Hawadi xeeni ledo amadisiisame mite mite gobbate qooxeessubbara tige to’eenna hattono Lagga wo’miteenna kalaqantino danonni haammatu qansooti lubbamino. Saadatenna jajju aanano gawajjo iillitino.
Sa’u lamalara Goofu zoonera Gezze Goofa woradira Keencho Shaacha Gozdi olliira hedeweelcho kalaqantino danonni haammatu manni lubbaminoti qaangannite. Hakkonni gedensaannino
Gobbate babbaxxitino qooxeessubbara labbanno dano kalaqantanni afantanno.
Sidaamu qoqqowi Mereeri Sidaami zoone Wonshi woradirano Gishire Gudumonna Hoomo yaamamanno qooxeessira akkimale ganino xeeni korkaatinni tige to’eenna hattonni wolu woradirano Lagga wo’miteenna iillishshino danonni mannu lubbamino. Bisunna jajju aana gawajo iillitino.
Ledoteno, Amaaru qoqqowira Waagi Himra dagoomi gashshootira Sihala Seyyemti woradinni Ziquwaala woradira Tekkeze Lagi aana Yowolotenni hadhanni noo mannooti way wo’me iillishino danonni lubbantinota kulloonni.
Mootimma kalaqantino dano korkaatinni gawajjantino qansooti daafira macciishshaminose dadille xawissanno. Maatensanna baxillaanonsara shesho halchitinno. Sai Sambatu barrinni hanafe gawajjamaano qaagateno gobbate Baandeeri woffi yee keeshshanno gede lallamboonniti qaangannite.
Tini hawadi yanna ikkase huwatatenni labbanno danora reqeccaabbino qooxeessubbara heedhanno qansooti hasiissanno qoropho assa noonsata mootimma huwachishshanno.
Pirezidaantichu Desta Ledamo Wonshi woradira tige to’eenna kalaqantino danonni gawajjantino manni daafira macciishshaminosi dadille xawisino.
Pirezidaantichu Desta Ledamo Mereerimu Sidaami zoone Wonshi woradira baro barrinni tige to’eenna kalaqantino danonni gawajjantino manni daafira macciishshaminosi dadille xawisino.
Dano kalaqantu yannanni kayse gawajjamaano irkisatenni ledotenni gawajjo iillitannokki gede assate qoqqowu mootimma zoonete gashshooti ledo hala’lado loossa gumultanni noota kaysino.
Gawajjamaano rahotenni xaginaatu owaante afidhannonna woloottano mannihimmate irko assitanno gede qoqqowu danote bidhatto loosu massago komishiinenna ga’labbote bissa basete geeshsha bobbaansoonnitano kulinoti qaangannite.
Wolootta qooxeessubbarano labbino dano iillitannokki gede dagoomu balaxote qoropho assa hasiissanno.
Sidaamu qoqqowi mootimma massagaanono gawajjamaano basete geeshsha marte towaattino. Danote korkaatinni lubbantinori daafira macciishshaminonsa dadille xawissino. Gawajjamaanote maatera shesho halchitino.
Diilallote gade soorro korkaatinni akkimalu xeeni gananna kalaqantanni noo dano xaa yannara gobbankera calla ikkikkinni babbaxxitino kalqenke gobbuwarano kalaqantanni nooti anfoonnite. Konni daafira kalaqantara dandiitanno dano balanxe ittisatenna hegeraame furgaote doogo kalaqa hasiissanno.
Dagate huwanyoote kalaqate assinanni loosira hajo la’annonsa bissa ledo qinaawa agarranni. Xeenu bati’ranna iillitanni noo dano gawajjo ajishate loosanna qoropha ga’ara yinannikki hajo ikkitino.
Gobbate gede gananni noo bikka aleenni ikkino xeeni addi addi qooxeessubbara mannunna jajju aana jawa gawajjo iillishanni afamannohura deammikkinni balaxote qoropho assanna dagoomu gawajjamannokki qooxeessiwidira shiqqi yee keeshshanno gede assa hasiissanno.
Wodiidi Itophiyi qoqqowirano lolahu danonni dagoomu gawajjamannokki gede qoropho assinanni hee’noonni. Qoqqowubbate ikko Federaalete danote bidhatto loosu massago xaa yannara babbaxxitino mannihimmate irkono assitanni afantanno. Ikkollana, dano kalaqamunnita ikkasenni hedeweelcho kalaqantara dandiitannota hedote giddo woratenni hiittenne dagonnino qoropha baalinkewiinni agarantannote.
Mite mite gobbate qooxeessubbara Lagga wo’mitanna, lolahu kalaqamanna hattono tige to’anna iillitanno gawajjo heedhara dandiitannota Itophiyu Metiroloojete Inistituute qorophissanni afantanno.
Xeenu bikki lexxanni daynoha ikkasi kaiminni Hawaasi Garbi qooxeessira, Taaboorinna Allamuri Ilaalla qooxeessira heedhanno daga qoropho assitanno gede Hawaasi quchumi gashshooti huwachishanni no.
Gobbate babbaxxitino qooxeessubbara kalaqantanni nooti kalaqamu dano lowontanni bidhachishshannota ikkitino. Goofu zoonera Gezze Gofa kalaqantino dano gobbankennino sae kalqete dagooma bidhachishshinote. Lowontanni mararsitannonna dadillissanno ikkitooti kalaqantinohu. Konnira baalunke dandaaminke garinni dagoomu qoropho assanno gede huwachishate loosi agaramannonke.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Maaja 25, 2016 M.D
