Itophiyu angate kinsannikki donna giddonni mittu Sidaamu daga diru soorro Fichee- Cambalaallate ayyaanaati.
Kuni ayyaani diru soorro ayyaana ikkasinni Sidaamu daga diru kiiro guma assine adhinanni. Sidaamu dagara umiseha ikkinoha dironna yanna kiirranni amanyooti nooseta leellishanno ha’nura budeeti.
Daga lipheessa xiqqeessunniwa hattono xiqqeessano qolte sa’’aatenniwa soorrite, sa’’aateno ledde barra assite, barrubba gamba assite lamalanniwa soorrite, dirranna sanna baalanka sumuu assanno garinni kiirate kalaqamu egennonni herreegge techo ilamara reekkitino.
Kalqoomu deerrinni Itophiya lendanna shiima gobbuwa calla tenne kiiro ayidde ikkansa dhaggete xiinxallaano kultanno. Batinye gobbuwa kayinni tenne yannate kiiro adhite horonsidhannota dhagge ledde kultanno. Sidaamu ayyaanto gordu akatanna millimmo xiinxallite ayino rosiisinsakkinni sayinsete xiinxallo lowontanni hala’litinokki hundi yannara uminsa umonsa rosiisse, xiinxallitenna fullakke yannate kiiro kalaqqe techo ayirrinsanni bayira bude maareekkitino.
Fichee-Cambalaalla dhaggeeffachishshanno diru kiiro shallago ikkase aleenni; Sidaamu dagara dancha ayimma ikkitino haammata balchoomma giddose amaddino. Sidaamu daga budinni dadille, komanna bunshe amande haaro diro disa’nanni.Konni daafira araara, gatona yaa, keerenna hagiirre kalaqqanno loossa baalante maateranna dagoomu deerrinni gumultanno.
Gaance ba’anno, babbadooshshu kaayyo ruukkitanno, keerunna baxillu hala’lanno. Konni ayyaani yannara kaa’lamate budi bowiranno; fiixu firu woshshame mitteenni saga’lanno; noosihu hooginohura beehanno; shiimu, jawu, maate allaggicho yinikkinni baalunku shaafeetunni mitteenni itanno. Sidaamu mittimma dagoomu agare sufanno gede dandiissino baca hornyubba mereerinni mittu Fichee- Cambalaallate ayyaanaati.
Kuni maala’lisanno budi diru kiiro shallagonna dagoomunnita haammata dancha balchoomma hanqafinohu Fichee- Cambalaallate ayyaani 2008M.D kalqete angate kinsannikki dona ikke “UNESCO”te borreessame gobbate donimmanni sa”e kalqete dona ikkino. Konni garinni Fichee Cambalaalla hanaffino dironna barra buunxe afa hoongirono kalqoomunnita ikkitunkunni kuneeti techo 10 diri kiirami.
Tenne donimmanni qole Sidaamu qoqqowira xaphoomunni Itophiya daa’’ataano goshooshatenna labbino wole horo haa’re daanno yine agarranni. Fichee-Cambalaallate ayyaani Sidaamu dagara jawa ayyaana ikkasinna dagate jawiidi ayimmate xawishsha ikkinota budu geerrinni sae kalqe naqqassino halaaleeti.
Fichee-Cambalaallate ayyaanira mannu oosora agurreenna saadatenna murote nafa mararranni. Ayyaanu gobbatenni sa’’e kalqete dona ikkasinni gobbayidi daa’’ataano goshooshate wo’manka woyte iibbadu garinni ayirrisa hasiisanno;hornyuwano agara hattonni.
Mimmito xiiwatenna kiphamantenni ayyaanunnita qara hornyubba ikkitinore baxille, mittimmanna kaa’lama xawise leellisha hasiissanno. Konni gobbaanni gobbate keerunna araaru bati’ranno gede baalunku Sidaamu geerri Gudumaale fulte mitteenni amaalanna mala abbitara hasiissanno. Sidaamu guuqinore “Affini” budinni tiranno. Konnira Fichee cambalaallate hornyuwa hoshooshannore agurre Ficheete hornyuwa ayirrisa muxxe Sidaamu wedelliwiinni agarranni yawooti.
Fichee-Cambalaallate ayyaaninni kiphotenna gaancetenni daganniwa ba’’ino xaadooshshi haaroo’manno. Kipho tidhantanno gede daga araarsatenna keeru widira qolate widoonni kayinni gobbate geerri fultanno qeechi luphiimaho. Araaru nookkiha Fichee-Cambalaalla ayirrisa didandiinanni. Kipho,gaancenna koma amande haaro diro sa’’a didandiinanni.
Konni gobbaanni Fichee-Cambalaallate giddo nooti kalaqamu egennonna hayyo sayinsitte egennora kaima ikkite owaattanno.
Sidaamu daga Itophiyaho uyitino qajeelle giddonni mittunna jawiidihu Fichee-Cambalaalla diru kiiro ayyaanaati. Itophiyu qajeelle heellichote gede amadde noori Fichee-Cambalaalla labbinorinna woloottu daganna dagoomi giddo noori budu hornyubba, dhaggenna donnaati.
Sidaamu dagati diru kiiro hayyo jawa bayicho uyinannite. Beeddahe kiira, beeddahenna agana xaadinse barrubba, lamala, agannanna diro kiirano shota di ikkitino. Konni ragaanni tini jawa egennonna qajeelle ikkase garinninna kalaqamu hornya ikkasenni agaranna aantino ilamara tareessa hasiissanno.
Kalqete dona ikkase garinni kayinni daa’’ataanote wodana goshooshshanno gede konne dona hala’ladunni egensiisate looso loosa hasiissanno. Sidaamu daga dancha amanyoote, dancha akatoomanna jawa dhagge afidhino dagaati. Itophiyaho Sidaama labbinori batinye daganna dagoomi mimmito lawannohu gutu hornyi noonsa. Ayidde Cambalaalla!
Bakkalcho Badheessa 18, 2017 M.D
