Techoti seyoote wosinchonke faashinete Industire giddo su’minsa gotti yee woshshamanno manni mereerinni mittete; dukko Ijjigaayyehu Hayilegiyorgiis yaamantanno. “Ijjigi diizayine” safaanchonna ha’nuraati.
Tenne ogimmanni 30 ale dirra loossino. Itophiyu diilallote doogo owaataano lede Itophiyaho harinsoonni kalqoomu biinfillu heewo uddanna qixxeessatenni luphiima afamishsha afi’ra dandiitino.
Wosinchonke ilantinohu Addis Ababaho ikkirono lophitinohunna rosose harunsitinohu Hararete quchumiraati. Hararete afamanno Qedaamaawi Hayilesillaasenna Medihaanialemi rosi minna e’’atenni uminna layinki dirimi rosose harunsitino.
Qaaqqimmasenni dokitere ikkate hasatto noosenkanni; ikkollana, dirise lexxanni dayta angate ogimma looso loosanna afidhino uduunne dereertanni gowa hanaffu. Kuni rosichi xa iillitino kalqoomu diizayinete rosichisera xinta ikkinota xawissanno. Uddannaseranna faashinete addi illacha uyitannonkanni. “Baxxinohunni layinki dirimi rosaancho ikkumma woyte sai dirita yunifoorme darenna hasireemma diizayinenni gowe kaawuyya gane haaro uddano asseemmankanni” yaatenni qaagganno.
Konne assitannohu kayinni faashineteno ikko diizayinete daafira egenno noosehura ikkikkinni hasattose harunsatenni calla ikkinota kultanno. Rosisera qoteho daanteelenna wolootta uddanna haaruudde kalaqo ledatenni loossannota xawissanno. Qaaqqimmasenni maatese gowisiissannose uddano aanano umise diizayine leddannota qaagganno.
9ki kifilera heedhe mine assidhinota coyidhannoti diizayinercho; layinki dirimi roso jeefissinohuno mine assidhu gedensaanni ikkinota kultanno. Layinki dirimi gobboomu fonqolinni dancha guma abbite Addis Ababu yuniveriste “Art school” e’’ate kaayyo xaaddinoseha ikkirono galtese loosu akati korkaatinni Giriike harasenni Yuniveristete roso harunsitukkinni gattino.
Giriikete Ateensi quchumira heera hanaffuhu gedensaanni kayinni kuulu rosinni roore ogimmate widira wodana tugge Giriikete afamanno Ameeriku seennu diizayine rosi minira e’e rosatenni dipilooma amaddu.
Babbaxxitino qixxaawubba beeqqate kaayyo afidhinoti wosinchonke; Baara wido la’inota haaruuddenna kalqoomu deerri noonsa uddanna loosate mixidhe gobbasera higgu. “Gobba’ya higummahu ko’o laoommare baala loosatenna faashinete leellisho qixxeessate ikkinohura shaanxunni haare abboommahu loosoho kaa’litannoe uduunne callaati” yaatenni yannate noose hasatto kultanno.
Dagguhu gedensaanni Ayibekisi Hoteele sooreeyyera hedose beekku; hedeweelcho Artiist Chaachi Taaddesete ledo xaadde mitteenni loosate sumuu yitu. Baxxinohunni Artiist Chaachi moodeeloota filate yawo fultanno gede assatenninna kalqoomu deerra agartinore haaruudde uddanna loosatenni umita faashinete leellisho shiqishshu.
“Umiti faashinete leellisho bacu manni lainotanna gumaame yinannita ikkiturono hedoomma garinni suffara didandiitino” yitanno. Yannate haammata egzibiishinenna baazaare qixxeessitanni babbaxxitino faashinete leellisho harissurono shiqqanno uddanna deerransa agartinokkirenna suuqetenni hirantinore kalaqu loosi leellannonsakkire ikkansanni hattono mixote kaiminni ise xawisannoha ikke dileellinosenka.
Faashine umose dandiitino Industireeti yitannoti dukko Ijjigaayyehu; konne hedote worino akati yannate nookkihura ogimma baxxanni rosamino garinni uddanote gowatto loosi giddora eate gadachamase huwachishshanno.
