“Xeena ganannota giwannohu ayeti” yine xa’miniro miteekke gobba galtanno dubbu saada yitinara dandiitinanni. Gobba galtanno saada xeena ikko arrishsho,qiida ikko iibbille akati akatinsa garinni rosse biso assidhino. Konni daafira xeena ganannota giwannohu minu xissannosi manchooti yiniro kapho dikkanno.
Minu xissannosi manchi hawadu haa’re daanno elto ikkikkinni, minisi xissanno daafira calla hawado giwe xeena tiyyi’ranno. Muli dirra kawa Gobboomu deerrinni hananfoonni hawadi danchummate loosi dancha assannoha maassi’nanninna daanno hawadono eltote gede assine adhinanniha assanni dayino.
Hawado minu xissannose maate dhuka hooggeennaati. Dhuku hee’roommero arro fukkidhannonkanni. Konnira kayinni maassantino ille akkalino minnanna hoogino maate towaata hanaffu. Anga buxichoho diriira hanaffu. Buxaneno hawado waaha agurte eltote gede la’’a hanaffino.
Dancha hedo shooshaqu wodaninni burqitanno. Danchu wodani giddonni burqitino hedo danchummate loosinni buuxantanno. Itophiyu daga danchummate loosinni dihemantanno. Noosihu hooginoha kaa’la rosantinotenna dagittete gadachooti.
Ninke Itophiyu daga meessaneetinkenni sa’ne wolootaho hendeemmo bacu balchoomi noonkereeti. Wosinsi’ranke kalqete kullannite. Wosincho lekka hayishshine, hurbaachinshe meessi itiille uyineenna goxanno gede assineemmo balchoomi ha’nurahonna ayino uyinonkehanna hoolannonkeha dikkino. Ikkollana addi addi korkaatinninna yannoomittete korinni danchumma shooshantanni dagginotinoti dimaanxannite. Ikkollana danchummanke giddonni mucuqqi yite ba’ino yaa kayinni dikkino.
Danchummate ilante danchummate heedhanno bacu qansooti Noo gobbaati Itophiyu. Konnira kayinni hawadu daanno woyitenna ayyaanna kora assatenni buxicho towaantanni budi naqaashete. Kunino techo calla kaa’line agurranniha ikkannokki gedenna sufino garinni woffiima heeshsho heedhanno maate hegeraa’mino garinni kaa’latenna irki’raanchimmate giddonni fultanno gede faasho fananni no.
Xaa yannara danchummate assooti mitte yannanna ayyaannate assinannihunni roore hegeraamu garinni kaa’late assooti kaajjanni dayino.soorrote kawa kalaqamino baqqeenyi danchumma suffinotanna tiro noota assino. Baalunkunni hawadu daanno kiiro buxicho towaatate baqqi yaanni dayino.
Xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (Dr). annimmatenni albisa ikke hanafisiisanna duuchante quchummate gashshoottanni olluubbate geeshsha taraawino danchummate loosi. Danchummate assooti taraawa naaxxissannote. 2010 soorrote gashshootira albaanni “Qawalete mine” yineenna mootimmannihura shiima woxe baatatenni kirunni galtanno qansooti mininsa xisseenna gatamadha nafa didandiitannonkanni. Yaano difajjinanni. Kayinnilla muli yanna kawa minu xissannonsare mootimmanna shooshaqu wodani noonsa dureeyye hegeraa’mino garinni gatamartanna la’’a addintanni jawaachishshannote.
Hegeraame heeshshote soorro assate Xaphoomu ministirichi Abiy Ahimed (Dr) kakkayishshinni buxanenna dhukiweellu minna maate minna hawado galate injiitinokkire diigatenni wirro yannaasincho minna minatenni buxane fooliishshiinshanni hee’noonni.
Techo kuni assooti eela woraddate geeshsha taraaweenna buxane hawadu iillanno woyte shooshaqa wodana,hiixattanno anga noonsarenna mootimmate maasso uyitanna,magano galattannanna dese’e yite goxxanna la’noonni. Konnira,buxane kaa’litanno anga maassanto yinoommo. Buxanete hegeraame heeshshote woyyeessa kalaqatenni hagiirrinsa hegeraamo ikkanno gedenna techoo buxane ga’a wole kaa’litannore kalaqa qansichimmate yawo ikkito. Konnira techo leellinshanni hee’noommo danchummate assoote sufisanna danchummanke guma laalte buxichu hindiiddo fiitanno gedenna suffanno gede qeechanke fula hasiissanno.
Bakkalcho Maaja 11, 2016 M.D
