Tini hawadi yanna ikkasenni xeenu korkaatinni kalaqamanno lolahi mannunna jajju aana gawajjo iillishannokki gede balaxote qoropho assa hasiissanno. Aantanno barrubba giddo gananno xeeninni lolahu iillino gidi, saadatenna wolootta jajji hattono mannu aana gawajjo iillishara dandaannota qummeessatenni Itophiyu metirolojete uurrinsha hasiissanno qoropho assinani gede huwachishshino.
Gobbate mite mite qooxeessubbara agarranni bikki aleenni ganara dandaano xeeni ledo amadisiisame hedeweelchu lolahu woy tigete dano kalaqantara dandiitanno. Baxxinohunni, aante aantetenni xeena afidhanni keeshshitino qooxeessubbara loosidhe galtinorinna hajo la’annonsa bissa qinaabbe iillino gide gamba assa, mannu, saadatenna jajju aana gawajjo iillitannokki gede hasiissannota balaxote qoropho assa agarranni. Xeenu bati’ra kaiminni gatu aana lolahu ga’rannokki gede booe darranni harisa hasiissannotano uurrinsha qorophissino.
Baxxinohunni, goyi’rete yanna loossa harinsanni qooxeessubbara xeenu hee’rannota agarranni. Konnira, xeenu bikkano la’nanni hara hasiissannota kulloonni.
Aantanno tonne barrubbara roorenkanni Abbayi, Tekkeze, Awaashi, Baaro akoobo, aliidinna mereerimu Oomo Gibe, Affarete Daanaakil, Waabishebellenna Gennaale Dawwa laayyora luphiimu way hee’rara dandaanno yinoonni.
Kunino, bushshu shaqqillenna baattote giddo way lexxanno hattono gorsuwate way dhuki lexxanno gede assanno. Wole widoonni, mite mite laayyora hee’rara dandaannohu luphiimu way bikki ledo amadisiisame hedeweelchu lolahi hattono Laggate qaccuwa way wo’mara dandaanno daafira baxxinohunni lolahu danora reqeccaabbino qooxeessubba baadiyyetenna quchumma lede balaxxe hasiissanno qoropho assa noonsata kullanni hee’noonni.
Konni albaannino sae sae labbanno yannara wolootta qooxeessubbara ikko Sidaami giddono lolahu danonna tige kalaqantannoti qaangannite. Xaa yannarano baxxinohunni Goofu zoonera Gezze goofa woradira Kencho shaacha Gozdi yaamamanno olliira iillitino hedeweelcho tigete danonni haammatu manni lubbantinoti anfoonnite. Danotenni gawajjantinori maate irkisate looso loonsanni hee’noonniha ikkirono xaano bidhachishannori noota kullanni hee’noonni.
Tini hawadi yanna xeeni kaiminni kalaqantino kalaqamu danonni lubbantino manni kiiro xaa geeshsha lexxitanno noota danote bidhatto komishiinenna woloottuno mootimmate bissa xawissanni afantanno. Togoo dano Kaaliiqi qeerriso!. Kayinnilla, yinanni hee’noonnihu labbanno dano wolootta qooxeessubbarano kalaqante mannunna saadate hattono jajju aana gawajjo iillishshannokki gede balanxe qoropho assinanni gedeeti.
Kalaqantino hedeweelcho danonni 200 ali manni lubbaminoti mararsitannota ikkitanna; woloottu qooxeessubbarano balanxe qoropho assinanni gede baqqeenya kalaqqino ikkitooti. Konnira, hawadi yanna xeeni hiikko garinnino ikkeenna bikku aleenni ganara dandaanno daafira qoqqowoho deerru deerrunkunni afantannori danote bidhatto loosu massago ikkito hajo la’annonsa bissanna dagoomuno hala’lado huwanyoote afi’re qoropho assanno gede assa hasiissanno.
Konni albaannino, yanna yannatenni hawadi yannara gananno xeeni kaiminni kalaqantanno lolahunna tigete danonni lowo manni gawajjamanni, jajjunna saadate aanano baca gawajjo iillitanna la’nanni sa’noommo. Labbanno dano kalaqamunni kalaqantara dandiitannota ikkasenni hiittenne yannarano xaaddara dandiitanno. Kalaqantara dandiitanno dano iillishshar dandiitanno gawajjonni lowo manni woy jajju gawajjama hoogasinni shotu garinni la’nara dihasiisanno. Lowo yannara rosaminohu kalaqantanno danonni haammatu manni gawajjamiro calla baranganni qorophinanni ikkitooti. Togoo laooshshi deamate reqecciishannohura hiittenne yannarano dagoomaho balanxe huwanyoote kalaqanna balaxote qoropho assi’ra yanna uynanniki hajooti.
Konni kaiminni, xaa yannara gobbankera babbaxxitino qooxeessubbara xeenu korkaatinni kalaqantanni noo dano rosichu gede adhine qorophote looso loosanna hedeweelcho iillitara dandiitanno gawajjo gatisate murci’ne loosa hasiissanno!
Bakkalcho Maaja 18, 2016 M.D
