Seerimale waaga leddanno daddalaanonna dallaalooti aana adhinanni qaafo kaajjito!

Itophiyu gibirrinnu handaari laalchonna laalchimmanni luphiima dhuka afidhinota kullirono hasattonna shiqqo taala hoogansanni barru tuqa waagu lexxanna dikkote ga’labbinyi hooga geexaano hembeelsitanni dagginoti xawu fojooti. Waagu lexxa kayinni mitte soorro assini kiiro laalcho maaxxannonna daddalu amanyoote sakaalte meessi horo calla shorritanno bissanni ikkinota diru baala kullanni.

Konnira kayinni kaimu mannu kalaqino sharre ikkinota dimaanxanni. Ikkollana mootimma yanna yannatenni dagganno heeshshote oolto tirate qaafo adhitanna la’nanni. Kayinnilla co’o assa di dandiinoonni.

Gobbankera Qidaamenna Sambatu dikko geexaano fooliishshiishshinote. Ikkolana balankawa taalo iillitinoyya? Yiniro xaano dinyi loosu agadhanno. Hanafo kayinni hagiirsiissannote.

Mootimma daddalu handaara yannaasincho,heewisamaanchonna taalashsho ikkanno gede addi addi hayyonna wodho fushshitanni afantanno. Baxxinohunni gobbanniha daddalu handaara umisi yannanninna dhukinni hasi’noonni deerra iillanno gede dandiisate mootimma sharro assitino. Sa’u lee dirrara konnira yine handaaraho poolise quxate deerrinni jawaata loossa loonsoonni.

Konne ikkirono, daddalu handaari hasi’noonni deerra iillatenni roore,addi addi seerimale hedonna loossanni sarraaqame,duuchanta dagoomu kifilla heeshsho jifote giddo tuganni dayino. Konninnino daga akkimale caaccaabbe barru tuqa heeshshote yaaddaameette ikkitino.

Gobbate mittore macciishshini kiiro addi addi sagalimmate hosanno gidenna shaqaxxa maaxa,waaga leda, noore maanxe gobboomu deerrinni hude macciishshantanno gede assa daganketa xaphooma heeshsho hembeelsa roso ikkitanni daggino. Togoo assooti gobbate miinjira jifo ikkanni dayino. Konne assoote qorqorate assinanni sharro bikkantinotanna qaafo shoshshoggitinota ikkase bagu aana bakakka yinannita assitino. Konnira leellisho ikkannori “waaga leddinonna laalcho maaxxinori aana qaafo adinoonni” yitanno odoo macciishshate gobbaanni hiittoo qaafo adhini yitannotanna qaafo rosiissannota ikkase xawisa hooga mitte seerimaloota ruxxi assitannokkite.

Lawishshaho sayinsummo lamalara gobboomu deerrinni miinju woyyeesso assini kawa Sidaamu qoqqowira 1710 daddalu uurrinshuwa towaantoonnitanna 394 daddalaano uurrinshuwa aana qorophishsha uyinoonnita qoqqowu daddalunna dikkote latishshi biiro sooreette dukko Selaamaawiti Makura uurrinshankera xawissino. Kuri mereerinni 112 laalcho maaxxinorenna serimale waaga leddinori aana seeru qaafo adhinoonni. Tini qaafo kaajjanna wole rosiissannota ikka noose ikkinniina; qaafo shoshshoggituro wolootu seerimale ikkito suffannota dese’e yaa di hasiissanno. Qoqqowoho adhinanni hee’noonni qaafo kayinni jawaachishshannotena kaajjito.

Qarru mootimma jawa woxe dunte irko assitanno shaqaxxa aana nafa saalu nookkiha lendanni waagaati. Kuni annimma xe’inonna do’nuullu daddalaano widoonni gumulamanno meessaneeto calla baxate assooti daganke budenna balchooma di agadhinoho. Togoo daddalaanonna mereeri dallaalooti eemarama hasiissannonsa. Konnira kayinni seerimalootu daddalaano aana adhinanni qaafo rosiissannota ikka noose.

Kalqe yannaasincho,heewisamaanchonna taalcho dikkote amanyoote kalaqqino yannara; rooru tenne kalqoomu halaale adhite horaameeyye ikkitino sanira,Itophiya kayinni handaaru albisa godo’laano kalaqqino gurchu laooshshinninna meessaneeti baxillinni kalaqantanno hekko gadadantanno gede assino.

Konne qarra tirate sa’u lamalara mootimma gobbannita daddalu amanyoote keeraancho woy hajajo nookkiha assate dandiissanno poolise giddo wortino. Konninni daddalu handaarira assinanni keeshshini poolosete agarooshshe kayisatenni handaaru kalqoomu dikkora fano ikkanno gede muro sayinsoonni. Poolisete woyyeesso baalunkunni roore daganke shaqaxxa bikkadu waaginni isilanchimma agadhinoha bacu doorshinni afidhanno gede kaayyo kalaqanno yine agarranni.

Kayinnilla seerimale daddalaano albi hasiisannokki assootinsanni kamballi yite gobbatenna dagate baxillinna lophora heewisama kaima assatenni daddalu seerinni jiilshante gobbansanna dagansa ammanamatenni owaata dandiitanno hedeweelcho kalaqate kaa’litanno dago ikkase huwata hasiissanno.

Bakkalcho Woxawaajje 2, 2016 M.D

 

Recommended For You