Yannate tikinolooje duucha haaruudde coyibba leellishshanninke no. Baxxinohunni fayyimmate ragaanni hendannikkinna mixi’noonnikkita labbanno hedubba gumulote soorrante leellitanno gede dandiissino.
Techo fayyimmate qoolinkerano kayinseemmoti tenne hajo ikkase buuxisannonke. Hajo xagisamaanchunna xagisaanchu mimmito xaaddukkinni xagishsha assi’ra dandiinanni yitanno dawaro uytannonkete.
Kuni xagishshi sayinsete su’misinni Teele Meedisiini yine woshshinanniho. Mito mito woyteno xeertote xagishsha yinanni. Korkaatuno xagishsha uynannihu xagisamaanonna xagisaano ayee danino mimmito xaaddukkinni dagoomittete qoolinninna bilbilu giddoonni hedo huurotenni saysatenninna adhatenniiti. Kayinnilla kuni xagishshu dani ninke gobba akati garinni loosannohokka; mageeshshano horonsi’nannisi hee’noommokka; xagishshu xaphoomunni hiittoonni gumulamanni leellannonna hattoore labbino xa’mubba kaysatenni hala’lado xawishsha amandoommo. Hajote aana ogimmate hedose uytinonketi kayinni Dokter Bileeni Mucce halamaancho fayyimmate agarooshshi giddo xaphoomu xagishshi Maarkeetingete massagaanchooti.
Ise yaatto garinni; kuni xagishshi haaronna muli dirra giddo hanafaminoho. Gobbate gede hala’ladunni gumulama hanafinohu “COVID-19” taraawo yannaraati. Anfoonninte gede yanna duuchaho xagishshu mereersha ha’rate dandiinannikkita; xagishshu ogeeyye barra hashsha yitukkinni daga owaatate dodantinote.
Teele Meedisiini xagishshu hayyo ogeeyye xisamaano ‘’mine ofollitineenna bilbilunni harunso assineemmo’ne’’ yitanni batinye ajishate horonsidhinonkanni. Taraawo balaxxe gawajjitansara dandiitannonsa mannoota baxxinohunni batinyu kiirroonnikki dhibbi noonsa manna gatisate kaayyo uytinotenkanni.
Kuni xagishshi xagisaanono; xagisamaanono fooliishshiishatenninna cibbama ajishate widoonni jawa qeechano godo’linohonkanni. Konni ragaannino gobbankera Teele Meedisiini hanafo Koronu yannara ikkitinota massagaancho qaagiissitanno.
Teele Meedisiini xagishshi xagisamaanchu mereersha dayikkinni xeertote hee’re fayyimmate mashalaqquwa tekinoloojetenni irkisame aatenninna adhatenni xagishsha assate. Lawishshaho:- bilbilunni, vidiyote xaadooshshinninna dagoomittete qooli xaadooshshinni hattono uurrinshuwa kalaqqino xaadooshshu hayyuwanni mashalaqqe saysatenni xagishsha gumulate.
Konni xagishshi giddo assinanni gumuluwa babbaxxitinote. Umikkihu dhibba afanna badate hattono xagishshu daafira hasaawate. Hakkiinni xagisamaanchoho shota labbannore kayinnilla dancha mashalaqquwa xissamaanchu ledo hasaawa sufanno. Korkaatuno Teele Meedisiinera hasiisanno coyi co’o yitino mashalaqqe afi’ratenna xagisamaancho hegersine hakkonnira hasiissannota guuta mashalaqqe aa ikkitinota xawissanno.
Leddeno fayyimmate handaarira shotate yinanni mashalaqqe hooggurono; shiima fayyimmate amaale soro jawa danora reqeccishshara dandiitannona Teele Meedisiinenni xagishshira hala’lado hasaawa assa gadachitannote. Xissamaanchuwiinni uynanni mashalaqqeno gamunni xagisaanchohonna xagishshu seyoora jawa waaco ikkitanno yitanno.
Wole Teele Meedisiini owaante mittu xissamaanchi fayyimmate mereershinni hospitaale ha’re xagisi’re xagisaanchu ledo noosi keeshsho kayinni huluullissannota ikkitusironna ledote mashalaqqe hasi’riro; bilbile tennenni owaante afi’ra dandaanno gede assate. Ledotennino tini owaante hedeweelcho bilbilu xagishshi owaanteno aa dandiinannisete. Lawishshu gede mittu manchi mini giddo woy doogote dano iillitusironna mulesi noo manni umikki kaa’lo aate hasi’re kayinni maassa hasiissannosiro afa hoogiro; bilbilu woshshatto assatenni kawaanninni qajeeltino xagisaano widoonni hasiissanno kaa’lo afi’ranna xagishsha aa dandiinanniha ikkinotano Dokter Bileeni coyidhanno.
