Qaaqquullu batinye yanna babbaxxino korkaatinni addi addi xissuwara shotu garinni reqeccaabbanno. Xisso gargadhate dhukinsano shotaho. Ikkinohura, qaaqquullu aana xaaddannota babbaxxitino xisso gawajjo iillitunsakkinni xagisanna hasiissanno qoropho assa hasiissanno. Techo fayyimmate borronkenni baca yanna qaaqquullu aana wodanchinannita Afuu giddo kalaqantanno fengese lainohunni huwanyo cu`mishiishshanno borro shiqinshoommo`ne.
Qaaqquullu Afii giddo fengese kalaqantannohu fengese Afiinsa giddo lophite kalaqqanno infekishiine korkaatinniiti. Tini infekishiine baca yanna qaaqquulle kaajjado gawajjo aana tuggannota ikka hooggurono sae sae kayinni kaajjado fayyimmate qarra iillishshara dandiitanno hedeweelchono kalaqantanno.
Baxxinohunni kalaqamunni dhibba gargadhate dhukinsa babbaxxino korkaatinni laafa ikkiro infekishiine babbaxxino bisu kifillara tuqatenni sarraaqamino fayyimmate qarra abbate dhuki noose. Lawino garinnino mannunni manna shotu garinni sa“anno.
* Qaaqquullu aana Afuu giddo kalaqantanno fengese kaimise maati?
-Kandiyaasiis fengese
-Albikaans Sii yaamantanno fengese widoonni kalaqantara dandiitanno.
-Amuwu baca yanna unuuninsanni ado du`nantannokki gede hedatenni unuunansa diphitanno coyibba widoonni baakiteeriyubba kalaqantara dandiitannota fayyimmate ogeeyye kultanno.
-Ama godowinni noo yannara otoottote infekishiinera reqeccaabbe xagisidhukkinni gatturo iltanno yannara isewiinni qaaqqoho sa“atenni qaaqqu aana Afuu giddo infekishiine iillishshara dandiitanno.
-Ama qansitanno yannara xissonna unuunise birxichinni fultanno daadaancho heedhuro yaano adote gobbaanni togoo malaati hee`riro infekishiine kalaqantinoha ikkara dandaannohura qansitanno yannara qaaqqoho sa“annohura Afuu giddo fengese iillishshara dandiitanno; konni daafira xagisira hasiissanno.
* Afuu giddo kalaqantanno fengese malaatta
-Waajju woy baqqalu kuuli noonsa darshe shiimu bayichi aana giddoysi kicete kifilera arrawoho, kokkete, gaangaanaho woy suumete aana fultanno.
-Darshe mirciishshinanni yannara boode mundee
-Afuu giddo mada woy caarate macciishshamme kalaqantanno
-Afuu giddo xissote macciishama
-Afuu qacce aana moollenna gogu hiinxira xaaddara dandiitanno
-Egemmate qarrama quuxxi yaanna Afuu giddo bushu fooli kalaqamara dandaanno
Sagale coomishi`rate dhuki aja woy nyammo hooga mito mito woyteno sagale dirrissanno boombe /osophagus/ tenne infekishiinenni gawajjantara daniitanno.
* Mini giddo xagisate assa dandiineemmo hayyo
-Qaaqquullu diro hedote giddo worino garinni qaaqquulleho geinto ado aa dandiineemmo. Geinto Laakitoos besiilay yaamantino shiilo giddose amaddinohura fengese ajishate kaa`litannonke.
-Gamuutino way aana maxine woratenni qarqara fiyaa hasiissanno.
* Xagisate
-Afuu giddo qaaqquullu aana kalaqantanno fengese xagisate fayyimmate ogeeyyenni hajajantanno xagga heedhanno. Tini xagga infekishiinubba huntanno xagga ikkitanna luphiima qoropho xa`mitannonna garunni adha hasiissannote.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Maaja 25, 2016 M.D
