Hawaasa:- Sidaamu qoqqowira 1.1 biliyoone birra dagatewiinni gamba assatenni ga’labbote bissa uurrinshuwa ijaarsiinsonnita qoqqowu Keerunna Ga’labbote Biiro Sooreessi Kalaa Alemaayyehu Ximootiwoosi coyi’ri.
Konni albaanni ga’labbote bissara diru giddo kiraho fulo assinanniha 200 miliyoone ale birra gatisa dandiinoonnitano xawisino.
Qoqqowoho addaxxinanni keerinna ga’labbo heedhara dandiitinohu kaayyotenni ikkikkinni hixamanyine loonsoonni daafiraati yiinohu kalaa Alemaayyehu; qoqqowu keeri daafira daga ga’labbote bissanni ledo duuchanka woyte qinaabbe loossanni afantannota kulino.
Xaa yannara noo keerinna ga’labbo kaajjinshe sufisiisateno qarunni dagooma beeqqaano assinanni loonsanni hee’noonnita xawisino.
Qoqqowu noosi hala’linyinni xibbuunni 90% ikkannoha Oromiyu qoqqowi ledo hattono Wodiidi Itophiyi qoqqowinni Wolayittunna Gedeote zoonna ledo dannunni xaadannoha ikkasino kaysino.
Baxxinohunni, Oromiyu ledo 21 woraddara afantanno 105 olluubbanni dannunni xaandanniha ikkanna kuri qooxeessubbara sa’u onte dirrara albaanni kalaqantannoti ga’labbote booraame xaa yannara nookkitanna dagate mittimmanna dagoomitte xaadooshshino kaajjanni daynota huwachishino.
Dannunni xaandanni qoqqowubba ledo babbaxxitino safote latishshswanninna dagoomitte owaante uytanno uurrinshuwanna miinju handaarinni gutunni horaameeyye ikkinanni garinni qoqqowubbate mootimmuwa ledo qinaambe latishsha halashshinanni hee’noonnita qummeessino.
Sidaamu qoqqowo ikki kawa safi’rino mootimmanni dagate giddo noo qarra meessi dhukinni tira dandiinoonni. Meessi uurrinshuwano safi’ra dandiinoonni yiinohu Sooreessu; albaanni noo harinsho soorratenni qajeeltinoti mannu wolqa, uurrinshuwanna yannitte tekinoloje hasiissannohura illacha tunge loosa dandiinonnita coyi’rino.
Qoqqowo noo ga’labbo hagiirsiissannota ikkasennino dagate ledo hasaambe worroonni ragi garinni gutunni sumuu yineenna Onte zoonna hundaanni afantanno 44 woraddanna quchumu gashshoottara noo 664 olluubbara poolisete miilla dagoomu keere agarsiisate kiru mine galtanota harinsho gatisate hende haaru garinni daga beeqqaano assatenni uurrinshuwa ijaarroonni.
Ga’labbote bissa galtanno minnara mittu aganinni calla 17.5 miliyoone birra kiraho baantannitanna diru giddo 200 miliyoone ale woxe kiraho baantanni keeshshinoonnita qummeessino.
Tenne harinsho gatisateno 44te tantanora 580 olluubbara poolisetenna ga’labbote uurrinshuwa ijaarsa dandiinoonni.
Qoqqowoho baadiyyetenna quchummate xaphoomunni 1.1 biliyoone birra dagatewiinni gamba assine haaruudde poolisete borro minnanna mashalaqqete hattono ga’labbote bissara keeru loosira bobbaansanni mereershubba ijaarroonnita buuxisino.
Kalaa Alemaayyehu xawishshi garinni; keerunna ga’labbote hajo daafira dagate beeqqo kaajjishatenni 90 barrubba wo’mitinokki yanna giddo 44 yannitte ga’labbote uurrinshuwa ijaarsiisa dandiinoonni.
Konninni, konni albaanni ga’labbote bissa dagoomaho owaante uytannonna galtanno minnara diru giddo baantanniha 200 miliyoone ali birra fulo gatisa dandiinoonnitano huwachishino.
Sooreessu amadisiiseno, konni loosira kakkaooshshunni beeqqitinore wo’manta qoqqowu dagara galatasi shiqishino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Maaja 18, 2016 M.D
