“Dagano hayissote aana ofoltanno gede hajaji. Ontenka Buddeenanna lamenta Qulxu’me amade gordu widira sangaagge lae maassi’ri. Buddeenano tayise rosaanote/harunsaanote uyi. Rosaanono dagate. Baalunku itte duubbu. Giggile gatino qulxu’me lame saffeno kayissu” –Matiwoosi 14:19. Techoo xawado hedo Qullaawu maxaafinni hanafoommo.
Hala’lado maate afidhino ama oososera nooseha halaalunninna taalo beekke iillishshanno. Beekkinohu halaalunni ikkino daafira shiqishshinori bacare ikka hoogirono; ooso duubbe galtanno. Shiqqino sagale batidheenna ikkikkinni nooha godowisenninna urchisenni maassidhe halaale balaxisse beekkino daafiraati.
Kaaliiqino hudi’nummo yite gunguntino dagara halaalunni onte buddeenanna lame Qulxu’me maassi’re eenna daga duubbeenna giggilo lame saffe kayinsoonni.
Kuni agani baajeette gaammeenna bebbeeqqinanni aganaati. Maaja agani daanno woyte haaroo baajeette beeqqate haaroo mixo amande shinqeemmo. Hawalle iillishi’ne!
Baajeette beeqqineemmo woyte sa’u baajeettenni maa loonsummo? May gatinke yitannota huwatanna keena bilchaantete. Ane widoonni Sidaamu qoqqowi Amaale minira shiqqino riipoortenni qoqqowoho dagganni noo latishshu soorro addaxinannita ikkase huwatoommo;laoommono. Togo yeemmo woyite baalankawa latishshano ikko baajeette halaalunni iillishanna latisa hasiissannota qummeessummokkinni dikkino.
Federaalete deerrinni 2017 Baajeette mitte tiriliyoonera meddissinote. Kunino Itophiyu dhaggenni baca baajeette gaammanna umiha assannoha lawannoe. Baajeette jawa ikkito ikkinnina heeshshote oolto ledo heewisiinsanni woyte bashshoti mereerima baajeette woyyitanno. Ikkollana bashshoo handinni ayi hawuudhino gede! Ikkoommero may bai! Uyinoonniha halaalunninna yannate gede horoonsi’ralla woyyitanno gode’ya!
Sidaamu qoqqowino 2017 MD Baajeette sa’u lamala giddo faajje assino. Gaammoonni baajeetteno 23.4 biliyoone birri alite. Ani afummo geeshsha qoqqowu deerrinni naggiima baajeette gaammanna tini umite. Ikkano hasiissannoyya! Wolaphinoonnihu polotiku hajo calla ikkikkinni miinjunnitano wolassateeti. Miteekke Federaalete deerrinni qoqqowoho gaammoonni baajeette hakka mari yinannita ikka hooggara dandiitanno. Konninnino gunguma dihasiissanno.
Bashsho giddo eo ale higge lolakkeenna wirro woroogge dirrinsanni dhagge sa’ino. Ee;wolaphatero togooti. Miinjunnino polotikunnino wolaphote malaate calla ikkikkinni halaalunni la’nanni hee’noommo.
Sidaami baatto shama shaqqado,giddose eo Sidaama calla ittisante gattannota dikkitino. Bunise laalchi kalqete afamino. Tayixe assinoonni “Cup of Excellence” heewora 1-34 geeshsha amadinohu Sidaami bunaati. Bashshootiro wolewa irkinse woffi assinanna Sidaami eo woffiima ikkitannonkanni. Kayinnilla soorrote kawa daggino elto manni anga la’’atenni gatissinote. Konniraati sa’u lamalara Sidaamu qoqqowi Amaale mini wo’mu wodaninni 23.4 biliyoone ali birra baajeette amadinohu. Kunino 13 biliyoone ali birri Sidaami mudukkinni burrannoha ikkasi kulloonni.
Eote widoonni saalsiisannori dino qoqqowoho. Amaalete minira shiqqino riipoorte buuxissino garinni;daganniha latishshu hasatto wonshate 2016 baajettete diro 13.1 biliyoone birra gamba assate mixi`ne 10 biliyoone birra gamba assa dandiinoonni. Gamba assinoonni eo niri yanna togoote ledo heewisiinsiro 1.9 biliyoone birra, xibbuunni 24 anga lexxitinota buunxoonni. Tayixeno hexxo aja dihasiissanno. Ajay ajeenna Gordo kisara kubbinohu qaaxo kisasi digattannona mixonkeno woffiima ikka dinose.
Ballaho Sidaamu qoqqowi fayinaansete biro sooreessi Araarso Gerremew Itophiyu pireesete uurrinshanni ledo assino hasaawinni “Dagate Gaammoonni Baajeette calla faajje diassinanni konni ka’a; gaamantino baajeette mageeshshiti mama hossuro xawisa hasiissanno” yaanni xawisino. Ee; mama hossu? Yitannotera loosamino latishshi naqaashe ikko. Amaalete mini songo ofollara albaanni qoqqowoho loosamino latishshu loossanna foonqe balaxe towaata hanafino. Togoo assooti kaajje sufa noosi. Dagate gaammoonni baajeette mama hossuro dagate riqiwamaano halaale farcidhona.
Tenne borro “Halaalunni intiro Hanshaqqichu maali duushshanno” yee hanafa’ya gaamantino bajeette shiimate yaa dikkitino. Kayinnilla mereeroho haqaqqaalanturo,halaalunni yinoonni latishshi aana hosa hoogguro,moorahonna mussinnaho reqeccaabburo hanshaqqichu maali gede ikkitanno. Yinoonniwa di iillitanno. Halaalunni horoonsi’niro qullaawu maxaafi giddo lamu qulxu’minna Ontu buddeeni daga itise duushsheenna lame gimboola giggilo kayinsintenni gede Gaammoonni baajeette halaalunni horoonsi’nanni gede yaateetilla.
Mooru,mussinnu,halaale gorsanna lukkichote gede meessira calla hogoofi’ra atoote huntanno;jiro billaallissannonna amandoonni jireenya jeefo ganannokki gede assitanno. Yanna halaalunnite. Halaale haqaqqala barru seedolla ikkinniina reqecceessitanno. Halaalunni intiro hanshaqqichu maali duushshannona noonke jirono halaalunni horoonsi’ne hananfoonni jireenya adda assino. Keerunni!
Yaareed Geetaachew
Bakkalcho Maaja 11, 2016 M.D
