Kaaliiqiwiinni uynanni aamanshano ikko kalaqantino korkaatta balaxxe affe bobbaha gummaamma assitino manni mereerooti; techoohu seyoonke qooli wosinchi Kalaa Selemoon Geetaahunihu. Ilaminohunna lophinohu Addis Ababaho addi su`minni Qeera Bulgaariyu qooxeessiraati. Wendimmaamaachinna Qidduus Yaareedi hattono Nifaas Silk xaphooma rosu minnara uminna layinki dirimi rososi harunsino.
Wosinchinke haqqu loosi ogeessa ikkinohu annisi loosanno haqqu laalcho la“anninna ledosi loosanni lophasi; haqqu loosira baxxino baxilli galannosi gede assinosita huwachishanno.
Honse kifile rosaancho ikki yannara mitto barcima loosatennu annisi faale harunsannoha ikkasi farcishiishi`rino. Layinki dirimi roso jeefisihu gedensaannino rosichunni afi`rino egenno suwashshunni Aseer konistiraakishiin tekinolojete kolleejenna Addis tegibaare-idinni haqqu loosi tekinoloje dipilooma afi`rino.
Rosichunni Xiyyit faabrika yinanniwano sasu diri geeshsha haqqunna siwiilu loosaasinchimmanni; hattono Itophiyu komporsaatote uurrinsha giddo haqqu loosi sooreessinni kayse laalchu kifile maanaajere ikke onte dirrara loosino. Xa noo deerrinni tenne uurrinsha giddo qaxarame loosanno yannara afi`rino egenno kaima ikkitinosita dimaaxanno. Baxxinohunni qole ha`nura haqqubba akatoominna laalchubbansa daafira lixxino egenno afi’rasi xawisanno.
Itophiyu komporsaatote uurrinsha giddo qaxarame loosanno yannarano kalaqamu haqqubba horoonsi`ratenni budillaanonna yannillicho uduunnubba baxxitino hayyonni haruudde kalaqote loossa loosatenni; tekinolojubba rahe adhatenninna woyyeesse loosatenni uurrinshate massagaanowiinni adhamooshshe afi`ranno gede assinosinkanni.
Kalqoomu deerrinni haqqu loosi tekinoloje handaarinni loosantino loossa la“atenninna xiinxallo assatennino noosi egenno lossate wo`naalsha assanni keeshshinotano kaysanno. Qarunnino kalqete doytannori looso yinannihunna kalaqamu amadosi agarino haqqu loosi tekinolojeno Itophiyu giddo hala`lallanno gedeno hala`lado xiinxallo assino. Qote totehono annisi ledo ikkatenni haaruudde haqqu kalaqote looso gumma loosanni keeshshinohura loossasi haammatu manninni adhamooshshe afi`ransanni wo`munni wo`ma hallanyunni loosanteemmero roore horaameessa ikkannota ammanatenni umisi uurrinsha fanate mudhi.
“Mootimmate loosaasincho ikka`yanni suuqi’roommo woxi hee`ra hoogierono anni`yawiinni afiroommohu dirrate rosichinna rosunni irkisantino egenno`ya hattono mitu mitu uduunnichi nooehura baca diqarramoommo” yaatenni; 16 dirira albaanni umisi looso hanafino hedeeweelcho qaaganno.
Noosi 1 kumi 500 birrinni babbaxxitino waacubba hidhatenninna 250 birrinni shiima mine karaaya“atenni haqqu looso hanafinota coyi`rannohu Kalaa Selemooni; balaxe mannuwiinni hajajo adhinohurano suwashshunni laashshate widira e“inota xawisanno. Waaddicho labbinore ha`nura haqqubba kalaqamu amadonsa, suudensanna danansano amaddinonte gede babbaxxitinore haqqu laalchubba laashshatenni egensiisa hanafi.
