Batinye maate oosichonsa baxxinohunni rosoho illacha tugginorenna worba rosaano ikkituro “Ati lophitto/ttaro doktora ikkatto/tta” yaa rosantinote. Tenne wodanchitino qaaqquulli “Albillitte maricho ikka hasi’ratto/tta?” yine xa’mininsaro co’o assite tidhitinokki afiinsanni “Doktora, Injinere, Payiletenna w.k.l…” yaa wo’munku woyti dawaronsaati.
Dokter Elsaabeex Ari’ayatino tenne doogonni lophitino beettooti. Maatese anjesenni dokter yaanno su’ma uyitinose. Korkaatuno anjesenni hanaffe rosoho noose aammama luphiimate. Tenne wodanchitino maatese ga’ase hedatenni ‘Ati lophittaro doktora ikkatta” yitannose. Iseno yitinose qaale hamii’ni yite adhite doktora ikkate ajuuja amaxxitu.
Elsaabeexira maatese uyitinosehu ‘dokter’ yaanno su’mi woshshatto calla ikke digatino; loosunni leellishshino. Halchose gumunni biifisate anje heedhenni techora safo tuggino. Anjenni kayisse jawimmate geeshsha dokter yaanno su’minni dhaabbino safose dokterimma wo’ma ba’latto ledo duqqate diayirrinose. Tayxe Addis Ababu Yuniersite fayyimmate sayinse rosi mini maassiisino xaginaatu rosaano mereerinni luphiimaho yinoonniha 3.93 ikkino guma borreessiise seennunninna xaphooma rosaanonni ba’lattotenni maassantino;
Addis Ababu Yuniversite fayyimmate sayinse kolleeje xaginaatu rosi mini qajeelsanni keeshshino 95 meyaa rosaano mereerinni mitte ikkitinoti dokter Elsaabeexi; anje ajuujase guma gansiisidhara dandiitino.
Addis Ababaho ilante lophitinoti dokter Elsaabeexi; xaginaatu rosi bilchaata surrenni aleenni giddoyidi hasatto hasi’rannoha ikkasi kulte, hakku dhukino anewa no yitanno. Qaaqqimmatenni kayisse xaginaatu ogimmara luphiimu baxilli nooseta kayisse; techora iillaserano ila ayiddise qeechi luphiima ikkinota kultanni; “ama’yanna anni’ya rosunni dixiibbinoreeti; ikkirono rosoho jawa illacha tugganno. Konnira roore anga Itophiyu ooso gede anino rossukkinni rosiissanno maatenni fuloommate yuummaro kapho di ikkanno” yaatenni xawissanno.
Gobba loosantannohu maatetenni hanaffanno mitte qaafonni ikkasinni ikkadu qansooti hee’rannose gede jawiidi qeecha fultanno. Dokter Elsaabeexino anjeni hanaffe deerru rosaancho ikkasenna diru dirunkunni baraarsha adhitinokki yanna nookkita qaagganno. Konnirano rossinori rosu minna hattono rosiisaanose safo ikkitinoseta coyidhanno. Ise yaatto garinni; hatte yannara heeshsho’ya aana tuggino safo jawate; Kunino xaginaatu rosi’yara lowohunni kaa’linoe . Baalunkuri aleenni kayinni maatese rosoho uyitanno bayichi hattono assitannoseti sufote irko Elsaabeexi afiinni dixawisantannote. Baxxinohunni bayru rodiise layinki annimma qeecha fulatenni halchose gumu’litanno gede lowohunni kaa’lannosetanna jawaachishannoseta xawissanno.
Dokter Elsaabeexi yinannase lophitinoti beroo xagisaancho ikkate ajuujaancho; techo xaphooma xagisaanchimmanni maassantino. Xaginaateho uyitino bayicho heddanni ‘xaginaate rosa hoogoommaro hiikkeemmankanni?’ yite umose xa’mitanno. “Maganu fajjeenna anje ajuuja’ya gumu’loomma. Kuni aneno lowo geeshsha dhaggeeffachishannoe” yitannoti dokter Elsaabeexi; rosu heeshshosenni mittenna callicho doorshise Xiqur Ambessu fayyimmate sayinse kolleejera e’’e rosa ikkinota kultanno.
Halchose garinni Addis Ababu Yuniversite fayyimmate sayinse kolleeje iillitinoseha ikkanna; konne jawa hagiirre wodanisera amaxxite Addis Ababu Yuniversite fayyimmate sayinse kolleeje karsantino.
Lamala diro adhannohu xaginaatu rosi koroonu fayya korkaatinni sette diro adhinoseta kultannoti dokter Elsaabeexi; sette dirra Yuniversitete keeshshose kultanni; akatoomunninna egennotenni irkisaminoha ikkasi xawissanni; jaallase ledo ikkatenni wo’ma yannase rosoho uyite sayissino.
Rosu wo’manka woyte ikkadonna baqqi yaa xa’mannoha ikkasinni wo’manka woyte loosoho qixxaawoommate yitanno. Harinshotenni rosaanchonna loosaasincho ikkatenni babbaxxitino hospitaalara rosiisidhanno xagisaancho ikkite xaphoomu fonqolo adhitino. Togoo fonqoli fooliishshote jeefishsha ikkasinni hashshinna barri jawaante xa’mannota xawissanno.