Wole widoonni Teele Meedisiini mittu manchi lawishshaho:- Fayyimmate gatto xaaddeennasi kayinnilla hiittee hospitaale ha’ra hasiissannosiro, hiikko xagisaanchinna ispeeshaalistenni laisiisi’riro woyyannosiro doorsha afa hasi’riro, hiikkuri xissamaano, hiikkuri dhibbuwara hiikko xagisi’ra noonsaro, handaaraho noo xagisaano mamootenna hiikko afantannoro, dinye amadisiisatenni hanafe guuta owaante aa ledote gumulo ikkaseno kayissino.
Duucha yanna xagishshu uynannihu xagisamaanchunna ispeeshaaliste assitanno amaalamme widoonni ikkinota qummeessitinoti Dokter Bileeni; mite yannara xagisamaanchu coyi’rannokkiha ikkiro; ooso ikkituronna lamunku xaaddannokki gari kalaqamiro towaataano woy wole bissa amaale xa’mitara dandiitannota xawissino. Ikkinohurano Teele Meedisiini owaante xagisaanchu amaale; xagisamaanchu fayyimma harunso; baxxitino hajajonna xagicho aate hasi’nanni woyte; raajete; ekisirenna labbino buuxuwa assa hasi’nanni woyte; surrete fayyimma towaanyo; fayyimmate huwanyo cu’mishiishate loossa gumulate dandiissannote; ikkinohurano garunni horonsi’ra hasiissannota leellishshanno.
Dokter Bileeni yaatto garinni; Teele Meedisiininni xagisi’ra dandiinannikki dhibbuwa no. Lawishshahono gonxe xagisi’ra xa’mitanno xissuwa; darre xagisi’ra hasiissanno xisso; raajenna “Cityscan” labbino loossa hasidhanno xisso fayyimmate uurrinshuwawa ha’rate gadachitannoreeti. Xagisaanchu xagisamaano uurro afi’re gumulannoreetino. Eewanni kurino ikkituro jirro’mitino gobbuwara tiro uynannansa leellitanno. Lawishshahono Awuropawuyaanete robootikisi serjeri gattukkinni assa dandiinoonni. Kunino xeertote noo xagisaanchi isiwa noo uduunne horonsi’ratenni dare xagisi’rate ofollino mancho maashine qorqoratenni xagishsha assa dandaasiiti. Ninke gobba akati gede kayinni konne assate duuchu garinni kaayyo dino.
Baxxinohunni interneetete ledo amadante noo mitiimmuwa horontanni hendannikkita assitannote. Bilbilunni nafa hegersamme gumulate mitiinsitanno neetiworkeeti nooti. Eewanni xaa yannara gobbate gede hananfoonniti dijitaale fayyimmate iniveetive duucha coyibba soorritanno. Jawa tekinoloojete horonsi’raanchimma gumulo halaale assa dandaa hoongummorono shotate yinannita fayyimmate mitiimmuwa xagisateno dandiisannonke.
Gobbate deerrinni hanafubba naada hasiissanno. Korkaatuno xaa yannara yanna mulita ikkiturono Teele Meedisiininni kaajado ikkitino loossa gumulantanni no. mashalaqquwa xawissanno garinni Itophiyaho xaa yannara barrunni 3000 xagisamaano Teele Meedisiini amaale afi’rate bilbiltanno. Halamaancho fayyimma gargarooshshinni calla 200 geeshsha iillanno manni barrunni bilbilanno; amaale afi’reno Teele Meedisiini owaante afi’ranno. Teele Meedisiini haammata horo noosi; xagisaanote anje; hospitaallate ruukko; hospitaalla muli xeertora hooga huluullissunkekkinni xagishsha xagisamaanchoho isilanchimmatenni iillisha dandiineemmote giddo mitte xagishsha afi’rate hayyoti.
Xagisamaano shettotenninna fulotenni gatisate; xagisaano noowa heedhenni ledote looso gumultanno gede assateno dandiissanno xagishshu hayyooti. Ayeerichinnino aleenni kayinni ikkitannonna ikkitannokki fayyimmate uurrinshuwa ruukko gatisatenni shotunni xagisi’ra dandiinannore minensa heedheennanni xagisatenni ayirritino mitiimma noonsa mannoota isilanchimmatenninna yannatenni xagishsha afidhanno gede dandiisannoha ikkasino coyidhanno.
