Itophiyu fayyimmate handaarira illacha aase bikkinni handaaraho hasiissanno xagganna xaginaatu uduunni shiqqo aanano illachishshe loossanno. Xagganna xaginaatu uduunne gobbate giddo laashshate loonsanni hee’noonniha ikkirono noo hasatto gobbate giddo laalchinni diwa dandiinannikkita anfe luphiima gobbayidi woxu soorro gaamme xagganna xaginaatu uduunni gobbayidinni e’’anno gede assinanni hee’noonni.
Mootimma muli yanna kawa addi addi owaantera hosannoha gobbayidinni e’’anno laalcho gobbate giddo laalchinni riqiwate amaddino faasho garinni gobbayidinni e’’anno uduunne gobbate giddo laashshate wo’naallanni hee’noonni.
Konninni, xagganna xaggate ledo amadisiisamanno uduunne laashshitanno dureeyyera injoo kalaqatenni loossanni afantanno. Dureeyyeno tenne injoo horoonsidhe xagga laashshinanni uurrinshuwa ijaartanni, xaggate ijaarira yine loonsoonni Qilinxo Industirete paarke e’e xagga laashshate widira e’ino akati leellanno.
Tenne lamala seyoote gafi wosinchinkeno konni handaarinni bobbakkino dureeyye mereerinni gaamamanno. Dirredaawu quchumira ijaarisino uurrinshasinni gobbate giddo loosamanni afamanno xaginaateho hosanno uduunni mereerinni afantannore Sirinja, Laboratoorete owaantera hossanno bilqaaxxa, gulukoosete siiwonna lawino uduunne laashshanno; “Hasseet Meediteek” ijaari.
Ijaaru gobbate giddo leeltannota sirinju anje tiratenna gobbayidinni e’’anno sirinja wo’munni wo’ma gobbate giddo laashshatenna konni gobbaanni laalchosi qachu gobbuwa soyaatenni gobbayidi woxu soorro e’’o lossate illachishe loosanni afamanno.
Hasset Meedikeeti safaanchinna anni kalaa Sisay Beqqele ilame lophinohu Dirredaawu quchumiraati. Uminna layinki dirimi rososino harunsinohu hakkonni ilamino quchumiraati.
Layinki dirimi rososi jeefisihu gedensaanni 10 dirrara gobbasinni fule dartete keshshino. Dartete heeshshosi Daalaasi Teksaasira assi’re afi’ri looso baalanka doorikkinni loosino. Ikkollana, manni gobba manninte yee 10 diri dartete keeshsho gedensaanni gobbasi hige ilamino qachira loosate mudhanno.
Gobbate giddo babbaxxitino Investimente aana loosate mudhi woyte, qarunni illacha assinohu gobbayidi woxu soorronni gobbate giddora e’’anno laalchi aanaati. Kuri laalchuwa mereerinni luphiima gobbayidi woxu soorro xa’mannoha hattono lowo daafuronna qoropho hasi’rannoha xaginaatu handaara doorshasi assi’re loosu giddora e’’ino. Xaa yannara uurrinshu xaginaatu uduunne baxxinohunni Sirinja, Tuubenna bilqaaxxa laashshanno.
Gobbate noota xaginaatu uduunni waaco anje xiinxallatenni loosu giddora e’’inohu kalaa Sisayi; ijaara Dirredaawaho ijaadhinohu babbaxxino korkaatinni ikkinota xawisanno.
Isi yaatto garinni; ilamino quchumira ijaarasira qaru korkaati; Dirredaawu suuwosi waammoonniwa, fidala kiirinowanna busha dancha sayisinowa ikkasinni dagoomu giddo e’’e daga owaata dandaasi jawa tiro afidhinotanna giddoyidi hasattosi ikkitino daafiraati. Layinki korkaatisi kayinni; laalchosi gobbate giddonni sa’’e qachu gobbuwara shiqisha hedote giddo worasiiti. Dirredaawa qachu gobbuwara baxxinohunni Somaaliyahonna Jibuutira mule ikkasinni laalcho gobbara soyaate injiinoha ikkasinniiti doorshasi assi’rinnota xawisanno.
Hasseet Mediteeke babbaxxinoha xaginaateho hosanno uduunne laashshate hende loonsoonni ijaara ikkanna ijaaru deerrasi agadhitino doogonni luphiima isilanchimmanna jawu dhukinni ijaarroonniho. Konnira, xaa yannara Insuliinete Sirinjuwa lendanna addi addi dani sirinjuwa laashshanni afamanno. Ledoteno laboratoorete buuxora shuma, sagaranna mundee aate hossannota ‘Urine Cup’ yaamantino bilqaaxe laashshanno.