Loosisi guma la`inori qooxeessu dagoommano babbaxxino mini uduunnubba loosiisi`rate Kalaa Selemooniwa daa hanaffu. Loosu hala`lanni dayi; tenne yannarano angasi aana noo udiinni gobbaanni ledote karaaya“anna kaa`litannosireno qaxara gadacho ikkitusi. Baxxinohunnino qole rosamino haqqu loosi gobbaanni kalaqamu amado agarinonna islanchimmatenni loosannoti haqqu gumma batinyu ille goshoosha dandiitu. Kalaa Selemooniha saafaari haqqu laalchubba horoonsi`rate jajjabba mootimmatenna hallanyu uurrinshuwano gattukkinni hasatto leellishshu.
Kalaa Selemooni wo`naalsha wodanchinohu olluu gashshaanchino qooxeessisira afamanno mittimmate loosi sheede giddo loosi`ranno gede kaayyo kalaqisi. Mini giddo horoonsi`nanni uduunnubba ledotenni bunu mini baankoone, uulla kaxxaasincho /perke/nna labbino laalchubba hala`ladunni laashshatenni jajjabba uurrinshuwara iillisha hanafi. Laalchubbasi budillaanonna yannillicho amado noonsahurano babbaxxitino restoraantubbanna loojubbano gattukkinni illacha goshooshi.
Loosaasinesi kiirono ikko loosate dhukansa lossanno noo yannara kayinni kalqete daga aana fayyimmatenna miinju rakko iillishshinoti koronu vaayires korkaatinni loosisi aana qarru xaadisi. Ikkollana kalaqamino qarra danchummatenni adhatenni saafaari loossasi egensiisatenni uurrinshasi tii“a agarsiisate sharrami.
Wole widoonni qole dikkote baara widinni daanno xaaxamino haqqi /MDF/ tekinoloje hala`late ledo amadisiisame saafaari loososi shiimunni gawajjaminota dimaaxino. Ikkollana xaadinosi qarrinni qeelamikkinni; baxxitinonna haruudde ikkitino kalaqote loossa haare fulatenni wolootta uurrinshuwa ledo xaadooshshe kalaqatenninna kontiraata amadatenni dikko wirro qorqorate dandiinota huwachishanno. Baxxinohunni Giyooni hoteele hoowe giddo nooha Giroovi gaardenenna restoraantete gangalatu barcimma, kus, haqqunniha mittu dirimi fooqete minenna xaphooma haqqu loossa loosatenni afamishshasi lossi`ri.
“Kunino mootimmate illacha goshooshatenni Inxooxxo paarke aana mite mite saafaari haqqu loosi gumma kontiraatunni loosate kaayyo kalaqinoe” yaatenni qaaganno. Lawino garinni Beseqa looje aanano halalli basera owaattannonna dizayinensanni baxxitinore haqqu caalubbanna wolootta budillaano hoteelete mini uduunne loosino. Hattono Cebera Curcuru aana paarke loossino mitte pirojekitera babbaxxitino budillaano uduunnubba akeeku garinni loosinota; ikkollana pirojekite uurrase korkaatinni laalchubbasi hala`ladunni shiqisha dandiinokkita buuxisanno.
Konni gobbaanni Kalaa Selemoon haqqu loossa horaameeyye ikkitino hallanyu uurrinshuwa mereero Yood Abisiiniya budu haranna Dukemete aana afantanno Wellimma rizoorte kullannire ikkitanna; kuri uurrinshuwarano Itophiyu mayimmanna bude xawissannore haqqu ogimma leellisha dandiino.
Kalaqamahonna budeho baxxino baxilli noosihu wosinchinke baara widinni luphiima gobbaydi soorronni e`annore haqqunna siwiilu gumma ha`nura haqqenninna gobba giddo budu laalchubbanni riqiwate ajuuja noosi. Baxxinohunnino baara widinni daggannori xaaxantino haqqubbanna haqqu gumma wayi kisannonsa woyte shotu garinni ba`annore ikkansanni Saafaari haqqubba kaajjillunnino biinfillunni woyyitinore ikkansa dagoomaho huwanyo kalaqatenna ha`nura loossa dikkote adhamooshshu hee`rannonsa gede illacha asse loosanni afamanno. Tenne ajuujasi adda assate dandiissanno xiinxallo xiinxallinoha ikkanna konnirano hala`lado base, baajeette hasiissannosiha ikkasinni halamaano bissa hasaawisanni nootaati kulinonkehu.
