illachi woyi loosi maati?
Siyyum (Dr):- Sidaamu xiinxallote uurrinsha safantunkunni shoole dirra kiirsiissino. Yuniversitenniti qara sokko rosanna rosiisa hattono dagoomu owaante aate. Hawaasi Yuniversite qooxeessira nooti roore anga Sidaamu dagaati. Konni daafira qooxeessu dagara horo aanno looso egennotenna xiinxallote aana safamme loosate.
Ninke uurrinshano Sidaamu afoonna bude lossatenna dagooma owaatateeti uurritinohu. Konni daafira gumulantanno loossa xiinxallotenna egennotenni irkisantinore ikkitanno gede assinanni hee’noommo.
Bakkalcho:- Anfinte gede tayxeha Sidaamu daga diru soorro Ficheee Cambalaallateayyaana techonni hananfe ga’a geeshsha ayirrinsanni hee’noonni. Diru dirunkunni ayyaanu hosanno barra ayyaanto agananna beeddahe kiirte murtannotino addaho; tenne kalaqamu egenno xiinxallotenni irkisate uurrinshate garinni hananfoonni loosi hee’ranno?
Siyyum (Dr):- Sidaamu daga yannatenna diru kiiro lame qara qara yannate kiiro hayyo aana safantinote. Umikkiti arrishshote yannate kiiro (Solar Calander) ikkitanna; tinino baatto arrishsho doyitanno yannara kalaqantanno yannubba; arro, hawado yine babbandoonniri diru giddo noo yannubba yaate. Layinkihuno aganu yannate kiiro (Lunar Calander) yinannita ikkitanna, tinino aganu baatto doyaanno hayyo aana safantanno. Konni daafira ayyaanto agananna beeddahe la’e Ficheee Cambalaalla ayirrinsanni barra murtanni techo geeshsha daggino; tenne jawa egennooti yine adhineemmo.
Albi annuwi tenne kalaqamu egennonsa konni garinni tareessitanni tenne ilamara iillishshino daafira galatama hasiissannonsa.
Xa kayinni tini budillaancho egenno bowirtara dandiitannohu sayinsitte egennonna xiinxallote aana safantinota ikkiturooti. Korkaatuno afuunni afooho/qaalunni/ sa’anno egenno ilamate mereero hawantanni hadhe goofimarchoho co’ontanni ba’ara dandiitanno. Togo yeemmo woyte yanna tekinoloojetenni irkisantanni dagginohura ikkinniina ayyaanto mommoddissinori no yaa dikkino. Kunnira xiinxallo assa hasiissannota ammanne sa’u sasenna shoole dirra giddo Hawaasi Yuniversite giddo sayinsitte yekkeero assinanni keeshshinoonni.
Tenne barrubba diru woyi barru kiiro (Calander) garinni wora dandiinanni. Ayyaantono irkisate jawa kaa’lo assitanno. Afuunni afooho/qaalunni/ sayinsanni egenno ilama lophitanninna hala’litanni hadhu kiiro wo’mante ilamara garunni taraawa hooggara dandiitanno. Konni daafira borrotenni ofoltanno gede assate wo’naallanni hee’noommo.
Coyinke aana aganu barru kiiro badhera qolle la’niro daga budillaanchonna dagoomittete hajubba gumu’late horonsidhanni keeshshitino. Aleenni xawisummonte gede ninkeno hajote aana xiinxallo assinanni keeshshinoommo; xaa geeshsha assinoommo xiinxallonni afi’noonni guminnino sayinsitte doogonni tenne barrubba qummeessa dandiinanni. Kunino 106 dirrara 2006 kayinse 2100 geeshsha noo barrubba qaddo assate wo’naalloonni. Konni daafira kuni coyi mittowa ittisame gatannoha ikkikkinni, halashshine sayinsetenni irkinse bude xiiwannokki garinni loosate wo’naalloonni.
Sayinsitte doogonni amada batinye horo afidhinoha ikkanna; qaranna umikki horo uurrinshunniti barru kiiro heedhanno gede dandiissanno. Xaa yannara dirunnita barru kiiro anga bilbilanke lendanna biirotenna babbaxxitino loosu basera xarapheezzinke albaanni afi’neemmo. Tini barru kiiro diru hanafora fultanno. Lawishshaho isiliminnu amma’no harunsaano Id-Alfexiri ayyaana albiidinke Badheessa 21 woy 22 ayirrinsanni yine agarranni. Kuni uurrinshunni ayyaanu hosanno barraati.