Ikkollana, 2003M.D Addis Ababaho qixxaabbino “Mrs world Ethiopia” heewo aana iseno loosise gumma shiqishate kaayyo xaaddinosehura wirro faashinete Industire giddora e’u. 26 ikkitanno heewote beeqqaanora uddanna loosatenni gumaame ikka dandiitu. Baxxinohunni, modeel Hayaat Mehammed kalqoomu deerrinni heewisantino uddanna loosase luphiima hagiirre kalaqinoseta qaagganno.
Wosinchonke yannate loossanno uddanna la’’amansa ikkinnina su’miserano ikko afamishshise daafira illacha tugginokkita xawissanno. “Kunino afa hoongetenni, layinkihunni loosoho calla nooe hasattonni burqinoho” yitanno.
Layinki heewonni kayinni faashinete diizayinercho ise ikkase barete aana kullanni gede; qoleno mitte mittente uddanora baantannise gede xa’midhinota coyidhanno. Konninni, Ameeriku heewote qixxeessaano ledo baatooshshunni sumuu yite 13 uddannara baantannise gede assinoonnitanna loossino uddanna mereerono yannate umita ikkite qeeltinoti Artiist Sayaat Demisseti uddidhe heewisantinota kultanno.
Faashinete heewora qoteho babbaxxitino uddanna hajajotenni loosa suffinota coyidhannoti diizayinercho Ijjigaayyehu; harinshotennino “Meeda” yinanni uurrinsha widoonni wolootta 11 diizayinerooti ledo xaadatenninna malamatenni Itophiyu faashinenna diizayinerootu maamara safidhu.
Honse dirra kiirsiisino maamari korkaatinni haammata faashinete leellisho qixxeessatenni kalaqote loosose hala’ladunni shiqisha dandiitu.
Dukko Ijjigaayyehu konni maamari giddo lamala dirrara pirezidaante ikkite owaattino. Xa boordete miila ikkatenni handaaru lophora qara qeecha fultanni afantanno. Ledoteno, Itophiyu angate ogimma maamari boordete gambisaancho ikkite owaattanni no.
Diizaynercho Ijjigaayyehu; budu uddanna loosi giddora e’inohu baxxinohunni umi “Mrs world Ethiopia” aana beeqqitino yannara 26 ikkitanno heewisamaanora mittu dani uddanna afi’ra hoogase korkaatinni ikkinota qaagganno. Yannate xaadinose qarra tidhate suqqaanotenni loosiissuhu gedensaanni kayinni umise hasidhanno diizayinenni, isilanchimmate deerrinni minise giddo loosse lame suqqaano qaxarte loosiisa hanaffu.
Diizayinercho baxxitino doogonni loossannoti budu uddanna luphiima adhamooshshe afidhanninna lophitanni daggu. Baxxinohunni, budu uddanna ayee woyteno uddi’ra dandiisiisannonna aja dume goshooshanno garinni diizayine assite loossannoha ikkasinni laalchubbase hasatto yanna yannatenni lexxitanni dagginota coyidhanno.
Konne harunseno Industirete deerrinni hala’ladunni laashshate widira e’’a nooseta mudhite hajose manaadda Interpirayize massagganno sooreeyyera amaaltu. Aantino shoole dirrarano wirro wirro uurrinshate widira maratenni laashshote bayichi xa’mo shiqishshu.
Shoole dirra gedensaanni kayinni diizayinerchote wo’naalshanna loossanni noo olluu mini geeshsha maratenni la’ino komite gobbate baraassanno qeechinna loosu hala’linyi kaiminni horontanni injaannokkiha ikkasi huwatansanni Qecene yaamamanno baycho afantanno manaadda Interpirayizubba mereershi giddo laashshinanni sheede uyinannise gede assitu. Latishshu Baankenni 1.5 miliyoone liqoo adhatenni 44 gowattote maashine eessitu. Ledoteno, looso harisate ikkanno woxe qole 2 miliyoone birra Ennaati Baankenni adhite hala`ladunni laashsha hanaffu.
Ledoteno, Arba Mincete geeshsha ha’ratenni suqqaano mittu qooxeessira tantanatenninna fuuttunni heqo injeessitannore 5 meento qaxaratenni hasiissanno waaco baala wonshatenni babbaxxitino angate ogimmanni loosantinorenna yannillicho diizayinubba ledo qineessatenni ilamate ikkitanno uddanna hala’ladunni laashsha hanaffu.
