Hurbaate gobbate pirojekite biso ikkitinoti Gorgoru Ikko Rizoorte muli barrubba giddo Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) lede haammata biiltuwa afantinowa faajjetenni maassantino. Pirojekite daa”attote (turizimete) iillo latishshi loossanni borreessantanni noo gumaame loossa mereero umihunni kayinsannite.
Daa”attote handaari muli dirra kawa baxxinohunni iillote latishshi ragaanni luphiima lopho borreessiisanni noota la`nanni hee`noommo. Konne calla ikkikkinni kalaqamu bayichubba kaima assitino iillubba /Wenci, Halaala Keella, Cebera Curcura Daannichu Hoowi Looje lede/ egensiisate ragaanni gumaame loossa gumulantinotano mashalaqqubba leellishshanno.
Gorgoruno konni bisooti. Gorgoru albano daa”ataanote (turistete) goshoosho ikkinota anfirono, konne cibbaminoha dhukasi la”atenni hurbaate gobbate pirojekitenni daa”ataano lowontanni goshooshara dandiisanno garinni ijaarsha harinsoonni. Hendoonninte gedeno daa”ataanote kiiro lowo geeshsha leda dandaannota agarranni.
Xaphoomu ministirchi borro mini mashalaqqe leellishshanno garinni; Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) “Hurbaate gobbate” mixo Halaal Keella, Cebera Curcura, Wencinna Gorgora labbino daa”attote iillubba latisatenninna qooxeessinsara afantanno addi kalaqamu jiro gotti assite leellishate ragaanni luphiima guma borreessiissino. Tini wo`naalshubba sufotenna qarqaru agarooshshira balaxo aatenni daa”attote handaara lossate, looso kalaqatenna gaangaawaho afantanno dagoomu kifillaha heeshshote deerra lossatenna woyyeessate illachishshinote.
“Daa”atto kalqoomu deerrinni gobbayidi woxu soorro eo afisiisatenninna miliyoonetenni kiirranni loossa irkisatenni kalqete miinji giddo qara qeecha fultanno” yitannoti Xaphoomu ministirchi borro mini sokka; xaphooma gobboomu laalchira (GDP) assitanno suwashsho kaa`lonnino miinju horoseno luphiima ikkitinota leellishshanno.
Itophiyahono daa”atto, mootimma hanafisiissino ha`nura miinju woyyeesso pirogiraamerano tuuqqa ikkitanna; onte qara tuuqqa giddo mittoho. “Hurbaate gobbate” labbino loossa daa”attote (turizimete) handaara kaajjishate, baca daa”ataano goshooshate, miinju lopho baqqi assate, loosu kaayyo kalaqate, iillubba latisatenna woyyeessate mixi`ne loosu aana hosiinsanni afammanni.
Borrote mini sokkanni huwanteemmo garinni; Gorgoru Ikko Rizoorte maasso Xaphoomu ministirchi Abiy Ahimed (Dr) shoole kalqoomu deerransa agartino iillubba “Hurbaate gobbate” mixo hundaanni latisate leellishino murciraanchimma ledote xawishsha ikkanna; 2012M.D sheemaate eino garinni ijaarsha jeefise angara uyinotano leellishshanno. Xaa yannara qole ajuujasi hala`liteenna ijaarshu aana noo lamala ledote iillubba latisate “hurbaate ilamate” yaamantinota haaro pirojekiteno hanafisiisino.
Gorgoru Ikko Rizoorte maassantu yannara pirojekitete gumaa`ma daafira coyi`rinohu Amaaru qoqqowi pirezidaantichi kalaa Aregga Kebbede; hurbaate gobbate biso ikkitinorinna ijaarranni hee`noonni pirojekitubba dagoomaho horo uyitanno pirojekitubba ikkansa xawisino. Qara ikkino garinni daa”attote du`namme leddannori, qooxeessaho latishshu xaaddora goshooshote mereersha ikkite owaattannori, qoleno loosu kaayyo kalaqatenni daga baraassanno jawa eltubba ikkansano coyi`rino.