Itophiyu barru kiiro giddono barra balanxe anfoonniha ikkino daafira amandoonni. Konni garinni Ficheee Cambalaallate ayyaani hosanno barrano uurrinshunniha assine barru kiiro giddo borreessine amadateeti wo’naallanni hee’noonnihu. Borreessante amadantino dhagge techo ninkerano hasiissannonke; roore kayinni aantino ilamara borreessine amandoonniricho tareessa hasiissanno.
Duucha woyte Id-Alfexiri ayyaani Fichee Cambalaallatenni aane daanno. Insano agana la’annohu Sawud Arebiyahonna halantino Arawete gobbuwaraati. Baalunku 2017 M.D barru kiironke aana la’nummoro Id Alfexiri ayyaani borreessame afamanno. Konni daafira ninkeno togo assa dandiinummoro Ficheee Cambalaalla kalqete deerrinni afantannonna ayirrisantanno gede assate dandiisanno yaate.
Fichee hossanno barra uurrinshunni anfiro agadhateno injaanno. Babbaxxitino gobbatenna kalqete qarqartora heedhannori ayyaana ayirrissanno daga barra affe agadhite ayirrissanno gede dandiisanno. Qoleno xeertote heedhanno daga ayyaana ayirrisate agannate albaanni hanaffe mixo fushshidhanno gede injoo kalaqanno. Tenne widoonnino horosi luphiimate. Turizimete ledo amadaminohunnino batinye daga ayyaana ayirrisate Hawaasi quchuma e’anno daafira turizimete lolankerano jawa horo afi’rino.
Bakkalcho:- Ayyaana ayirrinsanni barri muramannohu ayyaantotenni ikkirono muli yanna kawa poletiku xiiwo noota hasaambannina; ati konne hiittoonni la’atto mittu xiinxallaanchi gede?
Siyyum (Dr):- Togoo hasaawi sorote duduwooti. Ninke Ficheete mitto barra balanxe ayyaanu daafira Yuniversitete giddo simpooziyeeme harinseemmo. 2006 MD hanafe harunsotenni xiinxallo assino manna hasaawisoommonkanni. Barra qaddo assino coyino ayyaanto murtino barraati. Fichee Cambalaalla hossanno barri shota xiiwonni soorramannoha di ikkino. Sayinsenniho yeemmo woyte aganu hiikkonne barra qummeessanno yaannohaati kiirtannohu; sayinsetennino togonni assinanni daafira hasaambanni hasaawi halaale di ikkinoho. Ayyaantotenna sayinsetenni buunxanniho ikkinnina kawa ka’a qollanni barra di ikkino.
Mite mite yannara ayyaanto murtino barra soorrinara dandiinanni. Kunino shotu korkaatinni ikkikkinni hedeweelcho hembeelsitannoti gobboomu hajo xaadduro barru soorro assinara dandiinanni. Togo assinanni woyteno barra soorra hasiissino korkaata dagate faajje assine soorrinanni ikkinnina konni gobbaanni hiittoo xiiwono dino.
Bakkalcho:- Ficheee Cambalaalla UNESCOte kalqete dona ikkite borreessantanno gede dandiissinori giddose amaddino hornyubbaati; Ayyaanu borreessamihu gedensaanni anfoonniri haaruudde giddosi amadino hornyubba heedhanno?
Siyyum (Dr):- Fichee Cambalaalla UNESCOte borreessama jawa kaa’lo assitino. Kunino ayyaanu kalqete dona ikke borreessamihu gedensaanni lexxitino coyubba mereerinni umihu dagate huwanyooteeti. Togo yeemmo woyte daga Ficheete daafira noonsa huwanyooti lowo geeshsha lophino. Tini soorro dagginohu ninke qooxeessira woyi gobbate giddo calla ikkikkinni kalqoomu dagano Ficheete daafira macciishshite hegersitanno gedenna roorenkanni buuxxanno gede faro fa’nantino.
