Abebech Maatewoos
Finniissu hiittenne bisu kifile aana fuliro xagisate waadannoha ikkara dandaanno. Finniissu 10 – 20 diri mereero noo ooso aana calla fulannoha di ikkino. Finniissu addi addi korkaatinni hiikko dirinnino kalaqamara dandaanno. Finniissu badheteno ikko wole bisu kifilerano fulara dandaanno.
Badhete finniissi kaimi maati?
Mannu aana finniissu kalaqamanno gede assanno korkaati no; ikkinohurano finniissu maayranna hiittoonni kalaqamara dandaannoro afa lowo geeshsha hasiissanno. Bisinke Hardo yaamantanno Zayte kalaqanno. Dananchu Ampoole ledo amadisiisantino mujja giddo loosantinote. Gogunna dananchu aana shamme ledate Hardo dananchu Ampoole iimira gotti assitanno.
Ledote Gogu qiwaatenna reytino Gogu Nyogoore kalaqantanno woyte Finniisu fulanno. Kuni gatamarshi Gogu xulluwanna Bakteeriyubba hoolanno. Dananchu Ampooole girgiddu jawaatanno woyte waajjo umu Finniisa (White head) loosanno. Qixxaabbino xullo ayyarete reqecci yitanno woyte kolishsho umu finniissa (Black head) loosanno. Mitu mitu Finniissu kaimi aantannoreeti:-
- Sirchunni daanno:- Finniissu qarri maatete giddo hee`riro loosara dandaanno.
- Xagga:- Boorraso holtanno xagga (Dipression pills) yinanniti mite mite xagga wole qarra hoodissara dandiitanno.
- Hormoonubba:- 10 – 20 diri geeshsha hormoonete soorro batinye yannara gogu xissora ka`imaho. Kayinni adhamate iillinokki seenni aganu doycho soorro ledo xaadara dandaanno.Hunkee:- Hunkuu baxxinohunni ruukado uddano giddo amadamiro finniissa batisara dandaanno.
- Yaaddo (Stress):- Yaaddo finniissaho qara kaima di ikkitanno; kayinni mitto kaima ikkitara dandiitanno. Mite mite xiinxallo leellishshanno garinni intanni sagale finniissu ledo xaaddara dandiitanno.
Ameeriku Gogu aana xiinxallo assitanno rosi minna fushshitino mashalaqqe garinni mundeete sukkaare bikka gotti assate egennantinorinna bikkantinori karbohaydireete lawishshaho; waajjo daabbo, dinnichu chipse finniisaho ka“ima ikkitannota mite mite mashalaqqe kultanno. Mito mitoho ado ka“ima ikkitara dandaanno.
Badhete finniissi xaginaattubba
Mite mite heeshshote akata soorratenninna mini giddo qixxeessi’nanni xagga horonsi’ratenni finniissa huna dandiinanni. Badhete finniissa hunate assa dandiinanni mite mite coyubba aantannoreeti:-
- Mannimmate guunte millimmo gedensaanni biso hayishshi’ra
Mannimmate guunte millimmo assini gedensaanni hunkuunna xuru gogu aana ofollanno gede assa finniissu lexxanno gede jawa furcho kalaqqara dandiitanno. Mannimmate guunte millimmo assini gedensaanni dandaamiro rahotenni haayishshi’ra hasiissanno; hattono uddi`noonni uddano soorri’ranna hayishsha hasiissanno.
- Giggishsha (Exfoliate)
Bisinke aaninni xurenna Zayte hunate (Exfoliating scrub) saalayliiki asiide gedeere (Salicylic acid) noo shiilo ledo loosantinore horonsidhe. Kunino xulluwa beeshshara dandaannoha reyno goga ajishate kaa`lanno.
- Hala`lado ikkitino uddanna udhidhe
Mannimmate guunte millimmo assate rosichi badhete finniissa batisara dandaanno. Lawishshaho, ruukkitino uddano xurenna hunkee amaddanno; hattono xullote giddora hunkuu shalaqe e`anno. Hunkee afidhino jiminaazemete maashine aana woy xurtino baatto aana uddaniweelo loosano qarra abbitanno. Goginke foo`lanno gede assannohanna hunkee giggishshate kaa`litanno hala`lado uddano udire ha`ra hasiissanno.
- Sha“ete haqqicho zayte wo`naalle (Tea tree oil)
Sha“ete haqqicho zayte Awustraaliyu giddo noo haqqe daronni loosaminoho. Babbaxxitino gogu hajo xagisate Awustraaliyaho dirrate horote aana hossino. Techo tenne shiilo horonsi’ratenni batinye qiwaate, co’insannirenna kireeme afi`ra dandiitinanni. Ledote Bakteeriyubba shaatenni finniissa xagisate kaa`lara dandaannota kultannoti mite mite mashalaqqe no.
- Danancho badhete aaninni xeertisse
Seedu dananchi badhete aana noo Gogira Zaytenna xure ledanni finniisu taraawo iillishanno. Ayee woyte danancho`ne haayshidhe, hunkuu hee`ranno yannara danancho iimira gotti assitine usudhe, hattono danancho`ne haayshidhinanni woyte kondiishinere woy shaampo badhe`nera kisiissinoonte. Kuri laalchi giddo noo shiilo beebbino xilluwara uminsa kaima ikkitara dandiitanno.
- Arrishsho gargadhinanni qiwaate qorophotenni doodhe (Sunscreen lotion)
Bisu goga gawajjitanno arrishsho agadha lowo geeshsha hasiissanno. Baxxino garinni badhe fano ikkituro arrishsho gargadhinanni qiwaate xullo cuffara dandiitanno. Zayte noonsikkirenna gogaho shota ikkitino laalo dhoodha`te buuxa hasiissanno`ne.
- Keeraa’mitino sagale saga`le
“Manchu beetti saga`lannore lawanno” yitanno yaatto hige macciishitinoonni, sagale bisinke aana leeltanno. Keeraa’mitinokki saga`la bisonke babbaxxino garinni kissanno. Finniissaho reqecci yitinoonniha ikkiro mite mite sagale roorenkanni lexxanno gede assitara dandiitanno. Xiinxallo leellishshanno garinni Gilikeemiikete mashalaqqe kultanno garinni; luphi yitino sagale yaano mundeete giddo noo sukkaarete bikka rahotenni lexxanno gede assitanno, finniissuno lexxanno gede assitara dandiitanno. Kuri sagale:- waajjo daabbo, waajju paastinna ruuze hattono waajjo dinnichu chipseno afantanno. keeraanchonna taaltino sagale saga`la rosiisira bisinkera horo uytanno. Keeraancho sagale yineemmori:-
- Akaakilte woy gati muro
- Gummate laalo
- Liin prootiine (maalanna maala riqibbannore)
- shurumantinoikki qamade
Badhete finniissi xagga:- Mitu mitu manni finniissa co`o asse hunate ledote kaa`lo hasi`ranno. Aleenni worroonni tittirshuwa garinni mini giddo xagga wo`naaltinironna fooliishsho afi`ra hoogginiro gogu xaginaate ogeessa amaa`le; kullanni xagga woy xaggate qiwaate hajaja`nera dandaanno.
Bue:- EthioTena
Bakkalcho Woxawaajje 13, 2013
