Adiwu kakkalama techo kalqe naqqassanni afantanno. Kayinnilla annuwinke kakkalantino. Mundeensa du’nantino. Miqqichonsa hoolo ittino. Techo Adiwu qeelle jila ji’line ayirrinsanni hee’noonni. Waajjo uddano uddi’ne ayirrinsanni afammanni. Techo ninke waajjo uddano uddi’ne ayirrinseemmo Adiwu ayyaani insati duume mundee du’nante ninke woxxitino gobbaati Itophiyu.
Manchi beetti ajayi ajeenna 70-80 diri geeshsha lubbotenni hee’ranno. Gobba kayinni hegerera heedhannote. Gobba heedhannohu riqiwantino ilama heedhurooti. Ninke Adiwu yannara ilammoommore dikkinoommo. Kayinnilla mittu sa”anna mittu riqiwamanni dayinoti morommannikki halaaleeti. Annuwwinkenna akaakkanke Itophiya labbanno goba ninkera sayisse uyitino. Ninkena dagganno ilamara hiittoo Itophiya ragisiinsoyya?
Juntu Itophiya yinanni gobba heedhannokki gede loosannota busulu afiihu gowwu Geetaacho Raddihu coy’ranna maccanke macciishshitino. Itophiya ayino Diigannokkita Maganu qaali giddo worroonni. “Itophiyu angase Iimira qolte kayissanno” yaanno qullaawu maxaafi. Eenni iimi anga kaa’litanna;maganu anga buusantanna gobba di diigantano.
Itophiyu gaga techo mittimmateni baattanni noo waagi ilama galattannoho. “annuwwanke abbitino gobba” yitanno ilama daggannoti kapho di ikkitino. Techo ninke di annuwwanke kullanni hee’noommo?! Ee;annuwinke abbitino gobbaati;maganu anga seeda karsantino baattooti Itophiyu.
Itophiya bunshete ganonni sarraaqqenna sakaalte laafa gobba assate hasidhanno soqqamaasine nooti addaho. Duuchunku Itophiyu daga huwata hasiissanno. “ Ama reyituro gobbatenni wi’linanni; gobba hoogguro mayinni wi’linanni?” yaanno annuwwinke. Eewanni; uurrine wi’linannihu gobba heedhurooti. Ji’lina biinfannihu gobbatenniiti. Gobba hoogguro mama uurrine aye kullanni wi’linanniyya?!
“Wirro higannokki wosinchi mine shumaa’ranno” yaanno Sidaamu. Xa juntu wirro Itophiya gashshannokki daafira “ani reyummoro hayisso ciirtoonke” yitanno yaatto sinqisi’re gobba hunate gaadino. Konne gaado irraawisate assineemmo kakkalama ga’a ilama qaaggaoha ikkasi Itophiyu dagara xawisa di hasiissanno. Ninkeno ku’linanni hee’noommo gobba annuwwinke woxxinote; akaakkanke kakkalantinote. Techo insa kakkalama hooggoommero afiinke burduuqameenna; budinke baeenna; ayimmanke maafanteenna Waajjuullu kado hunda hee’neemmonkanni. Kayinnilla galatu annuwinkeranna akaakkankera ikko. Wwmmansara bushshu shotonsana kuneeti ayimmanke maafantukkinni, Itophiyimmankenni naaxxinanni hee’neemmo.
Beettinke ninke ku’lanni naaxxa hoogiro saalaho. Techo tini ilama baattanno lubbote waagi dagganno ilamara wowete. Yannaasinchu uduunni nookki waro waajjuule saalsiinsoommo; xa kayinni itissino anga ga’manno Cancishaanchu Junti Itiyophiya diigate qodhe ka”ino. Gobbanke dadillitino. “Uduluumu beetti amasi udula hoogiro loosannokkihu gede juntu itissino anga ga’mino;hayikkissino anga moromino. Ilte lossitinosi baatto hunate qodhe kaino. Mundeensa ge’inokki qaaqquulle poletiku daddalira dikko fushshino. Mundeensa dunino. Kuri kakkachuullu juntira konni ka’a gatona yaanno wodani di hee’ranno.
Techo baanteemmo kakkalama ga’a oosonkera wowete;ninkenni umo dugunuuntanno ilama ikkikkinni,ninkenni naaxxitanno ilama kalaqate loonseemmo yanna tenneeti. Ofolline suntoonniha uurrine dirrisa qarrissanno. Techo biilloonyaho yine gobba diinaho sayinse aa ga’a dhaggetenni gatona yinannikki halaaleeti. Gobbayidi gobbuwa laafa gobba umisenni hajaja hasidhanno daafira halaalu noowa affanni heedhe haqaqqaaltanni afantanno. Roorenkanni bayirroonye hasidhanno galchimi gobbuwa HWHAT iillishino barshenna beebba affanni heedhe insara kankichu gede soqqntanno laafa gobba kalaqate sammi yaa doodhitino. Sammi yituro yitona qaaqquulu goofo ma wodani cincinsakka?! Eeggote biillonyunna roorrimmate goo’rora! Gu ani maganoho! Hoola halaaleho!
Ikkireno ikkeenna busha gano gantannorii ledo halantinoonte yaanno maganu qaalina;maganu anga noota Itophiya sarraqqe ciiggishate ka’ino Juntu gaamonna Galchimi gobbuwa maganu eemaronsa! Busha ganonni sarraaqante gobbanke ubbannokki gede techo baanteemmo waagi dhagge naqqassanno halaale ikkinota huwante; diinu hexxo irraawisate qeechi ninkehona duuchunkura eeggo noota deammoonke! Kaaliiqi Itophiya maassi’ro!
Bakkalcho Woxawaajje 13, 2013