Baxxinohunni, Itophiyu diilallote doogo lede haammata mootimmatenna hallanya uurrinshuwa gattukkinni budu uddanna loosatenni su’mise gotti yinota xawissanno. Turkete Izmiiri, Hindetenna Niwuyoork kalqoomu daddalu leellisho aana Itophiyunnita budu uddanna leellishatennino gobbase laalchubba egensiissino; umisennino sa’e gobbate eo efisiisatenni umise qeecha baraassino.
“Baxxinohunni sa’u sette dirra kawa Itophiyu diilallote doogo owaataano uddidhannota budu uddanna qixxeessa’yanni luphiimu naaxxilli macciishamannoe” yitanno. Diilallote doogora aganu aganunni 350 budu uddanna loossanni shiqishshannoha ikkasinni xaa yannara 28 uurrinshunna 50 ikkitanno yannate geeshshi loosaasine qaxarte loosiissanni afantanno. Ledotenni, “Mulege Buna sokkannori maamari loosaasine loosu uddanna wo’ma ga’rafonni qeelte uurrinshunni laashshitanni afantanno. Hospitaalla, tekiniketenna ogimmate uurrinshuwanna Hoteella Ijjigi dizayine laalchubba horoonsidhanno uurrinshuwa mereerinni kullannireeti.
Looso hanaffinowa Beqilobeet yinanni qooxeessira noose suuqe gobbaanni xaa yannara Iskayilaytete Hoteele giddo budu uddanna suuqe fanatenni kalqoomu daa’’ataanora hirrannita suuqe fante loossanni no. Saeno, laalchubbase babbaxxitino yannitte hayyonni hiratenna egensiisate looso loossanno.
Manaado uduunnu gowatto maashinenni Industire karsantinoti dukko Ijjigaayyehu; xaa yanna haammata yannillicho maashinenni ledote 10 miliyoone birra meddi yitino kaapitaale kalaqi’ra dandiitino. “Konne kubbaaniyya albillicho ooso’yanni sufisiisa hasi’reemma” yitannoti dukko Ijjigaayyehu; harancho yanna giddo jawa Investimentete loosi giddora e’’ate loossanni nootano xawissinonke.
Xaa yannarano Itophiya garunni egensiissannorenna kalqoomu deerra agartino uddanna qixxeessatenni Baara widira soyaate qixxaabbanni no. Konnirano, sai diro uurrinshansa afidhinohu “ISO 1590” yaamantino isilanchimmate deerri sertefikeete kalqoomu adhamooshshe afidhanno gede kaa’lannoseta coyidhino.
“Xaa yannara noo akatinni kayinni loosu daafursannoha ikkasi ledo amadisiisame angate ogeeyye handaarunni fultanni afantannoha ikkasinni albillicho konne handaara ragidhanno ilama hoongeemmokki gede waajjeemma; konniraati maashinubba gobbate giddora e’anno gede assate umi’ya sharro assanni noommahu” yitanno. Tini sharrose seekkuronna Investimente adda assa dandiituro gobbate luphiima gobbaydi woxu soorro eessitannota jawa Industire kalaqate hedo noose. Xaa yannara koattete loosi widirano e’anni noota xawisse; kuni loosino umosi dandee uurranno gede loossanni afantanno.
Dukko Ijjigaayyehu dagoomitte yawose fulate ragaannino; lawishshaho, Ameeriku Embaase ledo halamatenni bisu muso noonsarira sase dirrara uytino qajeelshinna irko kullannireeti. Ledoteno, buqqeete lophonsa gufidhino ooso noonsari 12 amuwi minensa ofolle oosonsa agaranni suqqu looso loosatenni horaameeyye ikkanno gede assitanni no.
Faashinetenna diizayinete loosinni 30 dirra kiirsiissinohu coyibba injiiteennase dikkino; loosose uurrisate gadachishshannori baca qarrubba xaaddinoseta qaagiissitino. Mitte yannara hajajotenni loosantinore Idaychote uddano ledo haammata maashinubba mulqantinose hedeweelcho nootano qaagganno.
Duuchunku aleenni qole gashshaannise beebba usurame sette dirrara keeshshino yanna giddo looso uurrissukkinni oosonsa callichose lossate baattino waagi ayirrannota coyidhanno.
Ikkollana, xaaddinose qarrubbara anga diuytino; loosose cincite sufasenni xaa yannara gumaame ikka dandiitinota coyidhanno. Xaa yannara noo wedelli isewiinni rosicho adhara halchitanno.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Badheessa 11, 2017 M.D