Wolu kayinni hawantara dandiitanno coyubba baalanti addi addi ikkitubbanni marro qaagantanni afantanno. Ficheee Cambalaalla maati? mayra ayirrinsanni? hiittoonni ayirrinsanni? maricho gumullanni? yaannoha mitto mittonka baxxinohunni wedellu habbannokki gede ayyaanu UNESCO te borreessama lowo qeecha fultino.
Sayikkihu kayinni ninkeno xiinxallo assineemmo gedenna budu sayinsittete irko afi’ranno gede assate dandiisinonke. Umi yannara ayyaana UNESCO te kalqete dona assine borreessiisate xa’mo shiqinshi yannara Ficheete daafira noo huwanyooti bikkaminoho; hakkunni gedensaanni kayinni diru dirunkunni ayyaanu daafira noo huwanyooti lophanni dayino.
Ayyaana ayirrisate Hawaasi quchuma e’anno daga kiirono hakko bikkinni lexxitino. Konninni ledote ayyaana iibbishe ayirrisate akatino luphi yino deerrinni lexxinota la’’ate dandiinoonni. Konne calla ikkikkinni konne Fichee UNESOte borreessama konne amanyoote hundinni hanaffe seeda dirrara garunni agarte tareessitanni abbite techo ilamara iillishshino annuwi afansha afidhanno gede assino. Budillaancho calla ikkikkinni mootimmate deerrinnino irko afidhe addi addi loosu minna Ficheee Cambalaalla ayirrisantanno gede assitanni afantanno.
Konne looso aleenni noo massagaanowa calla ikkikkinni olluubbate geeshsha dirrinsoommero roorenkanni aja dume woyyaabbino egenno afidhanno; hattono agartanno. Korkaatuno mitte mittenti ayyaanu giddosi amadino hornyubba agarama hoogguro ba’anni hadhannota ikkitino daafiraati. Fichee amadose agurantukkinni techora iillitinohuno assinoonni jawaata agarooshshinniiti. UNESCO borreessitannori kalqete muxxe donnaati; hattono kalqete jiro gede assine kiirrannireeti.
Xaphi assine la’nummoro huwanyootu lexxino, gobboomu deerrinni sa’u dirra kawa ayyaana ayirrisate millimillo hanafantino. Albillitteno baxxinohunni barra balanxe anfanni woyte konni aleenni iibbadu garinni sufate kaayyo heedhanno yee ammaneemmo. Ayirrissanno daga barra balaxxe affe uminsa qixxaawo assirateno kaayyo kalaqantannonsa yee hedeemmo. Konni daafira jawa soorro no.
Bakkalcho:- Ayyaana daganniha assate eeli geeshsha dirrine daga beeqqisiisino looso gumulate millimmo ma labbanno? uurrinsha assitanno hasaawinna xiinxallo daga beeqqisiissinote yinara dandiinanni?
Siyyum (Dr):- Xiinxallo lainohunni uurrinshanke balaxotenni gumultannohu barru kiiro xiinxallooti. Togo yaa Ficheee Cambalaalla calla ikkikkinni wolootuno dagoomu giddo kalaqamu egennonni gumullanni hajubba aana xiinxaawo assitanno. Lawishshaho; budu xagga, addi addi rumuddanna daro hattono xaginaateho hossanno haqqe aana xiinxallo assitanno. Kalaqamu egenno ba’annokki gedenna ilama reekkantanni hadhanno gede assate hala’lado mixo amandoommo.
Budu lopharanna bowirara dandaannohu uurrinshate gede ninke widoonni egennotenna xinxallote aana irkisamme loonsirooti; mootimmate widoonnino budunna turizimete biiro woraddatenna olluubbate geeshsha dirrite qinaabbe loossurooti.
Kuni loosi xaa yannara Hawaasi quchumiranna woraddate calla rarra’’e gatino yinara dandiinanni. Kayinnilla ayyaanu daganniha ikkasinni olluubbate gudumaallara hananfe gumullanni deerru deerrunkunni gotti gotti assinanni ha’ratenniiti.
Tini bude agarate yawo mittu manchitanna mitte uurrinshata calla ikkitukkinni dagatenna gobbate yawooti. Konni daafira yawo adhine loonsiro budillaancho egenno ba’annokki gede assa dandiinanni. Budu ba’annokki gede assa dandiinirono karsamannokki gede hoolle dianfanni; korkaatuno duucha woyte budu giddo noo hornyubba karsantanno. Togo yeemmo woyte lawishshaho; baadiyyete heedhanno maate quchuma higge doyitanno yannara budu karsama heedhanno; hattono qajeeltinokki daga qajeeltannonna rossanno yannara karsamanno coyi hee’ranno.
