Amsaalu Felleqe
Ga’labbo teesa hoogguro baaluri ba’annohura jiro kalaqate calla ikkiikkinni noo jirono agarsiisatenna manchi beetti lubbo gatisate keeru hee’ra hasiissannota Sidaamu qoqqowi pirezidaantichi kalaa Desta Ledamohu egensiisi. Qoqqowu giddo 12 hettisamaano paartuwa dooramate shiqishshinore borreessiissinotano qummi assino.
Kalaa Desta baxxinohunni Addis Zemeni gaazeexi ledo assino hasaawinni egensiisino garinni; ga’labbote booraambe noo jiro ba’anno gede assateno aleenni lubbo ba’anno gede kaima ikkitanno. Konnirano ledotenni jiro kalaqate calla ikkiikkinni nooha agarsiisatenna ayirrado ikkitinota Manchu beetti lubbo gatisate keeru hee’ra hasiissanno yino.
Keeru hoogiro seeda dirrara daafurre amaxxinoonni jiro ba’eenna wirro duumbara hinge ha’nanni yinohu pirezidaantichu; xaa geeshsha dangoonni harinshonnino mannu lubbonna jiro doogi-weelo ba’anno gede kaima ikkinohu dimokiraasete hoonge kalaqqino qarrinniiti yino.
‘’Itophiyu qansootira xeinonkeri hee’riro dimokiraasete. Dimokiraase heedhuro baaluri lowonta daafursikkinni sewoote iillanno. Ikkollana dimokiraasete amanyooti woyaawinoha ikka hoogasi hasi’noonnire afi’ratenna jawa waaga baatisiisanni no. dimokiraasete hoonge korkaatinni mannu lubbo ba’ino; jajjunna jirono doogimale ba’ino’’ yino.
Doogga cufa, buusa diiganna jajja giirate assooti kalaqaminohu mitoricho soorrate woy mootimma biilloonyunni kaysate hendeennaati; yinohu pirezidaantichu; ikkollana daga miicanno gashshoote soorrate xa hasiissanno harinsho shiimu xiqqeessira calla diramatenni doorshu kaardenni ikka noosita qummi assino. Kaardetenni ikkiro jironna lubbo ba’ukkinni hasi’neemmoha doodha dandiineemmo yinohu kalaa Desta; togoonnino dimokiraasete bude rosanna losii’ra hasiissannota kulino.
Dimokiraasete xawishsha ikkitinori mereerinni mittichu doorshaho yee; doorshu kayinni keeraancho, coichanna dimokiraasenniha ikkanno gede agarranni qeecha fulatenni doorshunni afi’nanni guminnino rooru manni sumuu yinoha ayirrinse adha hasiissannotano qummi assino.
Albaanni kalaqamanni sai gaanci xaa hee’noommo buximara reqecci assinonke yinohu kalaa Desta; gaanca kalaqate doogo ha’rissannokkita ikkasenni woyyano doorshi nooe yaannohu baalunku keeraancho doogonni doorshasi shiqishe heewisamanno gede Itophiyu mootimma hixamanyite loossanni noota coyi’rino.
Dagano hasidhinoha doodhate timbiliqqi yite fulte borreessama hasiissannota kule; doorate dandiissannosiha kaayyo uytinonsa kaarde angansara amada hasiissanno yino. Gaanceho kakkayissanno harinshonna ku’u ko’oye giwanno gede assitanno sokko effidhe giwa hasiissannotano amadisiisatenni.
Xaa yannara Sidaamu qoqqowira harinsanni hee’noonnihu doorshu qixxaawo millimillo keeraancho ikkitonita qummi assinohu kalaa Desta; qoqqowu giddo 12 hettisamaano paartuwa dorantanno gede shiqishidhino miillansa boorreessisidhino. Hettisamaano paartuwa doorrenke yitanni assitanno millimillora qarra ikkannori tuncu yaannonsakki gede loonsanni hee’noonnitano xawisino.
Hettisamaano paartuwa doorshu harinshonsanni guffa tuncu yitannonsaha ikkiro rahotenni hajo tidhanteenna dawaro afidhanno gede gutu amaale mine uurrinsoommo. Gutu amaale minino mootimma massagganni noo paarte hedo roorreenya adhitannota ikkitukkinni baalunku huurosi taalo macciishshiishannotanna mitiimmuwano taalo ikkino garinni la’ne tirreenna farco afi’nanniha ikkasi xawisino.
Kalaa Desta xawishshi garinni; Sidaamu qoqqowira 2 kumi ale ikkitanno doorshu mereershuwa nooha ikkanna kuriuu baalanko hasiisannore injeessinanni; ga’labbono teessanno gede baxxino illacha tunge dagate ledo halamme loonsanni hee’noonni. Xaa geeshshano doorshu hajo lainohunni mittu qarrino tuncu yinokkitanna dancha harinsho noota kulino. Konni garinnino doorshu keeraancho, co’ichanna dimokiraasaawe ikke gumulamanno gede loonsannita coyi’rino.