‘Xiqur Anbessu hospitaale lendanna Yekkaatiti, Zewuditunna Miniliki Hospitaallara rosaanchonna loosaasincho ikke loosoomma’ yitannoti dokter Elsaabeexi; rosaanchonna loosaasincho ikke loosa lowo geeshsha daafuristannota ikkiturono hagiirsiisanno midaadi nooho. Ise yaatto garinni; xagisaanchimmate ogimma loosunni la’’a dandiinannihu lamunna sasu diri gedensaanni ikkasinni tenne yannara hasattonna halcho loosunni mittoo’mitanno. Kuni kayinni xagisaancho ikkate hasatto erotenni ledanno. Tenne yannara qooxeessinkera noo manni xissie, konne darga togo macciishshamie yiiro hagiirrunna quqquxotenni ogimmate amaale uyinanni ikkinnina badhera yaa dihasiissano.
Xaginaatu rosi mine dancha jaaloomunna mittimmate yanna hoogguro lowo geeshsha ayirranno yitannoti dokter Elsaabeexi; duuchunku coyi injiinoha ikkannokkitanna lowo hekkonna shatto sa’’a xa’mannota coyidhanno. Baxxinohunni rosaanchunna loosaasinchu mitteenni loossanno woyte batinye yaachishshannoti, dadillissannotinna hexxo mursiissanno coyubba xaaddanno. Ikkinohura sooddannota labbannokki hashshuwa sa’anno; ikkirono tenne mitiinsitanno akatubba jaallansa ledo amaalamatenna hedo soorriratenni shota ikkite sa’anno gede assinanni.
Xaginaatu rosi woloottu rosu handaarranni baxxannoha assanno coyi ayirrado mannu lubbo aana loonsanniha ikkasinniiti”yitannoti dokter Elsaabeexi; xaginaatu rosi riqiwantannokki mannu lubbo aana loonsanniha, hala’lado yanna adhannohanna luphiima qoropho hasi’rannoha ikkasinni woloottu ogimmate handaarranni baxxannoho. Tini baxxitino ogimma ayirrado mannu ooso gatisate illachishinoha ikkasinni xagisaano rossino rosonna e’ino qaale kaima assite loosa hasiissannonsatanna xagisiraano xagisaanono noonsa xiiwo huwatte mereeroho noo xaadooshshe keereensa hasiissannonsata amaaltanno.
Anje ajuujase adda assidhinoti xaphoomu xagisaancho Dokter Elsaabeexi; sette dirra rosu mini keeshshosenni albillitte Ispeeshaalayizde assitanno ogimma baddara dandiitino. Ise yaatto garinni; giddose lixe e’’inohu xaginaatu handaari hedeweelcho xaginaati golaati. Korkaatuno rosaanchonna loosaasincho ikkite keeshshitino mittu diri giddo lowo geeshsha hagiidhitinonna giddise kassi yiino loosu golla mereerinni hedeweelcho xisso goli qarunni kullanniho.
Hedeweelcho xaginaati goli batinyootu waajjitannohonna xooqqanno gola ikkirono ani kayinni doorsha’ya assiroomma yitannoti dokter Elsaabeexi; xaginaatu goli surre loosiisatenni wiinamu dawaro hasi’rannohonna hajote ranke iilla xa’manno. Kunino xagisiraanchu xaginaatunniwa iillino rankenni lubbosi gatisate dandiinanni umikki xaginaatu gola ikkasinni kasseenya aannoe yitanno.
Hewedeelchu xaginaatu goli wiinamu hedonna qaafo adhatenni xgisiraanchu lubbo gatisate wo’ma dhuka mucci assine horonsira hasiissanno. Hakko bikkinnino ranke calla ikkikkinni wodancha xa’manno yitannoti dokter Elsaabeexi; surre loosiisannohanna rahisannoha ikkasinni dorshase assidhinota kultanno. Konninni ledote hedeweelcho xaginaatu goli giddo xaaddinonsa xagisiraano dancha xiiwo kalaqqinoseha ikkasinni insa faasho harunsate heddino.
Jeefoteno seennu rosaanora nooe yitinno amaale beekkino; kunino seennu rosaano heddinore gumu’litanno gede qarunni hasattonsa buuxa balaxo uyinanni hajooti. Hiikku manchino maatete xiiwonni hasi’rannokki doogora hara dinosi. Giddoyidi hasatto badde yanna uyite loossuro gumaamma ikka dandiitanno.
Konninni ledote hiikku manchino xa’mateno ikko sorate waajja dinosi yitannoti techoonketi seyoote gafi wosincho; hiittenne xa’mo xa’mate hattono dawaro lawinoe baala qolatenna sorate badhera di higeemma. Korkaatuno soro’yanni rosoommare seeda yannara dihaweemma. Kuni badooshshe’ya ikkeenna lowore afi’roomma yitanno. Batinse xiinxalla gadacho ikkitinonte gede ikkado fooliishsho afirano guma garunni jeefisate hasiissannota amaaltano.
Ayirritannotannasa’nannikkita labbannota sette dirra jawaata sharronni sa’e ajuujase adda assidhinoti dokter Elsaabeexi; Addis Ababu Yuniversite Xiqur Ambessu fayyimmate sayinse kolleejenni ba’lattotenni maassantinohu kalqoomu meentu barra (March 8) ayirrinsi (Ammajje 29,2017 M.D) lamalaraati. Tenne hedeweelchonni wo’manka gobbatenna kalqete meenti, hawalle kalqoomu meentu barrira (march 8) iillishino’ne; dokter Elsaabeexino hawalle iillishinohe, hawalle hagiidhootta. Aantino yannakki dancha loosu yanna ikkitahera halchineemmo; keerunni.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Badheessa 4, 2017 M.D