Wole widoonni konni daniti ha`nura laashshote harinshonna dandoo aantino ilamara tareessitanno gede jawa halcho noosita coyi`ranno. Muli yanna giddono Qirqoosi manufaakicheriing tekiniiketenna ogimmate kolleejje ledo loosate sumiimme kalaqinoha ikkanna; manufaakicheriinegete loosaasine qajeelshatenni egennotenna dandoote reekko looso gumulanni afamanno. Hattono lalchubbasi gawa`litannowa dikkote iillubba halashshatenni gutunni loosate sumuu yiinotano buuxisanno.
Xaa yannara kaapitaalesi boco miliyoone birra ale lossa dandiinohu kalaa Selemooni; 11 mannira uurrinshu loosu kaayyo kalaqino. Loosu akati garinnino 20 ikkitanno loosaasine yannate geeshsha qaxare loosiisanni afamanno.
Haqqu ogeessi Kalaa Selemooni albillicho ha`nuranna haaruudde kalaqote loossasi industirete widira luphi assate mixo amadino. Konnirano ikkitanno baatto afi`rate piropozaale qixxeesse sinu quchumira shiqishinoha ikkanna; kunino adda ikka dandiiro haammatu qansootira loosu kaayyo kalaqannoha ikkasinnino aleenni baxxinohunni baara widinni daannoha haqqu looso /ferniichere/ riqibbanno loossa hala`ladunni loosatenni gobbate eewaancho qeecha fulate dandiisannosiha ikkinotaati huwachishinohu.
Techoohu seyoote qooli wosinchinke baalunku noosi coye beeqqe ita gobba kaajjishshannota ammananno. Techo danchumma assatenni ga`a biifisa heeshshosi wodhooti. Konniraati horo aannonna xa`minisiwa baala woxenna egennosi beehate badhe higannokkihu. Baxxinohunnino qole haanju harumi amuraati loosira irko assanno; kaasanno; kaasinohano agarate looso gumulanno.
Industirete widira tareessate mixosi adda ikkituro baatto afira dandiirono qote qotehono sufotenni ha`nura haqqubba latisatenni industiresira waaco hattono kalaqamu jiro agarooshshi loosira qeechisi yawo fulate hedino. Konneno assannohuno loosanno loosirano ikko gobbate latishshira kaa`lannota ammanatenni ikkinota coyi`ranno.
Ledoteno looso hooggino wedelli baatooshshiweelo isiwa dagge qajeeltanno gede assatenni ajuujaamenna gobba ragidhanno ilama kalaqantanno gede umisi qeecha fulanni no. Konni gobbaannino olluunni hanafe noo mootimmate tantano ragaanni gumulantanno dagoomitte loossa aana beeqqatennino albisa manchooti. Kuri giddonnino anga ajjinorira mine haaroonsate assinanni millimillubbanna sagalsate amanyooti aana yawoso fulannota buuxisino.
Kalaa Selemooni xaa yannara baxxinohunnino soorrote kawa kalaqamu jiroranna ha`nura egennubbara mootimmate gede uynoonni illachi isi gedee ogeeyye jawaachishanno yee ammananno. Ikkollana dirrate albaanni gobba giddo laalchira noo laooshshi woffi yinoha ikkasinninna daafuru gumino horaameeyye assannokkiha ikkasinni batinyu handaarunni hexxo mudhite fultanno akati noota kaysanno.
Wole widoonni jajjabba gobboomu pirojekitubba aana handaarunni kaajjitino egennonna rosichu noosi mancho beeqqisiisa hoogate qarri noota qaagiisse; kuni handaari lophannokki gedenna ogeeyyeno gari bayicho afidhannokki gede assinota kaysanno. Ikkinohurano xaa yannara handaara uynoonni illachinna irko kaajjite sufa hasiissannota qummeessino.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Badheessa 18, 2017 M.D