Xaginaatu uduunni wonshara hasiisannoha xaginaatu deerra wonshitinore ikkansa xawisannohu kalaa Sisayi; ijaaru luphiima fulo assinoonnihanna deerrasi agadhinoha ikkasi kayisino. Xaginaatu uduunni konni albaanni gobbayidi woxu soorronni gobbate giddora e’’annoha ikkasinni xaa yannara gobbate giddo loosamasinni lowo horo aannota coyi’ranno. Qarunni xaginaatu uurrinshuwara kuri uduunne shotunni afi’rate dandiisiisannoha ikkanna gobbayidinni e’’anno laalcho gobbate giddo riqiwatenni gobbayidi woxu soorro gatisate widoonni hee’rannosi qeechi luphiimaho yaanno.
Hasseet Meediteeke jawa dhuka afi’rino ijaara ikkirono; xaa yannara umi doyicho laalchu derrinni Sirinjuwanna laaboratoorete guma uyinanni uduunne isilanchimmatenni loosanni afamanno. Aanteteno wo’mu dhukisinni laashsha hanafanno woyte babbaxxinoha xaginaateho hosanno uduunne laashshatenni handaaraho leeltannota waacote anje gatisanno yiinohu kalaa Sisayi; ijaaru sirinjuwa baxxinohunni gobba giddo hala’ladunni hasantannota 1Mili Liitire Insuliinete sirinjuwa lendanna 1, 3, 5 na 10 ML sirinjuwa laashshanni afamannota egensiisino.
Laalchuwa dikko shiqishate mootimmate fajjo agadhanni noota kayisannohu kalaa Sisayi; xaa yannara hasiissanno harinsho gudinota egensiisino. Konninni, aantete mootimma uyitanno faasho garinni balaxe gobbate giddo noo hasatto hedote giddo woratenni laalchosi gobbate giddo afantanno xaginaatu uurrinshuwara tuqisannota qummeessino. Gobbate giddo noota sirinju hasatto bocunnino ikkiro diwate dhuka afi’rinohu Hasseet Meediteeki ijaari; aantete dhukasi lossi’re wo’munni wo’ma diwate hattono gobbate giddonni sa’e qachu gobbuwara tuqisate mixo amade loosanni afamanno.
Laalchosi shiqishanno gede xa’mo shiqishshinori qachu gobbuwa mereerinni Wodiidi Sudaane, Jibuuti, Somaaliyunna Keeniyu afantanno. Kongo lendanna wolootuno Afriku gobbuwa hasatto leellishshanni afantannota kule; laalcho isilanchimmatenna hala’ladunni laashsha hasiissannota coyi’rino.
Hasseet Meediteeke xaaddote mashalaqqenni loosino egensiisate loosi gobbuwate hasatto galtannonsa gede assitino kokaattanni mitto ikkasi kule; ijaaru maashinna hirtinosi gobbuwa hajamaanonsa ikkitinota Afriku gobbuwa albansa Itophiyu widira qolturo woyyannota amaaltanni afantannotanna tinino dancha hedeweelcho ikkase huwachishanno.
Kaimu womaashsha 420 miliyoone birrinna shoolu diri albaanni safaminohu Hasseeti Meedikeete addi addi giddoyidinna gobbayidi korkaattanni rahotenni loosu giddora e’’ara dandiinokkita kayisannohu kalaa Sisayi; Koovid-19 na gobbayidinna giddoyidi gaance hekko kalaqqinosita qaaganno. Xaa yannara kayinni laashsha hanafinota egensiisino.
Xaginaatu aana loosa baxxitinota giddoyidi fooliishsho uyitannota ikkase kayse; looso quqquxamatenni hanafinota huwachishanno. Kalaa Sisayi yaatto garinni; loosunni afi’nanni e’’onni aleenni lubbote aanno kasseenyi erotenni rooranno. Xaginaatu hiikkunni daddali gede hira, soorranna hidhatenni shotunni e’’o afi’nanniha dikkino. Jawiidi horo loosu aanno tiiu kasseenyaati. Mannaho mala ikkate dandaa baalunkuri aleenni hagiirsiissannotenna ayyaanu kasseenya uyitanno. Batinyootu handaara karsantanno woyte leeltannokkihu konni korkaatinniiti. Xaginaatu handaara karsantannori kasseenya hasidhannore shiima mannaati.
