Saaliweelu manchi wole saalsiisanno. Godowaho calla hee’ra ikkikkinni woleho hee’ra ronsoommero gobbanke techo mamiranna mamira iillitannonkanni! Kayinnilla meessaneeto calla baxatenni hashakkeessa agadhine bagu aana bakakka,kottimmate aana boddimma lendeemmori bati’noommo.
Sa’u lamalara Hawaasinni shawwara hodhanna mittu manchi kaamelu giddo bilbilunni seeda hasaawa assanno. Hasaawisinni loosaasinesira hajajo aanni nooti macciishshantannoe. “tenne yannanni hanaffine sukkaare hasi’rannohura 1 kiilo sa’ine hirtinoonte; zayiteno hattonni. Tumanna dinnichano magaaziinetenni goofannokki gede sase kilo giraame ale xa’mi’rannohura uyitinoonte! Yanna yannatenni bilbilanni waagu soorro kula’mmo’ne geeshsha “DINO” yiiyye yaanno. Hada super maarkeettenna gidu kuuso noosi manchooti.
Gidu kuusono ikkito supermaarkeette heedhosi. Hatti umisi hajaatina hada bero gede gobboomu deerrinni miinju woyyeesso assinoonninkanni. Daddalu amanyooteno keeraancho woy hajajo nookkiha yaatenni Dolaare Baanke hasidhu gede ledanna ajisha dandiitannota kulloonni. Iso calla ikkikkinni mootimmate loosaasinera 300% damooza lendanni yinanni duduwo ani macciishsha hoogummorono hakku manchi balaxe macca itino lawinoe. Konniraati “gide maaxxe;sase kiilograame ale mittu manchira hirtinoonte” yaanni loosaasinesi hajajanni noohu! Hawa woytella leellinoe hawo qahuna.
Shiimare hodhummo gedensaanni cufamino bilbila’ya faneemmo woyte dolaare Baankete 74.. birra e’ino. Beroo gedella 56 birranna mitoreetinkanni. Layinki barrano dolaare leddulla. Sayikki barrano hattonni. Xaa yannara 98 birri ale ikkitino.
Dolaare ledduntanni leddo. Halaalu kayinni dikonneeti. Dolaaretenni eessinanni laalchi seeda doogo hodhe lamunna sasu agani gedensaanniiti Itophiya iillannohu. Techo may muddenna waxa asse sasu agani gedensaanni ikkanno coyira mine suuqete noo laalchira waaga ledisiisi? May balaxe eino gide maaxisiisiyya? Do’nimmate yuummoro xawisakka?
Miinju soorro harunse mitto miinju xiinxallaancho hasaawisoommohu “Dolaare lexxituni”? yee haariimotenni wirro ane xa’mieta meessaneeto’ya huluullamummo. Wirro “huluullantooti; dolaare bashshono batidhay batidhe kolishsho dikkora 120 birra sa’e di egentino. Baanketenni soorridhannonna hidhitanno dureeyyeno addi addi muishshinna “Komishiine” yinannire lendanna kolishsho dikkonni baxxinokki garinniitilla dikkidhanni keeshshitinohu. Xa mootimma adhitino qaafo maaxxe dolaarete kasaara godo’litannore taashshatella assinoonnireeti” yaanni dolaarete su’minni mulqi’ra soro ikkitinota kulie.
Ee;mootimma adhitino taashshate qaafo doolaare kultanni mulqidhannorira dago labbunsarono ga’a dolaare alba gobbaanni hirantanno waagira Baanketenni hidhitanno woyte duuchuri taalanno malaati no.
Wona kaameelu “giddo gide fushshitinoonte” yaanni dayi dureessichinna ani taalo Zuwayete 10 xiqqeessi fayyimmate fooliishshora dirrinummo. Hasaawisa hasi’re hee’renni shuma mudditeennae laalo hirranni widoonni tayise wayi shumara sae hige waalcho agarino qaaqqira 5 birra uummosi rosamino garinni wayi shuma baatooshshe. Qaaqquno 5 birra albi’yara tuge 10 birra baati yii’’e. Bero 5 baate saoommona maaho? Yuummota “ati wosinchohokka duduwoho? Dolaare leddinota dimacciishshootto? Yiie. Hoola maganoho doraarenna wayi shuma mayi xaadisi? Ayidde’ya mamira hinge luuncaambanni hee’noommokka? Bashsho wosincho itinse hayikkinse adhineemmo ha’nura balchooma mayi adhanni nookka? Magano dironke hursi.
Shaanu baara tayise didaanno;tumuno hattonni. Waasu widinni didaanno gatinniiti. Badalanna gaasheno hattonni. Dolaare lexxituha nafa ikkiro gobbaayidi gobbuwanni eessineemmo uduunnichinna laalchi aanaati. Kunino ikkannohu alba eessinoonni laalchi goofeenna sasu agani gedensaanni baara tayise daanno laalchi aanaati. Kayinnilla bero dolaare leddu yine techo waaga leda disarxeessitannokka? Bero dolaare leddu yine techo heeshshote oolto mullankanni caacceessitino daga aana awaawura ga’a di xa’misiissankekka? Uullano ikka hoogiro iimira didanchatena mimmitoho yaando!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Woxawaajje 2, 2016 M.D
