Itophiyu tayxe haanju harumi mixo chigginye kaassanni afantanno. Gobba konni hawadinni 7.5 Biliyoone chigginyuwa kaasate mixidhe sai Ella aganira faajjetenni kaasa hanaffino. Chigginyete kaashshino qoqqowubbatenna quchumu gashshoottara jawaate sufamanni afamanno.
Muli barrubba giddo fultino mashalaqqe leellishshanno garinni, xaa geeshsha 4 Biliyoone chigginyuwa kaasantino.
Tayxe chigginyete kaashshi xaa geeshsha noo jeefishshi, chigginyete kaashshinni kaasate hendoonni chigginyete kiironni bocu ale kaasa dandiinoonnita leellishanno.
Hawadi yanna e’’asenni chigginyete kaashshi jeefishshi danchu jeefishshinni amandara dandiinanniho. Jeefishshu konni deerrira afamasira korkaatta kaysa dandiinanni. Chigginyete kaashshira balanxe assinoonniti ikkado qixxaawo, ikkadu xeeni hee’rasi, qansoota chigginyete kaashshira kakkaysate widoonni danchu garinni loosa yitannore kayisa dandiinanni. Konninni ledote Itophiyu daga sa’u dirrara chigginyete kaashshinni afidhino rosichi tayxe chigginyete kaashshira kaa’lo assino yine adhinara dandiinanni.
Anfinte gede Itophiyu umi doyichonni haanju harumi mixonni 20 Biliyoone chigginyuwa kaasate hedde 25 Biliyoone chigginye kaasatenni mixote aleenni loossino. Chigginyete kaashshinni 20 Miliyoone qansoota beeqqisiissino. 2011M.D hananfoonni haanju harumi mixonni sai diri geeshsha 32.5 Biliyoone chigginyuwa kaasa dandiinoonni. Arrishsho fulte e’a geeshsha calla kaasate mixi’noonnihu aleenni kaansanni keeshshinoonniti anfoonnite.
Tayxe dirinnino, xaa geeshsha kaasantino chigginyuwa bayinye hendiro tayxe mixo sa’u dirrata jawa gumulo tayxe chigginyete kaashshinni luphiima rosicho ikkitannota ammannanni. Wo’naalshuno tayxe dirinni chigginyete kaashshinni sa’uta gummaame gumulo leda dandiinannita leellishanno.
Qansootu chigginyete kaashshira aantete hala’ladunni fultanno yanna xaano hala’ladote. Tenne yanna garunni horonsiratenni chigginyete kaashsho balanxe jeefinse garunni gumulsa hasiissanno.
‘Hayyichaho dikullanni, doobiichoho dibikkinanni’ yinanninte gede; Itophiyu daga chigginyete kaashshinni su’mise xawe borreessaminoha ikkasinni kaashshoho assitanno sharro kaajjishshanno yine agarranni. Chigginyete kaashsho massagginanni bissano yannatenni kaasantanno base iillishatenni, daga kakkayisatenna chigginyuwa wiinamunni kaasantanno gede assate xaa geeshsha assitinanni sharrora roortino sharro assa hasiissanno’ne.
Chigginyete kaashshinni gummaa’mate dandiinoonnihu mixote aleenni kaasatenni dagano konne bayra gobboomu illachira kakkaysa dandaatenna labbinorinni calla dikkino. Chiginyete kaashshi qooxeessaho illete leeltino soorro abbate dandiisiissanno gede assatenniiti. Kunino qole chigginyete amadooshshe xa’manno. Konninnino gummaa’ma dandiinanni hee’noonnita mashalaqqe qummeessitanno. Chigginyuwannihu ka’’ate bikki lexxanni dayinotino tenne qummeessitanno.
Chigginyete kaashshi gumi xaanni leella hanafino. Mashalaqqe leellishshanno garinni; gobbanniti dubbu iillo haanju harumi mixo hananfoonni Faranjootu 2019ni noowinni xibbuunni 17.2%-23.6% widira luphi yitino.
Kuni wole mixote gumulo xawishshaati. Mixotenni kaasantino chigginyuwa mereerinni Abukaado labbinori gummate chigginyuwa afantanno. Kuri chigginyuwa guma laalte gobbayidi dikkora shiqate dandiitino akatino leellanno. Kuni baalu leellishannohu mixo qooxeessu diilallote gade agaramara, sagalete wowe agarooshshira, loosu kaayyo kalaqoranna w.k.L… kaa’lo assatenni guma gansiisate widira shiqqanni afamaseeti.
Kuni baalu gumi tayxe haanju harumi mixo wole yannanni aleenni garunni jeefisate jawa dhuka ikkara dandiinota ammannanni. Tayxe xeeni chigginyete kaashshira injoo kalaqannota ammannanni. Konni daafira konne injiino akata co’o assine horonsira hasiissanno.
Hawadi yanna hanafo ikkasenni aantete chigginye kaasate hala’lado yanna hee’rase bikkinni mixote amandoonni chigginyuwa wo’manta kaasa dandiinanni. Konne calla ikkikkinni; kaansanni yine agarranni 7.5 Biliyoone chigginyuwa aleenni chigginyuwa qixxaabbinota mashalaqqe leellishshanno. Gattino yanna kuri chigginyuwa kaasate dandiissannota ikkase ammannanni.
Xa hee’noommohu Maaja agani boci yannaraati; hawadi xeeni Wocawaaro agani geeshsha sufanno yine hendanni; tenne yannannino chigginyuwa kaasa dandiinanni; yanna no yine de’’ammikkinni balanxe kaasate aana illachisha hasiissanno. Togo ikkiro mixotenni kaasate amandoonnihu aleenni kaasate, chigginyuwate ka’’ate bikki aana roortino soorro abba, xaphooma haanju harumi mixo gumulo woyyaawino jeefishshu fooliishshowa iillisha dandiinanni.
Sidaamu qoqqowira tayxe haanju harumi mixonni 302 Miliyoone dubbunna gummate laalo chigginyuwa kaasate mixo amandoonnita qoqqowu qooxeessu, dubbunna diilallote gade soorro biilloonyi egensiisinoti qaangannite.
Dubbu manchi beetti heeshshorano ikko qooxeessu agarooshshira noosi horo hala’ladote. Keeraancho diilallo afi’ratenni kayinse xaginaatimmate geeshsha kaa’lo assitanno.
Tayxe haanju harumi mixo baalanti dagoomu bissa annimmatenni beeqqitanno gedenna kaasa calla ikkikkinni kaasantino chigginyuwa ka’anno gede amadooshshe assa hasiissanno.
Qiddist Gezzaheny
Bakkalcho Maaja 18, 2016 M.D