Togoore seeda yanna adhannohu, lowo daafuronna fulo xa’mannohunna kayinnilla dagooma lowo geeshsha kaa’lanno loosi horosi gobboomunnita ikkasenni ilamate gatanno su’mi hee’rannosi yaannohu kalaa Sisayi; xaa yannara Itophiyu giddo rosamanni dayino daddali harancho yanna giddo e’’o abbara dandaannohonna sufotenna gobboomu horosi lowonta ikkitinokki loossa ikkitinota wodanchammora dandoommo yiino. Isi kayinni anjesinni hanafe noosi ajuujanni gobbatenna ilamate gatanno looso loosa ikkinota kule; seeda yanna hasi’rannoha kayinnilla ilamatenna gobbate gatannoha xaginaatu looso ikkasi huwate doorshasi assi’rinno.
Kalaa Sisayi Investimente jawaachishate widoonni Dirredaawu quchumira woyyaabbinoti Investimetete millimmo no; quchumu gashshooti Dirredaawa lossate babbaxxitino doogonni loosanni afamanno. Loosanno loossa mereerinni Dirredaawu quchumira ilantinori Diyaaspooru daga gobbansa e’e Investe assa dandiitanno gede woshshatto assanna injoo kalaqa mittete. Konnirano batinyu gobbansa e’inotanna e’inori mereerinni isi mitto ikkinota qummeessanno.
Kalaa Sisayi xawishshi garinni; ijaaru 6 kume kaare meetire aana fooliishshi’rinohanna luphi yino dhuki noonsa maashinna amadinoho. Lawishshu gede mitticho maashine calla 200 toone qelpheepho afidhino. Kuni jawu dhuki barrunni 700 kume sirinja laashsha dandaanno. Ikkeennano maashinna konni aleenni laashshate dhuki noonsare ikkansanni aantete suude calla soorrine xa laashshinnohunni erote laalcho lossa dandiinanni.
Mittu barrinni 8 sa’’aate calla laashshanni afamannohu kuni ijaari looso hanafinohu 64 loosasinenniiti. Aantete wo’ma yanna loosa hanafanno woyte 200 iillitanno qansootira loosu kaayyo kalaqannoha ikkanno.
Xa wo’ma yannanni laashshara dandiinokkihu buru uduunni hasi’nanni bikkinni gobbate giddora e’’a dandiinokkihura ikkanna muli yannanni bura uduunne halashshine eessine wo’mu dhukinni laashshinanniha ikkanno. Ijaaru gobbate giddonni sa’’e laalchosi qachu gobbuwara shiqishate mixo noosiha ikkasinni halashshate loosi agaramannosi.
Konnirano, quchumu gashshooti halashshinanni base aate fajjinota xawisinohu kalaa Sisayi; base afi’nihu gedensaanni konni aleenni noo dhuka horonsi’ne laashsha dandiinanni. ”Xaginaatu uduunni jawa qoropho hasi’rannohanna deerrasi agadhino garinni ofolla noosi. Konnira, bura uduunneno ikko laalcho qorophotenni amadate dandiissannoti ikkado base hasiissanno. Konni daafira halashshinanni base hasiissanno” yaanno.
“Sirinjuwa laashshate buru uduunni gobbayidinni e’’annoha ikkirono loosamino uduunne eessantenni bura uduunne eessine sirinjuwa loosa woyyitanno” yaannohu kalaa Sisayi; sirinjuwa gobbate giddo loosamansa xibbuunni 30% fulo ajishshannota egensiisino.
Mootimma laashshaano Industirrara uyitino illachinni laashshaano jawaattanni afantannota kayisannohu kalaa Sisayi; batinyootu laashshaano Industirra irkisamanno looso loossannota coyi’rino. Babbaxxitino bare kalaqatenni mimmitinsa ledo egennantanno gedenna rosicho soorridhanno gede hattono dikkote mittoo’ma kalaqidhanno gede loosa hasiissannota coyi’ranno. Baxxinohunni, egennote reekko assatenni gobbate gede handaaru handaarunkunni ogeeyyete qajeelsha aatenni ogeeyye ikkadda assa hasiissannota ammananno.
Dagoomtte yawo fulate widoonni ilamino quchumira Dirredaawaho batinye beeqqo assanni afamannota kule; xaginaatu aana loosa umisenni jawiidi dagoomittete beeqqo ikkitinotaati kalaa Sisayi huwachishannohu. Ikkirono, addi addi gobboomu woshshattora dawaro qolatenni halammesi leellishannota egensiisino.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Maaja 25, 2016 M.D
