Itophiyu 3 kume roortanno dirra dhagge nooseta addi addi tajubba leellishshanno. Hundi fullanke Aksuminna Laalibalu ogimmanna seesiqalo hattono Adiwu qeelle Ithioyophiyu Gobba mootimmate gatamarshira jawa dhagge noosita leellishshanno malaatta giddo kiirrannireeti. Itophiyu kaarti suudi qorxanna lexxa yannate ledo ha’raare ikkirono, dagase mittimmanna halammenni hunditi “Xobbiyu” Tophiyu xaano jawata gobba mootimma ikke afamanno.
Itophiyu hundinni techo geeshsha mootimmate gatamarshubba ledo xaadinohunni duucha jifo xaaddanna keeshshitinoti maanxannikki halaaleeti. xa xaaddani noose gobbayiidinna giddoyiidi mitiimmubbano suudinsanna akatinsa albinkunni xaaddaasetenni badaaseri dino. muli yannara HWHT shibbirsaasinu/ cancishaano/ gaamo iillishshanno xiiwono kuri giddo gaamantannote. Ikkollana tenne xiiwo ganate Itophiyu daganna dagoomi leellishshanni noo bareendenna mittimmare kayiisammora baxoommo.
Dargete yannara togonni gobbate hajora Sidaaamu qooxeessinni gaaddanno wedella kakkaayisate mitte faarso assinayiiti noota ama’ya hayyeteni kiirtannota qaageemmo.
“gobbate hajora agara gidde ikkitiyoona
qodhi qodhoommona woshshatto daggeewona
am’ýa massooti reemmoha laweenna
rewo digattaana ayiiddeno hee’neenna”
Techo hattoohu gadachine sonkanni gaadi dino. Kayinni gobba agaraara woshshatto assinanna wedelluno kakkao leellishanni noo amaynooti baxisannoho.
HWHT ga’a dagge shoole kiilo amadate mixo noonsata leellishshurono noowa Tigrayete qoqqowi daga giddonni nafa qiqqinshe fushshate gobbate gargarooshshu olanto ledo karsamate wedellu hoo yite mittimmatenni kaíno gadi gobbanke diigantanno yite gororo yobbi assitaa baadira hallo tayisanno duduwooti.
Coyinke aana wedella woshshatto assinoyita busha illenni laánno mitu mitu dagoomittete tuqu xaadooshshi kakkayisaanno, ola Amaarunna Tigrete dagahu gede calla assiteno hasaabbanno. Tini hedo bero HWHT tenne gobba keerenna ga’labbo hunate millissanni iillishshino gawajjonna huno garunni buuxa hooga woy affanni heedhenni ille ximbii’lite giwa labbanno. Ise coyi Amaaru widoonni dayirono gobba diigate hajo ikkitu geeshsha diina gargadhate gobbate gargarooshshu olantora ea harshammi assitanno ikkinnina fooggashshitanno hedo dilabbaae.
Ninke gobbara gargarooshshu olantora ea bushurichi gede la”ate amaynooti laooshshu mitiimmaati woyi gobbate baxilli hoongeeti. wole gobbuwara mittu manchi wedellichimmasi yannara gobbate gargarooshshu olantora owaatate gadachi noonsaha ikkanna dancha amaynoote, bareende, hajajama, busullenna kaajjille ronsanni uurrinsha gede assite la’annohura haratenni badhera higannoha woy shigidiixxannoha di la’nanni. Muli yannara IFDR xaphoomu ministrichino kunni gedensaanni gargarooshshu olantora karsama mitto loosu dana assite la’anno gede assinanni yiinoti qaangannite.
Baxireno ikko gobba heedhurooti ninke dadda’la, rosanna hawuudha dandiineemmohu. gobbansa qarrantino korinni Soriyunna yemenete qansooti techo Itophiya dagge
huuccidhanni baalunku anga la’anni noohu. Gobba balaxxanno, keeru balaxanno. Tennera gobba agarate wedellu kakkao xaano lexxitara hasiisanno.
Artist Addunyi Duumohu gobbate hajora baca sirba sirbino
“Amaama’ya gobba’ya,Heeshsho’ya heellicho’ya
Ilame lophoommoti, utuwa’a teesso’ya
Atera soqqeemmohe konne hagiirru keere
Dhaggekki lallaweemmo,manni gobbara hee’re”
Ee; gobbate keeri bairo manni gobbara xoonqanni. Manni gobbara kayinni meessi gobba gede di ikkinanni. Manni gobbara hee’rate qarra iillinonsari naqqasso. “ayi lasso shii’rinohu;ayi coyi’ro noohu” yaanno maammaashshu. Iillinonsanna heedhe la’inori heedhe coyidhu. Waajjuullu huuccidhanna lainohu naqqaso! Waajjuullu waajjuulleho eltinokkiri ninke koliddaho maa assitannonke? Sooriya billaallissino Ameeriki,Liibiya nookki gede assitino Ameeriki techono Itophiyaho anga worte billaallisate hasattose kassi assi’rate gaado fantino. Anga uyitannokki Itophiyu daga xaano gobbase sayisse uyitannokkita Kalqete leellishshino.
“arrishsho heedheenna dodi;
Ama heedheenna biifi” yaanno maammaashu. Techo dondeemmohu gobba noonke daafiraati; techo biinfeemmohuno isenniiti. Ama nookki barra buddeenu amanni lophanno qaaqqi gedeeti. Konnira Liibiya lawishshunni adha taalo heewisiishsha labbannoe. Muwamar Gaadaafi gobbasira assinore shinisi kawalla huwantoonni. Ree kaeenna waa wixoyya?! Ikkoonke!
Bakkalcho Woxawaajje 13, 2013