Pirezidaantichu xawishshi garinni; Gorgoru Ikko Rizoorte hallanyu dureeyyenni daa”attote latishshira dhuka ikkitino Investimentete loossa gumulatenni qooxeessa latisate dandiisanno kakkaooshshe kalaqqino. Tini pirojekite konistiraakishinetenna daa”attote (turuzimete) latishshi aana bobbakkino latisaanora xaphoomunni pirojekitete massagonni baxxinohunnino qole isilanchu loosi massagooshshi ragaanni jawa rosicho uyte sa`inote. Konninnino aleenni Xaanu garbi gaangaawira mayi dani latishshu handaarra aana illacha assa hasiissannoro, mageeshshi geeshsha islanchimmate deerrinni gumula hasiissannoro pirojekitete gumulshi luphiima loosu deerra worino. Duuchunku aleenni Gorgoru Ikko Rizoorte mootimmate loosu kalaqaanchimma akatanna hasatto xawisse leellishshinote.
Kalaa Beqqele Uma daa”attote (turizimete) ogeessaati. Turizimete qajeelshi Inistitiyutera turizimete rosu kifile rosiisaancho, amaalaancho, xiinxallaancho hattono daa“atisiisaanote uurrinsha ayidde ikke handaarunni dirrate loosino. Hurbaate gobbate pirojekite biso ikkinohu Gorgoru Ikko Rizoorte maassamase lainohunni qixxaawonke kifile ledo assino keeshshonni xawisino garinni; Gorgoranna qooxeessa daa“atisiisatenni loosino yannara la”ate kaayyo noosinkanni. Kuni bayichi hurbaate gobbate pirojekite giddo hanqafantinori mereero ikkasinninna Iko Rizoortimmatenni deerrasi agarino garinni iillote latishsha loonseennasi maassamasinni hagiidhino.
Xaphoomunni babbaxxitino Itophiyu kifillara pirojekitetenni /hurbaate gobbate/ giddo hanqafante loosantinorinna loosantanni afantannori baalu jawaachishanno gumi leellinore ikkansa kalaa Beqqele coyi`ranno. “Mootimmate deerrinni mixi`ne loonsanni hee`noonniti jajjabba iillote latishshubba duucha horo noonsa” yaannohu daa”attote ogeessinna rosiisaanchu; dureeyyete dhukinni loosantannokkire caabbicho, waanna wolootta xintu latishshubba lede luphiima gobbaydi woxu soorro xa`mitanno ijaarshubba mootimmatenni gumulama hasiissannonsata coyi`ranno. Kunino handaaru hasi`nanni lopho abbanno gede safo tugannoha ikkasi huwachishanno.
Gorgoru Ikko Rizoorteno mootimmate dhukinni loosantino pirojekitubba mereero mitto ikkitinota buuxise; daa”attote base aana pirojekite gumulamasera albaanni tuur oppireeterootu daa”ataano la”anno gede massitanno doorantino iillo ikkitinota qaagiissino. Ikkollana, konni albaanni daa”attote owaante uyitannori isilanchimmatenninna hasi`nanni deerrinni wo`ma ikkitinokkita kayse; Gorgoru Ikko turizime ijaarshu isilanchimma buuxissannota ikkase coyi`ranno.
“Gorgoru pirojekite loosamase qarunni qoqqowohono ikko qooxeessaho hee`ranno dagoomira horo noose” yaannohu kalaa Beqqele; baxxinohunni dagooma hanqaffino iko turizimete millimillo heedhanno gede hedatenni ijaarshu gumulamasi duuchu garinni horo heedhannosita buuxisanno. Konni giddonni loosu kaayyo kalaqo, xintu latishshi horaameessa /caabbichu, wayinna woloottano lede/ ikkate kaayyo amade daannota buuxisino.
Mitte iillo lattanno woyte dagoomu mitteenni lophanno gede waalcho fantanno yaannohu kalaa Beqqele Uma; turizimete qaru illachi dagooma xintu latishshinni, hattono loosu kaayyo kalaqonni /rizoortete deerru deerrunkunni qaxarantanno ogeeyye/ horaameeyye assate ikkinota coyi`ranno. Gorgoru Ikko Rizoorteno konne wonshitannotaati buuxisinohu. Baxxinohunni wo`munni wo`ma loosu giddora e`anno woyte teessaanote sagalenniha bura uduunne shiqishshanno gede, budillicho uduunne, umisi dagoomunni qixxaabbino budu sagalla, kirunni uyinanni uduunne lede gangalatu hodhishshira owaattanno Farashsho labbino hodhishshuwa shiqishatenni kaayyo fantannota ikkaseno huwachishanno.
