Hawaasa:- Qoqqowoho baattote ruukkimma gufissannokkihu lophote bue saadate latishshi looso ikkasi Sidaamu qoqqowi pirezidaantichi Desta Ledamo coyi’ri.
Pirezidaantichu Desta qixxaawote kifilenke ledo assino keeshshonni xawisino garinni; Sidaamu daga 80% ikkitannoti baadiyyete qooxeessira heedhanno. Baadiyyete lophote bue kayinni gibrinnaho. 80% ikkitanno daga lopho safantinohu gobrinnu aanaati yiino.
Gibrinnu handaari Irshu loosonna saadate ceattono mitteenni amaddannoha ikkasi kule; qoqqowo ikkinummorono baatto kayinni ruukkado ikkasenni Irshu loosi aana calla illachinshiro dagate heeshsho hasi’nanni garinni soorrate dandiinannikki daafira ruukkado baatto aana saada ceatenni hala’lado laalcho afi’ra dandiinanni yiino.
Noonke xaphooma daganke batinyinni 27% ikkitanno daga 0.25 hektaare woy bocu boco hektaare baatto calla noonsareeti. Kuni yaa quchumaho hee’rankera dandaanno baycho ikkasi qummeessino.
Gutu Jireenya buuxisiisate handaarranni loonsoonni loossanni harancho yanna giddo woyyaawa guma la’’a dandiinoonni yiinohu Pirezidaantichu; ikkollana, Mittu mittunku manchi heeshsho aana agarroonni garinni woyyaambe dagginokkita kaysino.
Miinju woyyaawa hoogasinni dagate lopho agarranni deerrira diillitino. Konni kaiminni, baxxinohunni, baadiyyete daga heeshsho safantinohu Irshu loosi aana ikkasinni ruukkado baatto aana mine mi’ne, isenni loosi’re hasiisanno laalcho afi’rano ikko jiro kalaqi’ra dandaannokkita huwachishino.
Qoqqowoho diilallote akati garinni Irshu loosinni yannitte hayyo horoonsi’ne laashshinanni harinsho kaajje sufannoha ikkirono laalchimma lossatenna dagoomu heeshsho woyyaabbanno gede kayinni addi illacha tunge loosa agarrannita egensiisino.
Xa hee’noommo deerrinni hala’lado baatto xa’mannokkiha saadate jiro latishsha halashshate sai 2014M.D hananfe addi mixo qixxeessine loosu giddora e’noonnita kulino.
Pirezidaantichu xawishshi garinni; baattote ruukkimma gufissannokki lopho bue ikkinohu saadate latishshi loosooti. Kiironsa batidhukkinni kayinni laalchimmansa luphiima ikkitino saada sircho cea qara looso assine adhinoonni. Saadate sircho woyyeessate loosi albaannino hanafaminoha ikkirono xaa yannara kayinni halashshine loonsanni hee’noonnita qummeessino.
Konni kaiminni, Saadate sircho woyyeessini gedensaanni sagalensa, fayyimmansa, ceattote hayyonna massago, saadatewiinni afi’nanni laalcho dikkote shiqinshanni gara balanxe qineessa agarrannita huwachishino.
Qoqqowoho xaa yannara sirchonsa woyyeessinoonni saada kiiro haammattanni dagginotanna handaarunni afi’nanni laalchino woyyaawanni daynota kulino.
Loosidhe galtinori sirchonsa woyyeessinoonni saada ceatto hayyonna dancha rosichono afidhanni dagginoha ikkasinni qoqqowoho xaa yannara adote laalchimma luphiimu garinni lexxitino yaanniiti xawisinohu.
Loosidhe galtinori Adote laalcho woxu widira soorratenni eonsa lossidhanno gede dikkote amanyoote diriirsinanni hee’noonnitano hattonni.
Mite mittenti maate Lukkuwu latishshi handaarirano illacha tugganno gede assinoonniha ikkasinni gobboomu deerrinnino kuni ajandi maatete jireenya yaannohunni dayno garinni kaajjinshe loonsanni hee’noonnita kulino.
Saadate sircho woyyeessatenni ikko Lukkuwu ceanonni qoqqowu lawishsha ikkannore gumulinota keennoonni. Gattino loossa heedhurono; Malawu, Qulxu’mete Haarrete da’muulchi latishshi ruukkadu baychi aana loosa dandiinannita kulino.
Konni handaarinni qoqqowu daga horaameeyye ikkitanni dagginota coyi’rinohu Pirezidaantichu Desta; saadate ceatto handaarinni haammatu qansootirano loosu kaayyo kalaqa dandiinoonnita lede huwachishino.
Amsaalu Felleqe
Bakkalcho Maaja 18, 2016 M.D