Qajeelle woyi tekinolooje wole umose dandiitino hayyo woyi xiiwooti. Konni daafira kuri lamenka coye budenna sayinse sumuu assiise mitteenni qaafisara dandaanno garinni budillaancho ikkitubbanna harinsho heedhanno gedeeti yuniversite xiinxallo assitannohu. Konni daafira eelinni hananfiro ninke hasattooti. Hakkiicho noori ledono ma garinni loosa dandiineemmoro wolootu hajo la’annonsa bissa ledo hasaawate ani qixxaawoommoho.
Bakkalcho :- Sidaamu diru kiiro garinni cambalaalla hossuhunni layinki soodonni hananfe; lawishshaho tayxe Badheessa 18 nna 19ni ayirrinseenna badheessa 20ni hananfe 2018 M.D yine kiira dandiinanni?
Siyyum (Dr):- Eewa dandiinanni. wole ledote dawarono heedhanno; wole dawaro yoommo korkaati diru woyi barru kiiro 2017/18 yineemmoti doolaarete (Dollar Calander) barru kiirooti. Juliyaan yinannihu 2017 M.D ikkanna (Faranjootu 2025) ho; Togoonni kiira hananfannihu Mootichu yesuusi ilami yannanniiti. Konnira badooshshu hasiisanno.
Lawishshaho Hijira yannate kiiro garinni techo 1447 yine kiirranni. Kuni mamooteeti yiniro masaalaanchu Mehammedi Mekkanni Mediina hodhi yannanni hananfe kiirranni; badooshshu hasiisanno.
Israeelete daga Juwishi yannate kiiro tayxe 5785 yine kiirranni. Ninke kayinni mamootinniiti kiira hananfeemmohu yaannoha xaa geeshsha sumuu yinoonni yanna dino. Yannate kiiro hananfanni yanna aana sumuu yaa, dagano ammante adha hasiissannonsa.
Ficheee Cambalaalla yaa haaro dirooti. 2017 taalo yanna ikkituro 2018 sa’noommo yine adhinanni. Ikkollana Itophiyu diru kiiro garinni kiira hananfanni yanna sumuu yine borrotenni fushshinoommokki daafira tini hajo taxxi yituro woyyanno.
Ikkirono Ficheee Cambalaallahaaru diri hanafo xawishsha assine adhinanni. 2017 nni 2018 ho reekkammommohu gede assine adha dandiineemmo; kayinnilla wo’munni wo’ma buuxa dandiinannihu badooshshunnita yannate hanafo attamisiinsummohu gedensaanniiti. Konnirano hasaawanna xiinxallo hasiissanno; hatte yannara faajje assine kula dandiinanni.
Bakkalcho:- Duucha woyte Islaamu amma’no harunsaanohu Remedaani aganinna Ficheee Cambalaalla gamba yitino yannanni gumulantanno ayyaannaati; konnira korkaatu hee’ranno?
Siyyum (Dr):- Garanko; lamente ayyaanna mereero noohu barrubbate badooshshi shiimaho. Remedaani ayyaana barru kiiro aana borreessine amandoonni. Fichee hossanno barra kayinni ayyaantote ledo sumuu yine dimurroonni; borreessineno diamandoonni. Aleenni xawise sa’’ummonte gede albillitte kayinni buunxannita ikkitanno.Tenne egenno borreessine amandikkinni seeda saninna dirrara tareessanni ilamatenni ilamanniwa iillisha lowo geeshsa dhaggeeffachishshanno; togo assitu ayyaanto galatama hasiissannonsa. Ninke kayinni insano kaa’lara dandaannohanna aantino ilamara gatanno looso (Barru kiiro) borreessine wora hasiissannota xawisate baxeemmo.
Bakkalcho:- Yannakki uyite xa’monkera ogimmate xawishsha uyitanni ledonke keeshshootto daafira wodaninni galanteemmo
Siyyum (Dr):- Anino galateemmo.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Badheessa 18, 2017 M.D