Gorgoru Ikko Rizoorte afantanno qooxeessira heedhanno dagoomu kifilla iillo uminsa gede la”anno gede umi horaameeyye ikka noonsa yiinohu turizimete ogeessinna rosiisaanchu; konne loosu aana hosiinsanniha ikkiro iillo suffanno gede assatenna hasi`nanni owaante daa“ataanote uytanno gede loosunni buuxisiisa hasiissanno yaanno. Tini harinsho Gorgoru Ikko Rizoortera calla ikkikkinni gobbate addi addi daa“attote bayichubbara loosantanni no iillubba aanano illachisha hasiissannotanna pirojekitetenni umi horaameeyye qooxeessu dagooma ikka noosita xawisino.
Itophiyu kalqamunni, mannunni loosantino hattono budunni haammata daa“antanni bayichubba noose yaannohu kalaa Beqqele; tenne jiro dikkote hayyo kalaqatenni, kalqoomu adhamooshshi noonsa egennantino mannootinna addi addi uurrinshuwa ledo loosatenni wolootta olluu gobbuwa (Keeniyu, Ugaandu) gede xiiwo kalaqanno tuqu xaadi aana egensiisa hasiissannota qummeessino. Baxxinohunni muli yanna kawa egennantino mannoota gobbate giddora abba hanafatenninna hurbaate gobbate pirojekitubba lede addi addi iillubba daa“atisiisanke kalqoomu deerrinni Itophiyu daa“attote bayichubbase egensiissanno gede kaa`lannoseta coyi`ranno. Muli barrubba giddo maassantinoti Gorgoru Ikko Rizoorteno konni kaiminni luphiima horo heedhannoseta huwachishanno.
Balaxo aatenni iillote latishshi looso Gorgorahonna wolootta qooxeessubbara loosa gara ikkitinota kayisannohu kalaa Beqqele Uma; kuni wo`naalshi roorenkanni gumaamo ikkanno gede wolootta hasiissanno coyibbano hee`ransa xawisanno. Tenne qara qara hajubba mereerinni turizimete ogeeyye iillubba massagganno gede assanna qajeelino ogeessi hasiisanno bayichira wora yitannoti umi hajo ikkitinota buuxisino.
“Ikko turizime dagoomu jiro dagoomaho hosiisate” yaannohu turizimete ogeessi; Gorgora labbino pirojekitubba loosu aana hosa hasiissannota huwachishino. Isi yaatto garinni; konninni roore guma abbateno mootimmanna hallanyu handaari wolootta labbeemme pirojekitubba aana qinaabbe loosa hasiissannonsa. Ledoteno, Gorgoru Ikko Rizoortenna wolootta pirojekitubbannino /muli yanna giddo hurbaate gobbatenni ijaarroonniri/ hallanya dureeyyenni /qooxeessaho ilantinore tantanatennino/ massagantanno gedenna woyyitino owaante sufotenni aa dandiitanno gede injeessa hasiissanno. Xintu latishshubba ijaarsate gobbaanni mootimma tenne pirojekitubba massagate yawo wo`munni wo`ma angara aa hasiissanno yaatennino hedosi worino.
Furchote gede
Gorgoru Ikko Rizoorte sa`u dirrara luphiima isilanchimmate deerrinni ijaarsinanna keeshshite Maaja 6/2016M.D maassantino. Wenci Dendi Ikko Looje, Halaala Keellunni hattono Cebera Curcura Daannichu Hoowi Loojenni aane hurbaate gobbate pirojekitubba giddo hanqafante ijaarshinsa jeefisamino iillubba ledo karsantino.
Daa”attote iillo ikkinota kullannihu Gorgoru, muli dirra kawa keeru hoongi korkaatinni ba”asinni daa“ataanote kiiro ajjanni dagginota mashalaqqubba leellishshanno. Ikkollana, gobbate addi addi qooxeessubbara wodanchinanni keerinni Gorgoru Ikko Rizoorte pirojekite Bahirdaaretenna Gondarete hattono gaangaawaho noo daa”attote iillubba ledo qinaabbe luphiima jirote horo afisiissanno yine agarranni.
Abbebech Maatewoos
Bakkalcho Maaja 18, 2016 M.D