Teele Meedisiini sanu ledo taalo qaaffanno gede dandiisannonkeno. Yaano minenke ofolline babbaxxitino loossanke gumullanni xagishshu harunsonke assineemmo gede, woyyinonna woyyinokkirichinni hospitaale hodhineemmokki gede, shenteemmo gede, wodananke yannanke do’nisi’neemmo gede hattono woxenke winxeemmokki gede assannonke. Hakkiinnino roorannohu kayinni xissote giddo hee’ne mitiimmanke coyi’ra hoogatenni daagganno gawajjo ajishannonke. Yaano yannate macciishshantannonke xisso xagishshu ogeessira shotunni minenke hee’nenni hegersiisatenni xagisi’rate dandiisannonke.
Wole Teele Meedisiini horo mittu manchi xagisaanchu ledo hose xagicho hidhe minesi mare xagicho adhinanni gari leella giwisiro bilbile xagisaanonke ledo hasaawara dandaanno gede kaayyo aanno. Ka’a woyte mitte xagishshu ha’rinsho [pirosiijeri] assate hedino xissamaanchi xagishshu ha’rinsho lainohunni afara hasiissanno balaxote qorowonna jeefote qorowubba xagisaanotenni ledotenni bilbilunni Teelete xagisaano ledo amaa’lannoha ikkinohono.
Owaante afi’ranno woyte baatanno woxi lowontanni shiima ikkasinnino baxxinohunni wolqansa xagishshu fulo diwate mitii’mitanno mannootira addintanni seyinoho. Ledotennino baadiyyete qooxeessira heedhe hodhishshunninna labbanno mitiimmuwa korkaatinni fayyimmate uurrinshawa daa dandiitannokki xagisamaanora kuni xagishshi doorsha aanno. Teele Meedisiini haammata horo noosiha ikkirono gumulote aana jawa qorowo hasi’rannoho. Qorowo qolte baalante bissawiinni daa noose yitanno.
Xagisamaanchu dhaaddo xagisaanchiwiinni dhaaddo amaale afi’rasira buuxa hasiissannosi yitanni massagaancho; xagisaanchu amaaleno garunni macciishshe gumula gadachitannota ikkase xawissanno; kuni ikka hoogiro kayinni dano bushshinote. Umikkiti interneetetenna bilbilu owaantuwa murmuramanna isilanchimmate mitiimma xaaddannoha ikkiro marro mitiimma xawisate wole tunco hasi’rano xa’manno. Wole qorowo hasidhanno hajo kayinni xagishshu isilanchimmaati. Mitu mannira ikkado mashalaqqe iillitunsakkinni bilbilunna interneetete murmurama; mannu wolaphotenni mitiimmuwansa coyi’ra hoogansa; xawisate mitiimmuwa kalaqama garunni la’nara hasiissannore ikkansa Dokter Bileeni coyidhanno.
Xagisaanote ammanamme hattonni hasiissanno. Afantino uurrinshanna amaa’linanni ogimma handaarinni hasiissanno egennono rosichino noonsare ikka hasiissannonsa. Xa’mamme nookki garinni konne xagishsha uyniha ikkiro duucha murara dandaanno. Wolu interneetere agarooshshi shoshshoginoha ikkasi agaramate qoossonsa hunannokki gede waajjitanno bissara wolapho aa hasiissanno. Kuni ikkannohu mootimmate widoonni callaati.mootimma interneetete agarooshshe hala’ladunni kaajjisha noose. Ikkinohurano tini xagishshu owaante garunni gumulantanno gede ammanammoonnire ikkanna xa’mamme noosi looso loosa hasiissanno. Xagisamaano garunni coyshiinshe hasiissanno mashalaqqe adhinoonnita buunxi gedensoonni kaajjishshu widira ha’ra; wolqa nooseta mannu wolqa kalaqano hasiissanno. Mootimmate gede hanafantino loossa kaajjinsha sufa hasiissannote. Fayyimmate uurrinshuwa widoonni kayinni rosiisanna huwanyo kalaqate looso hala’ladunni gumula hasiissanno. Xaphoomunni xagisamaanchunni xagisaanchu geeshsha; mootimmatenni fayyimmate uurrinshuwa geeshsha noo bissa xagishshaho baxxino illacha aa hasiissannonsata kawaanni qolte qaagiissitino.
Demmellaash Demmeqe
Bakkalcho Badheessa 18, 2017 M.D
